Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaska — 10 Marras 2020 18:07
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Pessipeikko — 09 Marras 2020 21:41
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaska — 23 Maalis 2019 20:08
Jaska kirjoitti:Kuoppakeramiikka lienee Baltian kautta levinnyt, koska täällä Suomessa oli sukulaismuotoa eli kampakeramiikkaa; vain ihan idässä oli varhaista Lyalovon kuoppakeramiikkaa.
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaska — 21 Maalis 2019 01:27
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja aikalainen — 20 Maalis 2019 21:08
Jaska kirjoitti:Ahvenanmaan kuoppakeraamiselta asuinpaikalta on löydetty 5 000 vuotta vanha ohranjyvä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-200000604 ... D4bAJt0OAw
Aiemmin vasta nuorakeraamikkojen on ajateltu viljelleen maata - ja siitäkään ei Suomesta ole tietääkseni löydetty suoria todisteita.
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaska — 20 Maalis 2019 20:09
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja aikalainen — 20 Maalis 2019 19:38
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Jaska — 20 Maalis 2019 17:57
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Florian Geyer — 20 Huhti 2018 16:21
jussipussi kirjoitti:Ei siellä Tornionlaaksossa ollut suomalaisia talonpoikia 500-luvulla. Aikaisintaan 900-luvulla. Siksihän tämä verotus asia on esillä. Ei siellä ollut myöskään viljelyä tuohon aikaan. Karjataloudesta en tiedä. Sama pätee kaikkiin luettelemiisi jokiin.
"Kemijoen laaksossa alkaa yhtenäinen viljan viljelys n. 700 jKr. ja tämä sopii hyvin lisääntyviin arkeologiseen löydöstöön. Oma mielenkiintonsa on myös Kiimajärveltä Kemijoelta tavatuilla pellavan viljelyn merkeillä 300-400 -luvuilla jKr." Pentti Koivunen, kirjassa "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", s.70-71.
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja jussipussi — 20 Huhti 2018 14:58
"Kemijoen laaksossa alkaa yhtenäinen viljan viljelys n. 700 jKr. ja tämä sopii hyvin lisääntyviin arkeologiseen löydöstöön. Oma mielenkiintonsa on myös Kiimajärveltä Kemijoelta tavatuilla pellavan viljelyn merkeillä 300-400 -luvuilla jKr." Pentti Koivunen, kirjassa "Faravidin maa, Pohjois-Suomen historia", s.70-71.
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Florian Geyer — 20 Huhti 2018 14:39
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja Thurisaz — 20 Huhti 2018 13:37
jussipussi kirjoitti:Lappalaisten verottaminen jo 500-luvulla tuntuu kaikin puolin aikaiselta. Jos verottamaan kykeneviä yhteiskuntia pohjolassa tuolloin oli, niin mainitut kveenit, eteläruotsin heimot ja bjarmit, toki muitakin mahdollisuuksia on. Mutta tuskinpa nuo Kuusamon viljelijät lukeutuivat verotuksen kohteisiin, mieluummin Florianin mainitsemaan metallin käsittelytaitoiseen väestöön, jonka voisi samalla ehkä yhdistää bjarmeihin. He kun ovat ainoa väestö, joka suurinpiirtein tuolla alueella on "tiedetty" olleen noin tuohon aikaan. Ehkä pohjoisessa on tosiaan ollut idästä tullut pelkästään metsästäjä-keräilijöitä kehittyneempi väestö jo paljon ennen suomalaisten ja myös ennen saamen kielen tuloa, ainakin idässä. Tornionlaakso vaikuttaa kveenien alueelta, jos heitäkään omana väestönään on ollutkaan.
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja jussipussi — 18 Huhti 2018 19:44
Et halua päätellä, tarkoitat. Koska vain yksi lopputulos häämöttää. Mieluummin tyhmennät itsesi, että saat jatkaa änkyröintiä. Onnea valitsemallasi tiellä.aikalainen kirjoitti:Ohitat esiin tuomani toisen puolen, eli sen että pelto puolestaan pöllyttää pisempään kuin kaski. Tällä on merkitystä paljon, kun huomioidaan että kairaus ei välttämättä osu viljelmän viereen, vaan voi olla kilometrien päässä siitä. Tällöin on isompi todennäköisyys, että jokin kerran sadassa vuodessa toistuva juuri sopivan suuntainen myrsky on kuljettanut pölyjä kairauskohteeseen pellolta, kuin esim. 1 vuotta viljellyltä (ja seuraavana vuonna naurista kasvaneelta) kaskiviljelmältä.
Näistä aineksista pitäisi päätellä, onko kaski- ja peltoviljelyssä isoja todennäköisyyseroja siitepölyjen löytymisen suhteen. Itse en osaa päätellä tarkemmin, joten en väitä lopputuloksesta mitään.
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja aikalainen — 17 Huhti 2018 23:17
Tilastot: Lähetetty Kirjoittaja korhoant — 17 Huhti 2018 21:42