Sigfrid kirjoitti:Ukko
- alkuperäinen merkitys lännessä harmaahapsinen äijänkääkkä
- nykysuomessa ylijumala tai aviomies
Äijä
- alkuperäinen merkitys lännessä mies, tosimies, ylijumala
- nykysuomessa vanha ukko
Kvenlander kirjoitti:
Kyllä kai tässä ollaan menty parempaan suuntaan? Asioista perillä olevat tietävät äijän olevan Ukon länsisuomalainen nimitys ja tämä on tuotu esille myös Wikipediassa (josta nykyään ensimmäisenä katsotaan asiat).
Tosin Agricola, jota pidetään yleisesti länsimurteiden puhujana, puhuu Ukosta (Ucko) suomalaisten jumalien luettelossaan. Myös ihan jokapäiväisessä kielenkäytössä sanotaan, että "Jätkä on äijä!", ei "Jätkä on ukko!". Ukosta kyllä puhutaan neutraalissa sävyssä, vaikka ukkoutuminen on negatiivista. Englantilainen termi "lad culture" on myös käännetty äijäkulttuuriksi, ja Antti Rinnekin tavoitteli positiivista konnotaatiota "äijäfeminismillään" (siinä tosin onnistumatta).
Mitä tulee suomalaisen perinteen itäpainotteisuuteen, niin siihen on käsittääkseni kahtalaiset syyt: Ensinnäkin kalevalan suullinen perinne säilyi pidempään syrjemmässä idässä, joten nationalismi tuli kuin huomaamatta itäpainotteiseksi. Käsittääkseni sama traditio ja jumaltarustot on ollut lännessäkin, vain eri nimillä (äijä/ukko). Toisekseen fennomaanit halusivat erottautua ruotsalaisista ja siksi korostivat Suomen omaleimaisia perinteitä, yhteisten traditioiden kustannuksella, vaikka kuten Sigfrid totesi, eivät nämä välttämättä ole ruotsalaisten meille pakottamia, vaan tuhansien vuosien aikana omaksuttua perinnettä.
Mitä tulee itse kysymykseen, niin vaikea sanoa, mistä tulisi aloittaa. Käsittääkseni esim. suomalaisia mytologioita käsittelevät kirjat erittelevät perinteitä idässä ja lännessä ja kalevala on varmaan aika yleispätevä, kunhan vain muistaa, että se on kerätty itäisen Suomen alueella. Vaimo on enemmän asiantuntija näissä jumalasioissa, kysyn häneltä lukuvinkkejä. Ja tosiaan kun historiasta meille opetetaan, että lännessä vallitsi Viikinkiajalla periaatteessa skandinaavinen esinekulttuuri, voidaan olettaa että moraali ja jumalasioissa oltiin myös tiiviissä yhteydessä, ehkä suomalaisilla termeillä.
Sigfrid kirjoitti:Länsisuomalaisen muinaiskulttuurin nimeäminen alisteiseksi skandinaaviseksi on yhtä väärin kuin minkä tahansa Itämeren alueen kulttuurin, saamelaisen, virolaisen, balttilaisen, puolalaisen ...
mikko kirjoitti:Onko Kalevala karjalaista kulttuuria vai onko sillä länsisuomalaiset juuret? Tähän liittyen yksi mielenkiintoinen teos tutustuttavaksi voisi olla:
Kaitanen, Veijo & Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): Muinainen Kalanti ja sen naapurit: Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-289-1.
mikko kirjoitti:Onko Kalevala karjalaista kulttuuria vai onko sillä länsisuomalaiset juuret?
sumu kirjoitti:Taitaa olla melkoista harhaa yrittää jakaa suomalaisuus ainoastaan itä/länsi suunassa,merkittävämpi jakolinja löytyy etelä/pohjoinen suunassa eikä ainoastaan nykypäivänä vaan myös historiallisesti.Laatokan karjalaisuudella on vähän yhtymäkohtia kainuulaisuuteen samoin eaim:hämäläisyydellä ja pohjois-pohjanmaalaisuudella
Sigfrid kirjoitti:Sirpaleita siitä kuinka kielipolitiikka väärentää kulttuuria ja -arvoja, muutamia käsitteitä:
Akka
- alkuperäinen merkitys lännessä vaimo, naisväki
- nykysuomessa pahapäinen nainen/muija
Sigfrid kirjoitti:mikko kirjoitti:Onko Kalevala karjalaista kulttuuria vai onko sillä länsisuomalaiset juuret? Tähän liittyen yksi mielenkiintoinen teos tutustuttavaksi voisi olla:
Kaitanen, Veijo & Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): Muinainen Kalanti ja sen naapurit: Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-289-1.
Olen lukenut näitä tutkimuksia Kalevalan sijainnista. Nämä tutkimukset ovat varsin hypoteettisia, koska ensin pitäisi tietää mikä on Kalevalan totuusarvo.
Kalevanserkku kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:mikko kirjoitti:Onko Kalevala karjalaista kulttuuria vai onko sillä länsisuomalaiset juuret? Tähän liittyen yksi mielenkiintoinen teos tutustuttavaksi voisi olla:
Kaitanen, Veijo & Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): Muinainen Kalanti ja sen naapurit: Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-289-1.
Olen lukenut näitä tutkimuksia Kalevalan sijainnista. Nämä tutkimukset ovat varsin hypoteettisia, koska ensin pitäisi tietää mikä on Kalevalan totuusarvo.
Jo vuosikymmeniä sitten ovat useat asiantuntijat katsoneet ainakin suuren osan, ellei kaikkea, Kalevalan sisältämistä runoista olevan Länsi-Suomessa sepitettyjä. Että ns. kalevalamitta oli tuttua länsisuomalaisille, näemme esim. kalevalamitalla kirjoitetusta Henrikin surmavirrestä. Muutama länsisuomalainen paikannimikin voidaan mainita: Ilmarisen hauta (Virtain ja Alavuden välillä valtatien 66 varrella), Kalevankangas Tampereella, Tampereen Pyhäjärveen työntyy Väinännokka jne.
Sigfrid kirjoitti:Avauksessa kysyttiin länsisuomalaisten juurista. Juuret alkaa historiasta. Mistä alkaa suomalainen historiankirjoitus? Ikävä kyllä ruotsalaisten ristiretkistä, maan valtauksesta ja sodista idän nousevaa suurvaltaa vastaan. Suomalaisten historia tällä maapläntillä on kuitenkin vanhempi, se vain ohitetaan historianopetuksessa. Yhteinen kieli on aivan eri kysymys. Tuskin on Euroopassa toista kansaa, joka kuittaa paikallisen esihistoriansa ja vanhimmat traditionsa kouluopetuksessa yhtä kevyesti kuin Suomi.
Fagus kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Avauksessa kysyttiin länsisuomalaisten juurista. Juuret alkaa historiasta. Mistä alkaa suomalainen historiankirjoitus? Ikävä kyllä ruotsalaisten ristiretkistä, maan valtauksesta ja sodista idän nousevaa suurvaltaa vastaan. Suomalaisten historia tällä maapläntillä on kuitenkin vanhempi, se vain ohitetaan historianopetuksessa. Yhteinen kieli on aivan eri kysymys. Tuskin on Euroopassa toista kansaa, joka kuittaa paikallisen esihistoriansa ja vanhimmat traditionsa kouluopetuksessa yhtä kevyesti kuin Suomi.
Lukion historiassa käydään nykyisin läpi vain autonomian aika, ei varhaisempaa. Lisäkursseilla voi saada lisätietoa.
Sigfrid kirjoitti: Tälläkin foorumilla mainittu uusi kirja "Viikinkiajan Suomi" tms. ei paneudu asioihin kronologisesti asiota selventäen, vaan on kokoomateos, jossa pohditaan vain suomalaisten tutkijoiden tiedossa olevia asioita ilman asioiden aukaisua englanninkielisille lukijoille. Teos on lähinnä suomalaisten tutkijoiden keskinäinen monologikokoelma. Suomalaisista viikingeistä ei tarvitse kirjoittaa, mutta esihistoriaan pitäisi vähän panostaa samalla tavalla kuin esimerkiksi Virossa, eikä jättää asioita tasolle "olivatko kvenlannin kuninkaat totta vai tarua".
Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 25 vierailijaa