Muinainen Suomi

Ketjun alkupuolella nimenomaan käsiteltiin tätä teemaa mm Sigfridin, Thurizaksen, Koltin ja minunkin toimesta. Useampikin hahmo ottaa kantaa tuohon läntiseen tai itäiseen Kalevalan tulosuuntaan.

Ei siellä kuitenkaan tuotu esille, että läntinen ja Viron suunta olisi nykytutkijoiden mielestä ilmeisin tulosuunta. Tätä varmaankin halusit korostaa. Ok.

Ketjun alkupuolella viitattiin eritasoisiin julkaisuihin ja linkkejäkin sieltä löytyy, jotka osoittavat samaan suuntaan kuin esille tuomasi julkaisu.

Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että on melko vaikeaa osoittaa jonkun erityisesti suomalaisen kulttuuriperimän tulleen idästä tai lännestä, koska nykyteorioiden mukaan suomenlahden ympäri on kierretty ja lähes samaa porukkaa on tullut myös pohjoispuolitse lahden. Pohjoispuoliset puhuivat kantasaamea, eteläpuoliset kantasuomea. Lienevät tuolloin kielellisesti ja kulttuurisestikin aika lähellä toisiaan?

jussipussi kirjoitti:
Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että on melko vaikeaa osoittaa jonkun erityisesti suomalaisen kulttuuriperimän tulleen idästä tai lännestä, koska nykyteorioiden mukaan suomenlahden ympäri on kierretty ja lähes samaa porukkaa on tullut myös pohjoispuolitse lahden. Pohjoispuoliset puhuivat kantasaamea, eteläpuoliset kantasuomea. Lienevät tuolloin kielellisesti ja kulttuurisestikin aika lähellä toisiaan?

Arkeologian valossa länsisuomalainen kulttuuri olis aina 1000-luvulle asti sekakulttuuri, joka sisälsi aineksia sekä idästä että lännestä. Kielellnen tarkastelu nykyisten kielijuurien pohjalta johtaa liian yksipuoliseen näkemykseen muinaiskulttuureista.

Sigfrid kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:
Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että on melko vaikeaa osoittaa jonkun erityisesti suomalaisen kulttuuriperimän tulleen idästä tai lännestä, koska nykyteorioiden mukaan suomenlahden ympäri on kierretty ja lähes samaa porukkaa on tullut myös pohjoispuolitse lahden. Pohjoispuoliset puhuivat kantasaamea, eteläpuoliset kantasuomea. Lienevät tuolloin kielellisesti ja kulttuurisestikin aika lähellä toisiaan?

Arkeologian valossa länsisuomalainen kulttuuri olis aina 1000-luvulle asti sekakulttuuri, joka sisälsi aineksia sekä idästä että lännestä. Kielellnen tarkastelu nykyisten kielijuurien pohjalta johtaa liian yksipuoliseen näkemykseen muinaiskulttuureista.

Ehdottomasti arkeologia pitää kuljettaa rinnalla, kun näitä mietitään. Itäiset havainnot tosin ovat melko vähäisiä.

Eipä löydy minun tiedoistani sekakulttuuria tukevia arkeologisia havaintoja tuolta ajalta. Pronssikaudelta kyllä on, sekä idästä, että lännestä tulleita löytöjä, mutta sen jälkeen ei itäisiksi tulkittavia löytökeskittymiä Länsi-Suomessa ole (tiedossani). Mitä ne idästä tulleet, sekakulttuuria tukevat, havainnot ovat? Yksittäiset löydöt eivät riitä siihen, että kulttuuri tulkittaisiin sekakulttuuriksi.

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:
Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että on melko vaikeaa osoittaa jonkun erityisesti suomalaisen kulttuuriperimän tulleen idästä tai lännestä, koska nykyteorioiden mukaan suomenlahden ympäri on kierretty ja lähes samaa porukkaa on tullut myös pohjoispuolitse lahden. Pohjoispuoliset puhuivat kantasaamea, eteläpuoliset kantasuomea. Lienevät tuolloin kielellisesti ja kulttuurisestikin aika lähellä toisiaan?

Arkeologian valossa länsisuomalainen kulttuuri olis aina 1000-luvulle asti sekakulttuuri, joka sisälsi aineksia sekä idästä että lännestä. Kielellnen tarkastelu nykyisten kielijuurien pohjalta johtaa liian yksipuoliseen näkemykseen muinaiskulttuureista.

Ehdottomasti arkeologia pitää kuljettaa rinnalla, kun näitä mietitään. Itäiset havainnot tosin ovat melko vähäisiä.

Eipä löydy minun tiedoistani sekakulttuuria tukevia arkeologisia havaintoja tuolta ajalta. Pronssikaudelta kyllä on, sekä idästä, että lännestä tulleita löytöjä, mutta sen jälkeen ei itäisiksi tulkittavia löytökeskittymiä Länsi-Suomessa ole (tiedossani). Mitä ne idästä tulleet, sekakulttuuria tukevat, havainnot ovat? Yksittäiset löydöt eivät riitä siihen, että kulttuuri tulkittaisiin sekakulttuuriksi.

Täh! Länsi-Suomen rautakausi on todellinen aarreaitta, esinekulttuuria löytyy Brittein saarilta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Baltiasta, Arabiasta, nyky-Venäjän muinaisalueilta ja jotakin vanhempaa jopa Rooman valtakunnasta.

Sigfrid kirjoitti:Täh! Länsi-Suomen rautakausi on todellinen aarreaitta, esinekulttuuria löytyy Brittein saarilta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Baltiasta, Arabiasta, nyky-Venäjän muinaisalueilta ja jotakin vanhempaa jopa Rooman valtakunnasta.

Ajattelin sinun tarkoittaneen nimenomaan itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten muodostamaa sekakulttuuria, kun nimenomaan niistä on tässä ketjussa puhuttu. Itäsuomalaisiksi tulkittavat arkeologiset löydöt Länsi-Suomessa puuttuvat.

Kuitenkin nuo mainitsemasi löydöt kertovat siitä, että täällä ei ole eletty umpiossa vaan kauppaa ja varmaan muutakin matkustelua on ollut lähelle ja kauas. En silti tulkitsisi sitä sekakulttuuriksi. Mainitsin jo aiemmin, että yksittäiset löydöt eivät tarkoita sekakulttuuria. Siis Arabialainen / etelävenäläinen tikari jossain Savukoskella ei tarkoita, että siellä olisi harjoitettu ko kulttuuria. Esinelöydöt eivät kerro välttämättä kulttuurista, tarvittaisiin hautamalleja, rakennuksia, kyliä, sanoja, paikannimiä ja vastaavia lisäksi, jotta voitaisiin puhua jonkin kulttuurin vaikuttaneen täällä.

Suomessa ja myös Länsi-Suomessa on ollut omaleimainen kulttuurinsa, joka varmaankin on erottunut muista lähiseudun ja etenkin kauemmista kulttuureista. Sekakulttuuriahan sen on siinä mielessä, että pronssikaudesta lähtien alueella on liikkunut ja asunut paleoita, germaaneja, baltteja saamenkielisä, suomalaisia jne. Pakostahan noista sekakulttuuri muodostuu, mutta sitä sekakulttuuria nimittäisin nimenomaan suomalaiseksi.

Länsi-Suomesta on paremmat yhteydet maailmalle kuin Itä-Suomesta. Tästä johtuen, voisi olettaa, että lännessä kulttuuri on saanut enemmän vaikutteita muualta, kuin idässä. Eli Itä-Suomalainen kulttuuri voisi siinä mielessä olla tuona ajankohtana jollakin tapaa alkuperäisempää tai puhtaampaa suomalaista kuin läntinen. Kuitenkin kun suomalaiset ja suomalaisuus on koko tuon sopan summa, on aika typerää edes pohtia, että joku osa olisi jotenkin toista arvokkaampi tai alkuperäisempi. Yhtä puhdasta ja tärkeää suomalaisessa kulttuurissa on myös germaani- tai balttiosatekijä.

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Täh! Länsi-Suomen rautakausi on todellinen aarreaitta, esinekulttuuria löytyy Brittein saarilta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Baltiasta, Arabiasta, nyky-Venäjän muinaisalueilta ja jotakin vanhempaa jopa Rooman valtakunnasta.

Ajattelin sinun tarkoittaneen nimenomaan itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten muodostamaa sekakulttuuria, kun nimenomaan niistä on tässä ketjussa puhuttu. Itäsuomalaisiksi tulkittavat arkeologiset löydöt Länsi-Suomessa puuttuvat.

Karjalaisiksi luokiteltavia löytyy lännestä. Sitten löytyy yhtäläisyyksiä muinais-Viron itäosiin.

Kuitenkin nuo mainitsemasi löydöt kertovat siitä, että täällä ei ole eletty umpiossa vaan kauppaa ja varmaan muutakin matkustelua on ollut lähelle ja kauas. En silti tulkitsisi sitä sekakulttuuriksi. Mainitsin jo aiemmin, että yksittäiset löydöt eivät tarkoita sekakulttuuria. Siis Arabialainen / etelävenäläinen tikari jossain Savukoskella ei tarkoita, että siellä olisi harjoitettu ko kulttuuria. Esinelöydöt eivät kerro välttämättä kulttuurista, tarvittaisiin hautamalleja, rakennuksia, kyliä, sanoja, paikannimiä ja vastaavia lisäksi, jotta voitaisiin puhua jonkin kulttuurin vaikuttaneen täällä.

Läntinen esimekulttuuri oli rautakaudella niin vahva, että sen aikaista kulttuurioa voi luonnehtia sekakultuuriksi, ottaen huomioon ajalliset ja paikalliset erot rautakaudella.

Suomessa ja myös Länsi-Suomessa on ollut omaleimainen kulttuurinsa, joka varmaankin on erottunut muista lähiseudun ja etenkin kauemmista kulttuureista. Sekakulttuuriahan sen on siinä mielessä, että pronssikaudesta lähtien alueella on liikkunut ja asunut paleoita, germaaneja, baltteja saamenkielisä, suomalaisia jne. Pakostahan noista sekakulttuuri muodostuu, mutta sitä sekakulttuuria nimittäisin nimenomaan suomalaiseksi.

On makuasia mitä kutsuu esihistoriassa suomalaiseksi.

Sigfrid kirjoitti:Karjalaisiksi luokiteltavia löytyy lännestä. Sitten löytyy yhtäläisyyksiä muinais-Viron itäosiin.

Karjalan synty ajoitetaan noin 1000-luvulle, joten on hieman hankalaa ymmärtää miten hahmotat asian. Mitä nämä löydöt ovat ja miltä ajalta? yksittäiset kanteleet voi viskata tässä yhteydessä vaikka Nevaan. Samoin mitä ne Itä-Viron yhtäläisyydet ovat.

Sigfrid kirjoitti:

Jussipussi kirjoitti:Kuitenkin nuo mainitsemasi löydöt kertovat siitä, että täällä ei ole eletty umpiossa vaan kauppaa ja varmaan muutakin matkustelua on ollut lähelle ja kauas. En silti tulkitsisi sitä sekakulttuuriksi. Mainitsin jo aiemmin, että yksittäiset löydöt eivät tarkoita sekakulttuuria. Siis Arabialainen / etelävenäläinen tikari jossain Savukoskella ei tarkoita, että siellä olisi harjoitettu ko kulttuuria. Esinelöydöt eivät kerro välttämättä kulttuurista, tarvittaisiin hautamalleja, rakennuksia, kyliä, sanoja, paikannimiä ja vastaavia lisäksi, jotta voitaisiin puhua jonkin kulttuurin vaikuttaneen täällä.

Läntinen esimekulttuuri oli rautakaudella niin vahva, että sen aikaista kulttuurioa voi luonnehtia sekakultuuriksi, ottaen huomioon ajalliset ja paikalliset erot rautakaudella.

Rautakausi on ajallisesti pitkä. Viikinkiajalla Suomen rannikkoseudut ovat olleet viikienkien (tarkoitan nyt viikinkejä laajassa mielessä, en vain rosvoja) kanssa voimakkaasti tekemisissä ja en epäile yhtään heidän vaikutustaan silloiseen kulttuuriin, mutta muilta osin puhuminen sekakulttuurista ei ole näillä havainnoilla mielestäni perusteltua. Viikinkiaikainen runsas liike maailman merillä ja muuallakin on tuottanut paljon tavaraa kaikkialta ja kaikkialle, missä viikingit liikkuivatkaan.

Sigfrid kirjoitti:

Jussipussi kirjoitti:Suomessa ja myös Länsi-Suomessa on ollut omaleimainen kulttuurinsa, joka varmaankin on erottunut muista lähiseudun ja etenkin kauemmista kulttuureista. Sekakulttuuriahan sen on siinä mielessä, että pronssikaudesta lähtien alueella on liikkunut ja asunut paleoita, germaaneja, baltteja saamenkielisä, suomalaisia jne. Pakostahan noista sekakulttuuri muodostuu, mutta sitä sekakulttuuria nimittäisin nimenomaan suomalaiseksi.

On makuasia mitä kutsuu esihistoriassa suomalaiseksi.

Joku viisas sanoi aikoinaan, että nimenomaan makuasioista on syytä kiistellä, koska muut asiat ovat tosiasioita, jotka voi tarkastaa jostain lähteestä, eivätkä siten anna aihetta kinasteluun.

1000-luvun tienoilla suomalaisuuden ainekset ovat jo melko hyvin kasassa ja jos miellät suomalaisuuden ratkaisevasti eri tavalla niin haluaisin kuulla perustelusi.

Itäsuomalaisiksi tai karjalaisiksi luokiteltavaa löytyy 1000-luvun tienoolta ristiretkiin. Itävirolaiseksi luokiteltavaa, siis Pskovin alueen tyylisiä tavaroita löytyy 500-luvun vaiheilta mm. Hämeestä.

Viikinkien vaikutus Suomessa oli oli aika pientä, jos ei oteta huomioon hollywood-tyylistä historiankirjoitusta. Sensijaan Roomalaiselta rautakaudelta Merovingiajalle asti Länsi-Suomen esineistöä hallitsee vahva läntinen vaikutus. Vähitellen se muuttuu itsenäiseksi ja kauppasuhteet Baltiaan vahvistuvat. Viikinkiaikaa kuvaa enemmänkin läntiset kauppasuhteet kuin kulttuuriset suhteet. Esineistössä on skandinaavista vaikutusta, mutta kulttuuri on jo paikallinen.

Minusta tuntuu, että olisi hyvä lukea suomalaisten kirjoittamaa kansantajuista arkeologiaa ja historiaa ja jättää vähemmälle nämä nykyiset historiantutkimustrendit. Aakkosjärjestyksessä

Arkeologian seuraaminen on mielenkiintoista. MInulle tulee englantilainen nettiraportti, jonka viimeisessä numerossa hehkutetaan "viimeisen viikingin miekkaa". Kuinka ollakaan, se on muotoilultaan täysin samanlainen kuin kuuluisa suomalainen naissoturin miekka.

Tässä kuva suomalaisen amazonin miekasta



Teksti: https://rautakaudentaidot.wordpress.com ... -1050-jaa/

Tässä taas kuva englantilaisen artikkelin "The last Viking and his 'magical' sword?" miekasta



Teksti: http://archaeologynewsnetwork.blogspot. ... av0pPmkWmA

Näyttää myös siltä, että suomalaisen miekan eläinornamentit ovat taidokkaampia ja tyypillisemmin germaanisia kuin "viimeisen viikingin" miekan, vaikka miekat ovat samalta ajalta.

Sigfrid kirjoitti:Itäsuomalaisiksi tai karjalaisiksi luokiteltavaa löytyy 1000-luvun tienoolta ristiretkiin. Itävirolaiseksi luokiteltavaa, siis Pskovin alueen tyylisiä tavaroita löytyy 500-luvun vaiheilta mm. Hämeestä.

Viikinkien vaikutus Suomessa oli oli aika pientä, jos ei oteta huomioon hollywood-tyylistä historiankirjoitusta. Sensijaan Roomalaiselta rautakaudelta Merovingiajalle asti Länsi-Suomen esineistöä hallitsee vahva läntinen vaikutus. Vähitellen se muuttuu itsenäiseksi ja kauppasuhteet Baltiaan vahvistuvat. Viikinkiaikaa kuvaa enemmänkin läntiset kauppasuhteet kuin kulttuuriset suhteet. Esineistössä on skandinaavista vaikutusta, mutta kulttuuri on jo paikallinen.

Minusta tuntuu, että olisi hyvä lukea suomalaisten kirjoittamaa kansantajuista arkeologiaa ja historiaa ja jättää vähemmälle nämä nykyiset historiantutkimustrendit. Aakkosjärjestyksessä

Eipä minulla ole tuohon vastaan sanomista.

Kaupankäyntiä tarkoitinkin viikinkien vaikutuksella ja heidän mukanaan sitä tavaraa levisi joka suunnalta ja joka suuntaan. Aiempi germaanisperäinen kulttuuri alueellamme on jo tuonut mukanaan läntistä materiaalia, mitenkäs muutenkaan. Kysymys kuuluukin, että mitä kantasuomalaiset toivat Viron alueelta tullessaan ja miten se poikkesi germaanien kulttuurista vai poikkesiko mitenkään. Liikehän tapahtui juuri tuon kuvaamasi läntisen materiaalin runsaslöytöisen ajanjakson aikana.

Nuo Pskovin alueen tavarat, ovat juuri sitä mitä tarkoitin kanteleen heittämisellä Nevaan. Ei yksittäisillä tavaroilla ole muuta todistusvoimaa kuin se, että siellä missä tavarat on tehty on joku käynyt tai sieltä on joku tullut. Kulttuurista se ei muuta kerro, kuin että liikuttu on. Karjalaisen vaikutuksen Länsi-Suomessa jättäisin tässäyhteydessä pois, koska tarkasteluajanjakso tässä minun ja sinun muutaman komentin mittaisessa itä-länsi keskustelussa päättyy siihen, kun Karjalan katsotaan vasta pikkuhiljaa syntyvvän. Muutenkin ei sieltä kulttuurivaikutusta ole arkeologian mukaan edelleenkään tullut tuohon mennessä, muutama esine ei sellaisen johtopäätöksen tekemiseen riitä.

Täytyy myöntää että rautakauden itämerensuommaisen ja germaanisen kulttuurin välinen dynamiika Lounais-Suomessa on minulle epäselvä. En ole päässyt siihen kiinni, vaikka se olisi hyvin mielenkiitoinen aihe. Baltian vaikutus kaupassa näkyi, mutta edelsivätkö sitä muutokset myös Baltian kulttuurissa ja mahdollisesti väestörakenteissa.

Sigfrid kirjoitti:Täytyy myöntää että rautakauden itämerensuommaisen ja germaanisen kulttuurin välinen dynamiika Lounais-Suomessa on minulle epäselvä. En ole päässyt siihen kiinni, vaikka se olisi hyvin mielenkiitoinen aihe. Baltian vaikutus kaupassa näkyi, mutta edelsivätkö sitä muutokset myös Baltian kulttuurissa ja mahdollisesti väestörakenteissa.

Luulenpa, että kyseinen aihe on varsin epäselvä useimmille.

Arkeologian perusteella alue on ollut voimakkaasti germaaninen, kuitenkin meren takaa tulleet kantasuomalaiset syrjäyttivät heidät tai ainakin heidän kielensä. Miten he tähän pystyivät? Esinelöytöjen perusteella kulttuuri säilyi pitkään germaanisena.

Kielitieteen mukaan imsuvaikutus on alkanut pronssikauden lopulla Viron suunnasta, kuitenkin vaikutus näkyy arkeologiassa kunnolla vasta merovingiajalla, siis yli 1000 vuotta myöhemmin!?

Olen sitä mieltä että jokin ei tässä yhtälössä täsmää. Olen toki ollut sitä mieltä aiemminkin. Asiat ovat usein sitä miltä ne näyttävät. Arkeologian perusteella imsuvaikutuksen ensimerkit, hautausmalli, ilmaantuu 300-luvulla, kielitieteenkään perusteella ei ole pakko olettaa aikaisempaa vaikutusta, vaikka näin jostain syystä halutaan tehdä.

Toinen vaihtoehto on se, että myös imsukulttuuri näytti tullessaan germaaniselta.

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Ei kai ole varmaa, että kantasuomalaiset levittäytyivät Länsi-Suomen rannikkoa? Ollaanhan monta mieltä esimerkiksi Pohjanmaan nykyisen asutuksen alusta ja asutustyhjiöistä Länsi-Suomessakin. Alueella ovat asuneet monet heimot, tai sitten ei, mutta länsisuomalaisen asutuksen toteaminen joksikin, esimerkiksi kantasuomalaisiksi, vaatii ajoitusta ja esimerkiksi arkeologisia todisteita tunnetuista kulttuureista.

Joo, ilmeisesti aikaisin varmahko ajoitus suomalaisista Perämeren rannikolla on 1000-luvun tienoilta - ainakin Vahtolan mukaan. En tosin enää muista mihin hän havaintonsa perusti, ei ole opusta saatavissa juuri nyt.

Sain opuksen käsiini. Ajoitus perustuu runsaaseen paikannimistöön, joka osuu hyvin yksiin samanaikaiseen hämäläiseen nimistökäytäntöön etelässä. Aikaisin mahdollinen paikanimi, on ajoitettavissa 300-luvulle, mutta muilla perusteilla ja vain yhden sanan (naara) perusteella, ei Vahtola ajoita asutusta niin varhaiselle ajalle. Kuitenkin, hän kirjoittaa, että nimistön perusteella hämäläisiä on liikkunut vähäisessä määrin alueella jo 800-luvulta alkaen. Varsinaisen asutusaallon osuessa vuosille 1000-1150.

Ymmärtääkseni tuo Vahtolan ajoitus (1000-) koskee Etelä-Pohjanmaata, jonne levisi rajallinen joenvarsiasutus tuona mainittuna ajankohtana. Rantojen astus oli monimuotoisempaa ja siihen liittyi pitkän ajan pyyntitraditio. Sinne suuntautunut asutusliike ei ollut alkuaan hämäläistä, vaan useat eri heimot suuntasivat sinne, aluksi sesonkiluonteisesti.

Sigfrid kirjoitti:Ymmärtääkseni tuo Vahtolan ajoitus (1000-) koskee Etelä-Pohjanmaata, jonne levisi rajallinen joenvarsiasutus tuona mainittuna ajankohtana. Rantojen astus oli monimuotoisempaa ja siihen liittyi pitkän ajan pyyntitraditio. Sinne suuntautunut asutusliike ei ollut alkuaan hämäläistä, vaan useat eri heimot suuntasivat sinne, aluksi sesonkiluonteisesti.

Ajoitus koskee Kemi- ja Tornionjokilaaksoa.

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Ymmärtääkseni tuo Vahtolan ajoitus (1000-) koskee Etelä-Pohjanmaata, jonne levisi rajallinen joenvarsiasutus tuona mainittuna ajankohtana. Rantojen astus oli monimuotoisempaa ja siihen liittyi pitkän ajan pyyntitraditio. Sinne suuntautunut asutusliike ei ollut alkuaan hämäläistä, vaan useat eri heimot suuntasivat sinne, aluksi sesonkiluonteisesti.

Ajoitus koskee Kemi- ja Tornionjokilaaksoa.

Vaikea uskoa että mentäisiin 1000-luvulle pysyvän hämäläisasutuksen suhteen muualla kuin Etel-Pohjanmaalla, jossa asutuksen arvioidaan syntyneen Hämeestä Kyrönmetsän kautta tulleista hämäläisistä, tai oikeammin yläsatakuntalaisista, ei hämäläisistä.

Sigfrid kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Ymmärtääkseni tuo Vahtolan ajoitus (1000-) koskee Etelä-Pohjanmaata, jonne levisi rajallinen joenvarsiasutus tuona mainittuna ajankohtana. Rantojen astus oli monimuotoisempaa ja siihen liittyi pitkän ajan pyyntitraditio. Sinne suuntautunut asutusliike ei ollut alkuaan hämäläistä, vaan useat eri heimot suuntasivat sinne, aluksi sesonkiluonteisesti.

Ajoitus koskee Kemi- ja Tornionjokilaaksoa.

Vaikea uskoa että mentäisiin 1000-luvulle pysyvän hämäläisasutuksen suhteen muualla kuin Etel-Pohjanmaalla, jossa asutuksen arvioidaan syntyneen Hämeestä Kyrönmetsän kautta tulleista hämäläisistä, tai oikeammin yläsatakuntalaisista, ei hämäläisistä.

Nyt mie pääsen esittämään sinulle tutustumista alan kirjallisuuteen . Etunenässä juuri: Vahtola, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty.

Aika vastaanpanematonta nimistötieteellistä näyttöä hämäläisasutuksesta mainittuun aikaan ko jokilaaksoissa.

Sigfrid kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Ajoitus koskee Kemi- ja Tornionjokilaaksoa.

Vaikea uskoa että mentäisiin 1000-luvulle pysyvän hämäläisasutuksen suhteen muualla kuin Etel-Pohjanmaalla, jossa asutuksen arvioidaan syntyneen Hämeestä Kyrönmetsän kautta tulleista hämäläisistä, tai oikeammin yläsatakuntalaisista, ei hämäläisistä.

Periaatteessa on aivan mahdollista, että hämäläiset olisivat asuttaneet Etelä-Pohjanmaan myöhemmin, kuin Tornionjoen alajuoksun ja rannikon. Väkeä pyrkii siirtymään sinne, missä on tarjolla paras toimeentulo, vaikka se olisi kauempana, kuin heikomman toimeentulon lähde. Esim. hämäläisten likeiset karut erämaat Näsijärven ja Päijänteen suunnalla asutettiin oikeastaan viimeisinä, vasta 1500-luvulla. Muistaakseni karjalaisetkin hääräsivät Perämerellä paljon ennen, kuin välissä ollutta Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta oli asutettu. Eli ensin poimitaan rusinat pullasta. Sopii vaan miettiä, mitä ne Tornion rusinat olisivat olleet.

aikalainen kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Ajoitus koskee Kemi- ja Tornionjokilaaksoa.

Vaikea uskoa että mentäisiin 1000-luvulle pysyvän hämäläisasutuksen suhteen muualla kuin Etel-Pohjanmaalla, jossa asutuksen arvioidaan syntyneen Hämeestä Kyrönmetsän kautta tulleista hämäläisistä, tai oikeammin yläsatakuntalaisista, ei hämäläisistä.

Periaatteessa on aivan mahdollista, että hämäläiset olisivat asuttaneet Etelä-Pohjanmaan myöhemmin, kuin Tornionjoen alajuoksun ja rannikon. Väkeä pyrkii siirtymään sinne, missä on tarjolla paras toimeentulo, vaikka se olisi kauempana, kuin heikomman toimeentulon lähde. Esim. hämäläisten likeiset karut erämaat Näsijärven ja Päijänteen suunnalla asutettiin oikeastaan viimeisinä, vasta 1500-luvulla. Muistaakseni karjalaisetkin hääräsivät Perämerellä paljon ennen, kuin välissä ollutta Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta oli asutettu. Eli ensin poimitaan rusinat pullasta. Sopii vaan miettiä, mitä ne Tornion rusinat olisivat olleet.

Kysymys ei ole Etelä-Pohjanmaan ja Tornion seudun vertailusta, vaan kunkin alueen omasta historiasta. Historiaa pitää tutkia järjestelmällisesti todisteiden valossa.

jussipussi kirjoitti:Nyt mie pääsen esittämään sinulle tutustumista alan kirjallisuuteen . Etunenässä juuri: Vahtola, Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty.

Aika vastaanpanematonta nimistötieteellistä näyttöä hämäläisasutuksesta mainittuun aikaan ko jokilaaksoissa.

Asiasta näyttäisi olevan myös arkeologista näyttöä.

Wikipedian Norlantia (ks. Norrland) käsittelevässä artikkelissa kirjoitetaan mm. suunnilleen seuraavaa:

"Tornionjokilaaksossa vakiintui pysyvä, maataviljelevä väestö joskus 1000-luvulla. Tämä päätelmä perustuu muun muassa arkeologisiin tutkimuksiin, joita on tehty ei-kristillisellä hautakentällä ja markkinapaikalla Hedenäsetin Kyrkuddenilla. Tulokset viittaavat siihen, että Tornionjokilaakson ensimmäiset maanviljelijät olivat peräisin Ylä-Satakunnasta ja Hämeestä nykyisessä Suomessa. Mukana voi olla myös itäinen osatekijä, mahdollisesti Karjalasta."

Lähteeksi annetaan seuraava teos, josta siis ilmeisesti pitäisi löytyä tarkempaa tietoa siitä, kuinka pysyvä maanviljely alueella on yhdistetty nimenomaan satakuntalaisiin, hämäläisiin ja mahdollisesti vielä joihinkin muihin:

Wallerström, Thomas (1995). Norrbotten, Sverige och medeltiden: problem kring makt och bosättning i en europeisk
periferi. D. 1. Stockholm: Almqvist & Wiksell International. Sid. 137. Libris 2003698. ISBN 91-22-01676-7.

Samassa yhteydessä Wikipedian artikkelissa kirjoitetaan myös näin:

"Kolikko- ja metallikoristelöydöt saamelaisilta uhrilöytöpaikoilta viittaavat Norlannin pohjoisimpien osien ollessa kyseessä pikemminkin itä-länsisuuntaisiin kuin pohjois-eteläsuuntaisiin yhteyksiin 1000-, 1100 ja 1200-luvuilla. Kauppayhteydet läntisen Suomen ja Karjalan kanssa (sittemmin osa Novgorodia) olivat kaikesta päätellen tiheät."

Lähteenä tähän:

Fjellström, Phebe (1986). Samernas samhälle i tradition och nutid: [Lappish society in tradition and the present day]
(2. uppl.). Stockholm: Norstedt. Libris 8345682. ISBN 91-1-863632-2 (inb.)

Hieman myöhemmin samainen artikkeli jatkaa näin:

"Arkeologinen materiaali näyttää myös, että itäinen kauppavaikutus Norlannin pohjoisosissa lakkasi 1200-luvun jälkeen."

Lähteenä aiemmin mainittu Thomas Wallerströmin teos, s. 232.


En osaa itse arvioida artikkelissa käytettyjen lähteiden luotettavuutta tai ajantasaisuutta.