jussipussi kirjoitti:Minua ainakin häiritsi mainintasi kantasuomalaisten samanaikaisesta leviämisestä Laatokan itäpuolitse. Etenkin kun kirjoitat nimenomaan kantasuomalaisista. Ilmeisesti jokin aiempi teoria tai sekaannus?
(…)
Kielet Suomessa kautta aikain julkaisussa vepsäläiset hahmotellaan, jonnekin Saimaan tienoille ennen vuotta 800:
Joo, tässä olen tosiaan eri mieltä Jaskan referoiman teorian kanssa. En pidä uskottavana, että yhtäkään vepsän kielen esimuotoa olisi koskaan puhuttu nykyisen Suomen alueella. Aunuksen alue on selvää törmäysmurteiden aluetta, johon karjala on levinnyt lounaasta/lännestä ja vepsä kaakosta. Ei niinpäin, että ensin vepsä leviää alueelle lännestä ja sen jälkeen karjala toisena lännestä tulevana aaltona sen päälle.
Lähden tässä myös siitä, että karjala, vepsä ym. todella
polveutuvat itäkantasuomeksi kutsumastani yhteisestä lähtömuodosta. Itkosen selityksenhän mukaan "itäkantasuomi" olisi oikeastaan vain yhteinen
substraatti ko. kielissä, ja mitään vanhaa historiallista karjalais-vepsäläistä yhteyttä ei tarkkaan ottaen olisi olemassakaan. Eli muinaiskarjala olisi vain muinaishämettä heikommalla itäisellä substraatilla, ja muinaisvepsä taas vahvemmalla itäisellä substraatilla.
Jos näin todella olisi, luulisi löytyvän runsaasti piirteitä, jotka ovat nimenomaan hämäläis-itäisiä, mutta Lounais-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta puuttuvat. Tälläisiä kuitenkaan ei ole. Lännestä saapuva hämäläisvaikutus katsoakseni on sisäisessä kronologiassa myöhäisempi ilmiö, jonka seurauksena pikemmin on ollut savolaismurteiden alueen muodostumisen.
(Itkonen myöntää myös tämän jälkimmäisen ilmiön, ja tuntuukin tässä pelaavan ikään kuin kaksilla korteilla.)
Katsoisin, että itäkantasuomalaisen alkukodin voisi sijoittaa karkeasti ottaen Inkerinmaan rannikolle, josta sittemmin on levittäydytty suoraan pohjoiseen Laatokan länsipuolitse (muinaiskarjala), koilliseen Laatokan itäpuolitse (muinaisvepsä), tai itään kohti Volgan latvavesistöjä (muinaistšuudi). Tai jääty levittäytymättä (ainakin osa inkeroismurteista).
Ns. pohjoiskantasuomalaiset germaanilainat on oikein hyvin silti voitu saada Suomessa, mutta koska tässä vaiheessa murre-erot alueella muinaislänsisuomi-muinaisvepsä olivat vielä minimaalisia, sanat ovat todennäköisesti päässeet mainiosti leviämään kielen länsimurteista itämurteisiin. Tämä leviäminen on myös osaltaan voinut tapahtua pikemmin meri- kuin maateitse, eteenkin kulttuurisanojen ollessa kyseessä.
jussipussi kirjoitti:Enkä sittenkään ymmärrä, minkä aukon kantasuomalaiset olisivat jättäneet? Lännestä tullessaan he (tai siis tässä vaiheessa muinaishämäläiset) ovat jatkuvasti levinneet itäänpäin jättämättä aukkoja hyppimällä yli alueita tai kiertäen jostain sivuilta.
Ennen kuin muinaishäme levisi itään, "aukko" jää siihen, etteivät (pohjois)kantasuomalaiset vaikutakaan missään vaiheessa lähteneen etelästä ylös Kymijokea. Toisin sanoen, miksi ei ole ollut olemassa erillistä "muinaissavoa"? Tämä voidaan kysyä ihan riippumatta siitä, oletammeko Laatokan tienoilla tässä vaiheessa puhutun jo erillisiä muinaiskarjalaa & muinaisvepsää, vaiko sittenkin aivan omalaatuista Itkosen itäkantasuomea.