Sivu 20/20

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 25 Loka 2015 10:29
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Pystynen kirjoitti:Pikemmin voisi olettaa, että seudun murrepiirteissä on vanhaakin muinaiskarjalaista tai jopa esikarjalaista pohjaa.

Esikarjalaisen aineiston osalta kiinnostava vaihtoehto on Rahkosen ns. tsuudi ja sen liittymä merjalaiskieliin, vrt. Rahkosen arviota kielialueista Rjabinin esitykseen zoomorfisten riipusten levikistä:

Kuva

Kuva

Peipsin itäranta, Inkerin ylänkö ja Laatokan kaakkoisranta ovat aika hyviä ehdokkaita, kun etsitään itäkantasuomen mahdollista syntyaluetta, alueen omintakeinen sanasto voisi ehkä olla merjalaistyyppinen substraatti?

P.S. tämä Ukhtoma.ru-sivuston kuva tuo hyvin esille Ylä-Volgan ja Laatokan väliset vesireitit, joita pitkin yhteydet rakentuivat:

Kuva

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 25 Loka 2015 16:19
Kirjoittaja wejoja
wejoja kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Mielenkiintoista, maallikkona kiinnostaisi tietää, mihin kohtaan aikajanaa etelässä (Kymijokilaaksossa?) elänyt (pohjois)kantasuomalaisten heimo käsityksesi mukaan asettuisi,
eli puhutaanko neoliittisen kivikauden lopusta, vai sitä edeltävästä ajasta?


Tiukasti rauta-ajasta puhutaan. Vastaan kun olit minuakin lainannut.


Rautakausi ilman erityisiä siirtymämarginaaleja melko pitkä ajanjakso, yleisimmän käsityksen mukaan 500eaa. - 1200jaa.,
jona aikana eri väestöt ovat voineet liikuskella paikasta toiseen useita kertoja ja jopa palata takaisin lähtöalueelle.
Ketkä mielestäsi asuttivat Kymijokilaaksoa ennen rautakautta, eli pronssikaudella (1500eaa. - 500eaa.)...?

Edit: Oho, en hallitse tuota aikaisempien viestien pinoamista, sorry!

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 25 Loka 2015 18:38
Kirjoittaja jussipussi
wejoja kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
wejoja kirjoitti:
Mielenkiintoista, maallikkona kiinnostaisi tietää, mihin kohtaan aikajanaa etelässä (Kymijokilaaksossa?) elänyt (pohjois)kantasuomalaisten heimo käsityksesi mukaan asettuisi,
eli puhutaanko neoliittisen kivikauden lopusta, vai sitä edeltävästä ajasta?


Tiukasti rauta-ajasta puhutaan. Vastaan kun olit minuakin lainannut.


Rautakausi ilman erityisiä siirtymämarginaaleja melko pitkä ajanjakso, yleisimmän käsityksen mukaan 500eaa. - 1200jaa.,
jona aikana eri väestöt ovat voineet liikuskella paikasta toiseen useita kertoja ja jopa palata takaisin lähtöalueelle.
Ketkä mielestäsi asuttivat Kymijokilaaksoa ennen rautakautta, eli pronssikaudella (1500eaa. - 500eaa.)...?

Edit: Oho, en hallitse tuota aikaisempien viestien pinoamista, sorry!


Pitkä aikahan tuo on. Tarkentaa kuitenkin usealla tuhannella vuodella neoliittisesta kaudesta. Pystynen tarkensi myöhemmin lisää.

En tiedä noista pronssikauden asukkaista; nuorakeraamikot vahvennettuna ananinjolaisilla? Mikä lie ollut kieli? Kun tuota Kalifin liittämää Rahkosen taiteilemaa kuvaa katsoo, niin aika monenlaisista osista palapeli muodostuu.

Korjaus: vaihtelin lainaukset oikein päin.

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 25 Loka 2015 20:52
Kirjoittaja jussipussi
Kuva

Tätä kuvaa tuijotellessa menee pää hieman pyörälle. Minneköhän asti Rahkonen levittää Proto-Saamen? Kartta katkeaa harmittavasti Merenkurkun tasalle. Aiemmastahan tiedämme, että kantasaamea on puhuttu jo ajanlaskun alun tienoilla keskisestä Norjasta Nordkapiin. Onko Rahkonen samoilla linjoilla?

Muutenkin tuon kartan mukainen suomenkielen tilanne kuvaa aiempien teorioiden mukaan aika tarkoin vuoden 800 tilannetta. Ei missään nimessä ajanlaskun alkua. Miten nuo muut kielet tuossa vuoden 800 tilanteessa? sopivatko kaikki vielä tuossa vaiheessa kuvaan? Muutenkin kuin paperilla tai näytöllä.

Kuva

Tuossa kuvassa taas saame leviää kaakosta sekä länteen, että pohjoiseen. Asia josta joku oli kovastikin erimieltä joskus, edes mahdollisuutena.

Niin mitenkä tämä liittyy tähän ketjuun? Ei juuri mitenkään. Siksi se sopiikin tähän niin hyvin.

Wejojalle vielä: Rahkonen arvelee tuossa teoksessaan tekstiilikeraamikkojen ehkä puhuneen aiempaa uralilaista kieltä pronssikauden lopulla / rautakauden alussa.

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 25 Loka 2015 21:53
Kirjoittaja aikalainen
Pystynen kirjoitti: ^
Mielenkiintoista pohdiskelua.

Pystynen kirjoitti: Tarkempia kielitieteellisiä ajoituksia on vaikea tehdä, mutta tulevaisuudessa jotain osviittaa voisi saada tarkastelemalla ensinnäkin, miten vanhoja vatjan monet itäkantasuomalaiset piirteet ja sanat oikeastaan ovat; ja miten vanhoja ovat taas kauimmas itään ulottuneet itämerensuomalaiset lainat permiläisissä kielissä (joissa voi tosin hyvin olla kauppaverkostojenkin välittämiä sanoja, ei vain kansalta naapurille -kontakteja). Myös eri-ikäisten germaanisten lainojen levikki kannattaisi laskea tarkemmin — näistä voisi koettaa arvioida, missä vaiheessa (muinais)vepsäläiset ovat ns. poistuneet yhtälöstä.

Tällä foorumilla on esitetty, että imsuista erkaantuivat ensin etelävirolaiset ja sitten liiviläiset. Periaatteessahan tuo lainasanatarkistus pitäisi olla sovellettavissa myös heihin.

On tosiaan hyvä pitää mielessä (ks. paksunnos), kuten teitkin, että lainat eivät välity pelkästään kielialueen rajan yli toiskieliseen kylään ja sieltä edelleen yksi kerrallaan kaikkiin muihinkin toiskielisiin kyliin, vaan kauppareittejä pitkin suoraan markkinapaikoille maakuntien hermokeskuksiin. Kauppareittejähän on jokireiteillä ja rannikkoväylillä. Pitäisin tällaista jopa hyvin ilmeisenä lainausmuotona.

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 26 Loka 2015 01:42
Kirjoittaja Pystynen
aikalainen kirjoitti:Tällä foorumilla on esitetty, että imsuista erkaantuivat ensin etelävirolaiset ja sitten liiviläiset.

Tällä foorumilla joo, ja samoin alan kirjallisuudessakin alkaen jo melkein 40 vuotta sitten. Viimeisin aiheen esittelyhän juuri tuli Kalliolta Fibula, Fabula, Fact -teoksessa.
aikalainen kirjoitti:Periaatteessahan tuo lainasanatarkistus pitäisi olla sovellettavissa myös heihin.

Periaatteessa juu. Se on jo vanhastaan tiedossa, että etelävirossa on vanhojakin balttilaisia lainasanoja, joita ei muualla tunneta (yksi klassinen esimerkki on kähr 'mäyrä', joka on lainattu jo ennen muutosta *š > h). Tarkempaa katsausta tosin hankaloittaa, että lähdeteoksissa eteläviroa yleensä ei käsitellä erikseen, eli jonkun pitäisi ensin kai laatia kunnollinen eteläviron murteiden sanakirja. Liivissä taas on uutta latvialais- ja saksalaisperäistäkin sanastoa niin rutosti, että on hankala tietää, puuttuuko jokin sana sen takia, että sitä ei ole liivissä koskaan ollutkaan, vai siksi, että se vain myöhemmin korvautui uudemmalla lainalla.

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 31 Loka 2021 23:25
Kirjoittaja Kainu
Kommentit antoivat ymmärtää, että Länsi-Suomen ja Itä-Suomen kulttuureilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Millainen kulttuuri sitten Länsi-Suomessa on ollut? Itse mietin, että voiko olla niin, että Länsi-Suomella ja Itä-Suomella olisi kuitenkin ollut sama kulttuuri mutta kristinuskon takia se on pyyhitty Länsi-Suomesta pois. Voisiko olla myös niin, että Virolla ja muilla sukukansoilla olisi ollut sama kulttuuri? Ihmetyttää jos Länsi-Suomella on ollut oma kulttuuri mutta nykyään siitä ei tiedettäisi yhtään mitään.

Re: Länsi-suomalainen perinne kulttuuri?

ViestiLähetetty: 01 Marras 2021 16:22
Kirjoittaja Jaska
Kainu kirjoitti:Kommentit antoivat ymmärtää, että Länsi-Suomen ja Itä-Suomen kulttuureilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Millainen kulttuuri sitten Länsi-Suomessa on ollut? Itse mietin, että voiko olla niin, että Länsi-Suomella ja Itä-Suomella olisi kuitenkin ollut sama kulttuuri mutta kristinuskon takia se on pyyhitty Länsi-Suomesta pois. Voisiko olla myös niin, että Virolla ja muilla sukukansoilla olisi ollut sama kulttuuri? Ihmetyttää jos Länsi-Suomella on ollut oma kulttuuri mutta nykyään siitä ei tiedettäisi yhtään mitään.

Alueellisesti läheisillä kulttuureilla on toki ollut keskenään yhteisiäkin piirteitä, mutta jokaisella kulttuurilla on myös eroavaisuuksia suhteessa muihin kulttuureihin.

Kun Suomi on iso alue ja kun tiedetään, että itään ja länteen tuli jo kivikaudelta lähtien eri suunnilta vaikutteita (toki jonkin verran myös yhteisiä vaikutteita), niin ei ole uskottavaa ajatella, että kulttuurit olisivat olleet vielä hiljattain yksi ja sama.

Jonkinasteinen kulttuurinen tasoittuminen on varmaankin kyllä tapahtunut itämerensuomalaisen kielen/väestön levittäytyessä, mutta aina ja kaikkialla on säilynyt myös aiemman kulttuurin piirteitä.

Ja kyllä tietysti länsisuomalaisestakin muinaiskulttuurista tiedetään jotain. Tieto vain on hajallaan, sirpaleina eri alojen tutkimuksissa. Muinaisuutemme jäljet -kirjasta saa kuitenkin kokonaiskäsityksen Suomen alueellisista kulttuureista esihistoriallisena aikana.