Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Marras 2017 17:10



Vastaa viestiin  [ 11 viestiä ] 
 Rakennuskulttuuri 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1791
Viesti Rakennuskulttuuri
Tämä on jatkoa jussipussin kanssa käydylle keskustelulle hirsirakentamisesta liittyen lämmönvaraukseen. Tämän eteen voisi Jaska, sitten kun sillä joskus on aikaa, vaikka heittää koko edellisen hirsikeskustelun.

Lainaa:
Lämpökapasiteetti (C) kuvaa, miten paljon lämpöenergiaa kappaleeseen sitoutuu lämpötilaeroa kohti. SI-järjestelmän mukainen lämpökapasiteetin yksikkö on joulea kelviniä kohti eli J/K. Joskus lämpökapasiteetista käytetään ilmaisua "lämpökapasitanssi", koska suureella on analogia elektronisten piirien kapasitansseihin (lämpöresistanssi vastaa puolestaan sähköistä resistanssia).

Kappaleen lämpötilanmuutos (ΔT) lasketaan lämpöenergiasta, joka siihen siirtyy (E), ja kappaleen lämpökapasiteetista (C) seuraavasti:

ΔT=E/C

Materiaalille ominainen kyky varastoida lämpöä on puolestaan nimeltään ominaislämpökapasiteetti (yksikkö J/(K·kg)).
Lämpökapasiteetti C jollekin kappaleelle, jonka massa on m, voidaan laskea materiaalin ominaislämpökapasiteetin c avulla:

C=cm.


Lehtipuuhirsi varaa suuremman tiheytensä ansiosta paremmin lämpöä kuin havupuusta veistetty hirsi. Valitettavasti vain lehtipuun runko ei ole koskaan niin suora kuin havupuulla ja kovan puuaineksen veistäminenkin on hankalaa eikä varsinaisia hirsitaloja (hirret vaakasuorassa päällekkäin) siitä syystä rakenneta ainakaan yleisesti havupuuvyöhykkeen eteläpuolella. Lehtipuuvyöhykkeen asukkaat kääntävätkin "lehtipuuhirtensä" pystysuoraan asentoon ja tekevät niiden avulla "Fachwerk"-taloja, joiden periaate on suomalaiselle modernille rakentajalle tietenkin selvä PDT_Armataz_01_29

Kuva

Näissä vain käytetään havupuun sijasta lehtipuita, ja suomalaisten lautojen sijasta läpimitta on jo lähinnä hirren. Hirsien välit täytetään savella. Materiaali on oikeasti "Lehm", mutta käännettynä siitä tulee aina joko savi tai hiesu, sanotaan nyt vaikka, että savea, jossa on vähän karkeampaa kiviainesta joukossa.

Kuva

Näillä "hirsitaloilla" saadaan aikaan todella hyvä lämmönvaraus, onhan tiheän saviaineksen lämmönvarauskapasiteetti samaa luokkaa kiven ja tiilen kanssa.

Kuva

Kirvesmiehet ovat kehittäneet näistä aikojen kuluessa todellisia koristeellisia taideteoksia.

Kuva

Kuva


19 Loka 2015 09:30
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 1828
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
putkonen kirjoitti:
Tämä on jatkoa jussipussin kanssa käydylle keskustelulle hirsirakentamisesta liittyen lämmönvaraukseen. Tämän eteen voisi Jaska, sitten kun sillä joskus on aikaa, vaikka heittää koko edellisen hirsikeskustelun.

Lainaa:
Lämpökapasiteetti (C) kuvaa, miten paljon lämpöenergiaa kappaleeseen sitoutuu lämpötilaeroa kohti. SI-järjestelmän mukainen lämpökapasiteetin yksikkö on joulea kelviniä kohti eli J/K. Joskus lämpökapasiteetista käytetään ilmaisua "lämpökapasitanssi", koska suureella on analogia elektronisten piirien kapasitansseihin (lämpöresistanssi vastaa puolestaan sähköistä resistanssia).

Kappaleen lämpötilanmuutos (ΔT) lasketaan lämpöenergiasta, joka siihen siirtyy (E), ja kappaleen lämpökapasiteetista (C) seuraavasti:

ΔT=E/C

Materiaalille ominainen kyky varastoida lämpöä on puolestaan nimeltään ominaislämpökapasiteetti (yksikkö J/(K·kg)).
Lämpökapasiteetti C jollekin kappaleelle, jonka massa on m, voidaan laskea materiaalin ominaislämpökapasiteetin c avulla:

C=cm.


Lehtipuuhirsi varaa suuremman tiheytensä ansiosta paremmin lämpöä kuin havupuusta veistetty hirsi. Valitettavasti vain lehtipuun runko ei ole koskaan niin suora kuin havupuulla ja kovan puuaineksen veistäminenkin on hankalaa eikä varsinaisia hirsitaloja (hirret vaakasuorassa päällekkäin) siitä syystä rakenneta ainakaan yleisesti havupuuvyöhykkeen eteläpuolella. Lehtipuuvyöhykkeen asukkaat kääntävätkin "lehtipuuhirtensä" pystysuoraan asentoon ja tekevät niiden avulla "Fachwerk"-taloja, joiden periaate on suomalaiselle modernille rakentajalle tietenkin selvä PDT_Armataz_01_29

Kuva

Näissä vain käytetään havupuun sijasta lehtipuita, ja suomalaisten lautojen sijasta läpimitta on jo lähinnä hirren. Hirsien välit täytetään savella. Materiaali on oikeasti "Lehm", mutta käännettynä siitä tulee aina joko savi tai hiesu, sanotaan nyt vaikka, että savea, jossa on vähän karkeampaa kiviainesta joukossa.

Kuva

Näillä "hirsitaloilla" saadaan aikaan todella hyvä lämmönvaraus, onhan tiheän saviaineksen lämmönvarauskapasiteetti samaa luokkaa kiven ja tiilen kanssa.

Kuva

Kirvesmiehet ovat kehittäneet näistä aikojen kuluessa todellisia koristeellisia taideteoksia.

Kuva

Kuva


En ole asiantuntija tässäkään lajissa, mutta paljon olen hirsitaloissa ja kämpissä asustellut. Miten lehtipuuhirren säilyvyys verrattuna havupuihin ja varsinkin pohjoisen tervaiseen mäntyyn? Ainakin haapahirrestä on sen verran kokemusta, että homehtuu helposti.


19 Loka 2015 17:45
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 967
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
jussipussi kirjoitti:
Miten lehtipuuhirren säilyvyys verrattuna havupuihin ja varsinkin pohjoisen tervaiseen mäntyyn? Ainakin haapahirrestä on sen verran kokemusta, että homehtuu helposti.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että pehmeämpi puu lahoaa nopeammin/helpommin kuin kovempi (siinä missä "maustamaton" nopeammin kuin tervaisempi). Haapahan sitten kuuluu puulajiemme pehmoisimpiin, joten hirreksi sopimattomuus ei lie ihme. Lehtipuuhirsinä ymmärtääkseni usein pikemmin käytetään lujempia jalopuulajeja, esim. tammea.


19 Loka 2015 21:31
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 510
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
Pystynen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Miten lehtipuuhirren säilyvyys verrattuna havupuihin ja varsinkin pohjoisen tervaiseen mäntyyn? Ainakin haapahirrestä on sen verran kokemusta, että homehtuu helposti.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että pehmeämpi puu lahoaa nopeammin/helpommin kuin kovempi (siinä missä "maustamaton" nopeammin kuin tervaisempi). Haapahan sitten kuuluu puulajiemme pehmoisimpiin, joten hirreksi sopimattomuus ei lie ihme. Lehtipuuhirsinä ymmärtääkseni usein pikemmin käytetään lujempia jalopuulajeja, esim. tammea.

Tuota noin,haapa on kestävin puulajeistamme säätä vastaan,kuivatessaan sulkee solukkonsa ettei vety uudelleen juuri tämän takia käytetään katto paanuissa http://www.spantak.fi/paanukatot.Rakennus puuna haavan ongelmana on valtaisa vääntyminen kuivuessaan toki käytetään perinteisten latojen ja pienten saunojen hirsinä.Kovuudessa voi toki olla perää nimittäin kuivunut haapaa on kovaa kuin luu.


19 Loka 2015 21:47
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1791
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
Pystynen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Miten lehtipuuhirren säilyvyys verrattuna havupuihin ja varsinkin pohjoisen tervaiseen mäntyyn? Ainakin haapahirrestä on sen verran kokemusta, että homehtuu helposti.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että pehmeämpi puu lahoaa nopeammin/helpommin kuin kovempi (siinä missä "maustamaton" nopeammin kuin tervaisempi). Haapahan sitten kuuluu puulajiemme pehmoisimpiin, joten hirreksi sopimattomuus ei lie ihme. Lehtipuuhirsinä ymmärtääkseni usein pikemmin käytetään lujempia jalopuulajeja, esim. tammea.

Puun altistuminen homeelle ja lahoamiselle ei riipu sen huokoisuudesta ja keveydestä, vaan siihen vaikuttaa pääasiassa sen solurakenne. Tiiviskin puu voi sen takia helposti homehtua ja lahota. Tietysti pihka ja tietyt ainekset puussa myöskin vaikuttavat puun säilyvyyteen. Sopivaksi hirsipuuksi sen toisaalta tekisi haavalle tyypillinen suorarunkoisuus. Sitä on tietysti pehmeänä puuna myös helppo veistellä.

Tammea tosiaankin käytetään paljon lehtipuuhirsinä, samoin saksanpihtaa. Saksanpihdan erottaa hyvin meidän kuusesta siitä, että sillä kävyt seisovat pystyasennossa, kun taas kuusen kävyt roikkuvat oksilla.

sumu kirjoitti:
Tuota noin,haapa on kestävin puulajeistamme säätä vastaan,kuivatessaan sulkee solukkonsa ettei vety uudelleen juuri tämän takia käytetään katto paanuissa http://www.spantak.fi/paanukatot.Rakennus puuna haavan ongelmana on valtaisa vääntyminen kuivuessaan toki käytetään perinteisten latojen ja pienten saunojen hirsinä.Kovuudessa voi toki olla perää nimittäin kuivunut haapaa on kovaa kuin luu.

Haapa ei nimenomaan ole kestävä säätä vastaan, vaan yhdessä koivun kanssa kuuluvat huonoimpaan kestävyysluokkaan. Haavan solurakenne aiheuttaa sen, että se lahoaa ja homehtuu herkästi. Lämpötilojen vaihtelulle se ei ole herkkä, mikä tekee siitä sopivan materiaalin saunoihin.

Haapa ei nimenomaan kuivuessaan vääntyile ja halkeile. Lämpötilojen vaihtelullekaan se ei ole herkkä. Juuri näiden ominaisuuksiensa takia sitä tosiaankin käytetään paljon saunojen verhoilussa ja lauteina. Lauteiksi sopivaksi haapapuun tekee lisäksi sen huono lämmönjohtavuus eli ahteri ei kuumene liikaa PDT_Armataz_01_12

Rakennepuuksi haavan lujuus ei riitä.

Melkein valkoisena puuna se on arka tummumiselle eli haapaa on vaikea saada pysymään alkuperäisen värisenä.

Haavan pinta on kestävä ja se kestää hyvin kulutusta.


19 Loka 2015 22:19
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Viestit: 245
Paikkakunta: Helsinki
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
Pyöreitä haapatukkeja on Suomessa kyllä käytetty menestyksekkäästi vajojen, latojen ja muiden sellaisten ulkorakennusten tekemiseen. Kun tällaiset käsittelemättömät haapatukit kuivuvat, niihin muodostuu hopeanharmaa teflonmainen pinta, joka kestää hyvin säätä. Aikaa myöten haapahirret myös kuivuessaan kiertyvät pituusakselinsa ympäri.


Viimeksi muokannut Johannes päivämäärä 19 Loka 2015 23:31, muokattu yhteensä 1 kerran



19 Loka 2015 22:52
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1791
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
Johannes kirjoitti:
Pyöreitä Haapatukkeja on Suomessa kyllä käytetty menestyksekkäästi vajojen, latojen ja muiden sellaisten ulkorakennusten tekemiseen. Kun tällaiset käsittelemättömät haapatukit kuivuvat, niihin muodostuu hopeanharmaa teflonmainen pinta, joka kestää hyvin säätä. Aikaa myöten haapahirret myös kuivuessaan kiertyvät pituusakselinsa ympäri.

Luin sumun viestin huolimattomasti. Niin, ilmeisesti haavan pinta tosiaankin kestää säätä hyvin ja Johanneskin mainitsee tämän säänkestävän teflonmaisen pinnan. Alppiseudulla käytetään paanuihin ja päreisiin melkein aina lehtikuusta, joka on hyvin kosteuden vaihteluja kestävä puulaji. Lehtikuusi ei tietenkään ole pohjoisessa mikään yleinen puu, joten on etsittävä muita vaihtoehtoja: haapa näyttää olevan yksi tällainen.


19 Loka 2015 23:13
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
Kuvia hakusanalla haapahirsi.


19 Loka 2015 23:52
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1791
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
aikalainen kirjoitti:
Kuvia hakusanalla haapahirsi.

Ja täällä juttua haapahirsistä:
http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_2012/ ... n-hankinta

Haapa soveltuu hirsirakentamiseen m.o.t. PDT_Armataz_01_01


19 Loka 2015 23:57
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1791
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
Entä jos otettaisiin läpimitaltaan hirttä pienempiä kuivia pölkkyjä tai polttopuita eli klapeja haavasta, otettaisiin kuori pois ja käännettäisiin ne 90° , ladottaisiin niitä päällekkäin ja kiinnitettäisiin laastin avulla toisiinsa. Tällaiseen viralliselta nimeltään pölkkysavitaloon (Cordwood house) sopisi haavan ominaisuus olla toisin kuin kovat lehtipuut paisumatta kastuttuaan sateella. Muuten koko seinä "räjähtää" hajalle. Kuusi- ja mäntyklapikin käy. Klapien pituuden tulisi olla n. 40 cm. Ensin sidepuiden välit muurataan klapeilla tai pölkyillä laastin avulla, tosin laastia laitetaan vain reunaan ja keskelle sahanpurua. Laastiksi soveltuu parhaiten yhdistelmä sanomalehtipaperista, sementistä ja sannasta.

Kuva

Klapit toimivat lisäksi kuin pillit, jotka imevät liikaa kosteutta talosta. Sen takia niiden päihin ei saa laittaa laastia eikä maalata niitä. Kaarevienkin seinien muuraus onnistuu hyvin tällä tekniikalla.

Kuva

Lämmöneristys on tällaisessa talossa hyvä johtuen puun suuresta massasta ja sahanpurusta. Sahanpuruun voi lisätä myös kalkkia puuta nakertavien hyönteisten torjumiseksi. Palonkestävyyskin on näillä hyvä, jopa 5 tuntia talo voi sinnitellä tulipaloa vastaan hiiltyen vain puiden päistä.

Amerikassa cordwood-taloja on rakennettu jo ainakin toistasataa vuotta ja ne ovat vieläkin hyvässä kunnossa. Seinään voi muurata (värikkäitä) lasipullojakin valotehosteeksi ja koristeeksi. Muutakin persoonallista pikku tilpehööriä voi pistää mukaan.

Suomessa näitä pölkkyseinätaloja on rakennettu paljon pula-aikana 40- ja 50-luvulla. Tällöin näihin käytettiin purkutavaraa ja vanhoista hirsistä katkaistuja pätkiä. Tämä pölkkyseinäinen navetta on Mouhijärvellä:

Kuva

http://www.rakennusperinto.fi/news/Uuti ... tkopolkky/

Kuva

Halpakin tällainen polttopuista/pölkyistä tehty talo on. Oikeastaan tähän voisi laittaa vaikka koko perheen hommiin tekemään omaa do-it-yourself-taloa, eikä ammattimiestä tarvita kuin korkeintaan raamin ja katon tekoon...

Kuva

Kuva

Innokkaimmat voivat tehdä pölkynpalasista ja klapeista vaikka lattian, keittiön työtason ja huonekaluja

Kuva

http://www.luomura.com/teemasivuja/polk ... -cordwood/


20 Loka 2015 21:30
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 382
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti Re: Rakennuskulttuuri
Kollega rakensi Saimaalle pajan, johon tuli havupuusta pölkkyseinät. Kun näin toteutuksen vuosi sitten livenä, vakuutuin lopullisesti.
Jos sokkelin vesieristys ja katto on kunnossa, voisi kuvitella pajan kestävän helposti 2–3 sukupolvea ja uskoakseni seinän paikkaaminen
on varsin yksinkertaista.


20 Loka 2015 23:55
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 11 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy