Rakennuskulttuuri
Lähetetty: 19 Loka 2015 09:30
Tämä on jatkoa jussipussin kanssa käydylle keskustelulle hirsirakentamisesta liittyen lämmönvaraukseen. Tämän eteen voisi Jaska, sitten kun sillä joskus on aikaa, vaikka heittää koko edellisen hirsikeskustelun.
Lehtipuuhirsi varaa suuremman tiheytensä ansiosta paremmin lämpöä kuin havupuusta veistetty hirsi. Valitettavasti vain lehtipuun runko ei ole koskaan niin suora kuin havupuulla ja kovan puuaineksen veistäminenkin on hankalaa eikä varsinaisia hirsitaloja (hirret vaakasuorassa päällekkäin) siitä syystä rakenneta ainakaan yleisesti havupuuvyöhykkeen eteläpuolella. Lehtipuuvyöhykkeen asukkaat kääntävätkin "lehtipuuhirtensä" pystysuoraan asentoon ja tekevät niiden avulla "Fachwerk"-taloja, joiden periaate on suomalaiselle modernille rakentajalle tietenkin selvä
Näissä vain käytetään havupuun sijasta lehtipuita, ja suomalaisten lautojen sijasta läpimitta on jo lähinnä hirren. Hirsien välit täytetään savella. Materiaali on oikeasti "Lehm", mutta käännettynä siitä tulee aina joko savi tai hiesu, sanotaan nyt vaikka, että savea, jossa on vähän karkeampaa kiviainesta joukossa.
Näillä "hirsitaloilla" saadaan aikaan todella hyvä lämmönvaraus, onhan tiheän saviaineksen lämmönvarauskapasiteetti samaa luokkaa kiven ja tiilen kanssa.
Kirvesmiehet ovat kehittäneet näistä aikojen kuluessa todellisia koristeellisia taideteoksia.
Lämpökapasiteetti (C) kuvaa, miten paljon lämpöenergiaa kappaleeseen sitoutuu lämpötilaeroa kohti. SI-järjestelmän mukainen lämpökapasiteetin yksikkö on joulea kelviniä kohti eli J/K. Joskus lämpökapasiteetista käytetään ilmaisua "lämpökapasitanssi", koska suureella on analogia elektronisten piirien kapasitansseihin (lämpöresistanssi vastaa puolestaan sähköistä resistanssia).
Kappaleen lämpötilanmuutos (ΔT) lasketaan lämpöenergiasta, joka siihen siirtyy (E), ja kappaleen lämpökapasiteetista (C) seuraavasti:
ΔT=E/C
Materiaalille ominainen kyky varastoida lämpöä on puolestaan nimeltään ominaislämpökapasiteetti (yksikkö J/(K·kg)).
Lämpökapasiteetti C jollekin kappaleelle, jonka massa on m, voidaan laskea materiaalin ominaislämpökapasiteetin c avulla:
C=cm.
Lehtipuuhirsi varaa suuremman tiheytensä ansiosta paremmin lämpöä kuin havupuusta veistetty hirsi. Valitettavasti vain lehtipuun runko ei ole koskaan niin suora kuin havupuulla ja kovan puuaineksen veistäminenkin on hankalaa eikä varsinaisia hirsitaloja (hirret vaakasuorassa päällekkäin) siitä syystä rakenneta ainakaan yleisesti havupuuvyöhykkeen eteläpuolella. Lehtipuuvyöhykkeen asukkaat kääntävätkin "lehtipuuhirtensä" pystysuoraan asentoon ja tekevät niiden avulla "Fachwerk"-taloja, joiden periaate on suomalaiselle modernille rakentajalle tietenkin selvä
Näissä vain käytetään havupuun sijasta lehtipuita, ja suomalaisten lautojen sijasta läpimitta on jo lähinnä hirren. Hirsien välit täytetään savella. Materiaali on oikeasti "Lehm", mutta käännettynä siitä tulee aina joko savi tai hiesu, sanotaan nyt vaikka, että savea, jossa on vähän karkeampaa kiviainesta joukossa.
Näillä "hirsitaloilla" saadaan aikaan todella hyvä lämmönvaraus, onhan tiheän saviaineksen lämmönvarauskapasiteetti samaa luokkaa kiven ja tiilen kanssa.
Kirvesmiehet ovat kehittäneet näistä aikojen kuluessa todellisia koristeellisia taideteoksia.