Lähetetty: 01 Heinä 2011 23:27
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Uralin pronssikauppiaiden mahdollinen prestiisi koskee vasta sitä aikaa, kun pronssin valmistustaito oli levinnyt jo Uralille saakka. Mahdollinen pimittäminen koskisi varhaisempia aikoja.
Pimittäminen koskee epäilemättä myös tuota aikaa, koska Uralin pronssitaitajat eivät varmaan yhtään sen hanakammin opettaneet taitoaan naapuruston muukalaisille kuin muutkaan kansat. Vasta kun "heistä" tuli "meitä" esim. kulttuurisen lähentymisen/sekoittumisen ja kielen leviämisen kautta, taitoa levitettiin.
Pimittäminen on toki mahdollista, muttei mitenkään itsestään selvää, koska taito kuparin terästämiseen lisäaineella oli siinä vaiheessa levinnyt jo Uralille saakka. Sana "epäilemättä" on kovin voimakas, kun kyse on pelkästä spekulaatiosta.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Prestiisi on se pointti, ei rikkaus tai tavara - rikkaus tai tavara voi tuottaa prestiisiä, jos kulttuuriset olosuhteet ovat siihen suotuisat.
Pointtina on kielen vaihtuminen uralilaiseksi Itämereltä Siperiaan. Oliko uralilaisilla prestiisiä vai edustivatko he epäilyttävää toiseutta? Jos heillä oli prestiisiä, johtuiko se pronssin tuomista rikkauksista vai kiertävien esiintyjäryhmien saamasta suosiosta? Siinäpä ihmettelemistä.
Meidän yhtälömme tässä koostuu seuraavista osista:
1. Kantauralin leviäminen näyttää alkaneen Kaman tienoilta pohjoisen pronssikauden alussa (suunnilleen 2000 eaa.).
2. Pronssiesineiden leviäminen länteen näyttää alkaneen samoilta tienoilta samaan aikaan.
3. Ei ole mitään merkkejä kiertelevistä esiintyjäryhmistä.
Kysymys siis kuuluu, voisiko pronssikulttuurin leviämisen mukana olla levinnyt uralilainen kieli? Prestiisi ainakin tekisi kielen leviämisen tässä yhteydessä erittäin mahdolliseksi, ja uralilainen kieli sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ei ole olennaista keskittyä pohtimaan ilmiöitä, joita ei voida yhdistää samaan aikaan ja paikkaan.
Niin, uralilaisen kielen leviäminen pronssikulttuuriin mahdollisesti liittyneen prestiisin seurauksena on edelleen eräs mahdollinen selitys. Uskottuvuuden asteesta voikin sitten jo olla erilaisia näkemyksiä.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Huhta/huhti-sanaan liityvää paikannimistöä vaan on kovin paljon lännessä, ja kai kuukauden nimikin oli tunnettu lännessä, mutta menetelmän pitäisi olla savolaisväestön käyttämä. Ehkä huhtakaskia ruvettiin polttamaan lännessäkin, jossa se olisi täydentänyt perinteistä pelto- ja kaskiviljelyä. Oikeastaan, miksi ihmeessä näin ei olisi tehty. Tämä selittäisi nimen läntistä esiintymistä.
Sanalla on niin laaja levikki ja se on niin vanha (iranilainen), että se on tunnettu jo ennen savolaisten syntyä ja leviämistä. Minäkin pitäisin todennäköisenä ilmiön varhaisuutta myös lännessä, mutta muistaakseni jossain esitettiin että tapa kasketa havumetsiä olisi omaksuttu idästä vasta keskiajalla... Se vaikuttaa hieman epäuskottavalta.
Voi se olla noinkin, että tapa on paljon vanhempi kuin keskiaikainen savolaisekspansio. Mutta sen seurauksena törmätään toiseen ristiriitaan: miksi ihmiset eivät ruvenneet huhtakaskeamaan sisä-Suomen vapaina humisevia havumetsiä jo satoja tai tuhansia vuosia aiemmin, eli heti silloin kun menetelmä oli keksitty, vaan piti odottaa keskiaikaan saakka.
Asiaan liittyy sekin, että mitä se iranilainen sana on alunperin tarkoittanut. Tokkopa iranilaiset ainakaan juuri nimenomaan havumetsän kaskeamista tarkoittivat, joten merkitys on varmaankin matkalla muuntunut. Ehkä itämerensuomessa huhta-sanalla oli alkuun jokin muu (kenties silti kaskeamiseen tai polttamiseen liittyvä) merkitys, joka vasta myöhemmin on lukittu tarkoittamaan vain tietyntyyppistä havumetsäkaskeamista.