Verotus

Kulttuurintutkimus (kansatiede) tutkii menneisyyttä henkisen ja aineellisen kulttuurin kautta ja folkloristiikka kansanperinteen kautta.

Re: Verotus

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Maalis 2017 21:53

sumu kirjoitti:Mitä termi verotus käsittää kun puhutaan pirkkalaisten verotuksesta lapissa? Suurista selkosilta on vaikea verotettavaa tavoittaa jos käytäntö ei hyödytä molempia.
Verotus oli järjestetty lapinkylittäin. Eli kun Ruotsin ja Suomen maatiloja verotettiin yksittäin, niin Lapissa verotettiin kyliä. Ilmeisesti kylän piti kerätä vuotuiset verot valmiiksi kokoon. Pirkkalaisjärjestö kävi sitten vaan noutamassa ne joka kylästä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Verotus

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Maalis 2017 22:32

sumu kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
sumu kirjoitti:Mitä termi verotus käsittää kun puhutaan pirkkalaisten verotuksesta lapissa? Suurista selkosilta on vaikea verotettavaa tavoittaa jos käytäntö ei hyödytä molempia.
Verotus oli järjestetty lapinkylittäin. Eli kun Ruotsin ja Suomen maatiloja verotettiin yksittäin, niin Lapissa verotettiin kyliä. Ilmeisesti kylän piti kerätä vuotuiset verot valmiiksi kokoon. Pirkkalaisjärjestö kävi sitten vaan noutamassa ne joka kylästä.

Veroja maksetaan kun on pakko tai kun uskotaan saavan palveluita verojen edestä, ehkäpä pirkkalaiset lupasivat uuden hammashoidon.


Kuzmin on käsitellyt Vienan Karjalan verotusta. Alue oli jaettu vaikutusvaltaisille karjalaisille suvuille, jotka keräsivät omista kylistään prazgan l. lapinveron ja saivat vastineeksi harjoittaa alueella kauppaa. Prazga haettiin/lähetettiin ilmeisesti ainakin osin Novgorodiin mutta kaupan tuotto jäi kaiketi suvuille. Paikalliset tuskin ilahtuivat prazgasta mutta kaupanteko lienee silti kiinnostanut, esim. suolaa tarvittiin varmasti.

"Nykyisen Vienan Karjalan alueelta luotettavimpia lähteitä ovat kuitenkin 1400-luvun kauppakirjat, jotka koskevat nykyisessä Vienan Karjalassa ja Vienanmeren Karjalanrannalla sijainneita Karjalan lasten viiden suvun (Roukkula, Kuurola, Valtola, Viimola ja Tiurola) nautinta-alueita (kartta 1-7). Kauppakirjoista tiedetään, että edellä mainittujen sukujen edustajilla oli asuinpaikoillaan etuoikeuksia lappalaisten kanssa käytävään kauppaan; he kantoivat heidän nautintamaistaan prazgaa eli ns. lapinveroa (MPIK: 24, 106–107, 121–122). Prazga oli 1400–1500-luvulla yksi aprakan laji eli eräänlainen feodaalisen vuokramaksun kaltainen elinkeinovero, jota perittiin kalastus- ja metsästysalueiden käyttöoikeudesta (Žukov 2003: 312). Esimerkiksi Ivan Menujev veljineen osti Oleksei Kargolskilta ennen vuotta 1459 maa-alueen, johon kuuluivat maat, vesistöt, lappalaiset ja prazga eli lapinvero (MPIK: 106). Hovra Kokujeva myi vuorostaan novgorodilaiselle posadnikille (ruhtinaan käskynhaltijalle) 1450-luvulla isänsä maat, vesistöt ja metsät lappalaisineen (MPIK: 101). Nämä tiedot antavat olettaa, että lappalaiset joutuivat melko varhain riippuvaisiksi ”karjalaisista mahtisuvuista” (sukuylimystöstä), jotka ottivat haltuunsa lappalaisten alueita ja verottivat heitä. Tähän viittaa myös mm. suuriruhtinas Iivana III:n testamentti vuodelta 1504, josta saadaan tietää, että sekä Metsä-Lappi että Villi-Lappi kuuluvat Karjalanmaahan (ven. Korelʹskaja zemlja) eli Laatokan Karjalaan (SGGD: 393).

Nykyistä Vienan Karjalaa nimitetään asiakirjoissa Metsä-Lapiksi (Lešaja Lopʹ) tai vain Lapiksi (Lopʹ), jossa maat ja vesistöt on jaettu viiden suvun kesken. Sen lisäksi Kuolan niemimaata Turjanniemeen saakka kutsuttiin tuona aikana nimellä Dikaja Lopʹ eli Villi-Lappi, jossa karjalaiset samoin verottivat lappalaisia eli perivät lapinveroa (MPIK: 106–107, 121–122)."

http://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf

Vrt. tilanne Pohjanmaalla, yhden lähteen mukaan, joka on tuohikirje 286, vuosilta 1360-1380:

`От Григория к Дмитру. [У нас всё в порядке (?)]. А ты ходи (т. е. совершай свои обходы), не бойся — заключили мир по старой границе князя Юрия. [А меня (?)] послали к карелам на Каяно море. А ты смотри не помешай, не напакости каянцам и себе не заполучи худой славы. Если ты уже собрал прошлогоднюю дань, собери и за меня. А узнаешь, [что] я не пойду [к Носу (или: к Ное)], тогда ты иди. А дома всё в порядке. А ко мне кое-что из вестей переправляй. Если сможешь, помогай мне чем-нибудь'

"Grigori Dimitrille. Meillä kaikki hyvin. Mutta sinä mene äläkä pelkää, tekivät rauhan ruhtinas Jurin vanhan rajan mukaisesti. (Minut aikaisemmin) lähettivät karjalaisten luo Kajaanin merelle. Älä aiheuta harmia kajaaneille äläkä itsellesi. Ota se mikä on sovittu. Jos olet jo ottanut edellisen vuoden verot ota (niistä?) minullekin. Jos saat tietää, että minä en mene Noisniemeen(?), niin silloin sinä mene. Ja kotona ollaan terveinä. Lähetä minulle tiedoksi (?) viestit. Jos voit, niin auta minua jollakin tavalla".

http://gramoty.ru/index.php?no=286&act=full&key=bb

P.S. toimintamalli on ilmeisen yleispätevä, koska osa tai pääosa veroista tuntuu aina menevän jonnekin muualle: Novgorodiin, Tukholmaan, Brysseliin jne. ja aina löytyy paikallisia jotka hyötyvät järjestelystä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Verotus

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Maalis 2017 07:36

sumu kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
sumu kirjoitti:Mitä termi verotus käsittää kun puhutaan pirkkalaisten verotuksesta lapissa? Suurista selkosilta on vaikea verotettavaa tavoittaa jos käytäntö ei hyödytä molempia.
Verotus oli järjestetty lapinkylittäin. Eli kun Ruotsin ja Suomen maatiloja verotettiin yksittäin, niin Lapissa verotettiin kyliä. Ilmeisesti kylän piti kerätä vuotuiset verot valmiiksi kokoon. Pirkkalaisjärjestö kävi sitten vaan noutamassa ne joka kylästä.

Veroja maksetaan kun on pakko tai kun uskotaan saavan palveluita verojen edestä, ehkäpä pirkkalaiset lupasivat uuden hammashoidon.

PDT_Armataz_01_14
Onhan se ennaltaehkäisevää hammashoitoa, kun veronmaksajan hammaskalustoon ei uppoa pirkkamiehen karttu...
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Verotus

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 27 Maalis 2017 10:43

sumu kirjoitti:Kiitos kalfille esimerkistä, itseä häiritsee verotus terminä tässä yhteydessä kun kyseessä saattaa olla eräänlainen protektionisminen vaihdanta talous malliin meille venelastillinen turkiksia ja teille kirves ja nyytti suolaa.

Tuon veron osalta tilanne saattoi olla sikäli hankala, että esim. karjalainen välikäsi saattoi joutua Jaroslavin vuoden EDIT 1227 Karjalan valtauksen jälkeen joka tapauksessa tilittämään lapinveroa(-kin) Novgorodiin, keräsi sitä sitten itse tai ei. Tuskin läntisemmät pirkkalaisetkaan saattoivat lipsua velvoitteistaan Ruotsin suuntaan.

Muuten kallistuisin kyllä uskomaan, että lapinveron keräämiseen perustuva kauppamonopoli oli välikädelle niin kannattava, että ei kauppakumppaneita kannattanut liikaa kiusata tai kurjistaa, päinvastoin. Jotain kertonee sekin, että mm. Inarista ja Puolangalta on löytynyt alueelle paikallisväestön käyttöön tuotuja kalliita hopeakoruja. Suola, kirveet, kattilat, kankaat ja muu vastaava lienee ollut tuontitavarana itsestäänselvyys.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Verotus

ViestiKirjoittaja aikalainen » 27 Maalis 2017 23:36

sumu kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
sumu kirjoitti:Kiitos kalfille esimerkistä, itseä häiritsee verotus terminä tässä yhteydessä kun kyseessä saattaa olla eräänlainen protektionisminen vaihdanta talous malliin meille venelastillinen turkiksia ja teille kirves ja nyytti suolaa.
Tuon veron osalta tilanne saattoi olla sikäli hankala, että esim. karjalainen välikäsi saattoi joutua vuoden Jaroslavin vuoden 1279 Karjalan valtauksen jälkeen joka tapauksessa tilittämään lapinveroa(-kin) Novgorodiin, keräsi sitä sitten itse tai ei. Tuskin läntisemmät pirkkalaisetkaan saattoivat lipsua velvoitteistaan Ruotsin suuntaan.

Muuten kallistuisin kyllä uskomaan, että lapinveron keräämiseen perustuva kauppamonopoli oli välikädelle niin kannattava, että ei kauppakumppaneita kannattanut liikaa kiusata tai kurjistaa, päinvastoin. Jotain kertonee sekin, että mm. Inarista ja Puolangalta on löytynyt alueelle paikallisväestön käyttöön tuotuja kalliita hopeakoruja. Suola, kirveet, kattilat, kankaat ja muu vastaava lienee ollut tuontitavarana itsestäänselvyys.
Mahdollisesti kaupan/verotuksen alku on paljon kauempana menneisyydessä, näkökulma asia maksetiinko veroa luvasta harjoittaa turikiskauppaa vaiko verotettiin lappalaisia.Aikansa liikevaihto vero jonka asiakas maksaa.

Lapinverotukseen kannattaa hakea vertailupohjaa ikivanhasta maatilojen verotuksesta ja nykypäivästä. Sekä menneiden vuosien maatilat että kaikki nykyiset veronmaksajat saamelaisia myöten ovat velvoitettuja maksamaan veroja. Ei veronmaksaja voi lähteä arvioimaan, että kuinka paljon hän on saanut palvelua, ja paljonko hän siitä suostuisi maksamaan veroa. Vero on vaan maksettava, muuten siitä tulee seuraamuksia. Muinaisia lapinkyliä ei tarvitse ajatella poikkeuksina muuten kuin käytännön järjestelyjen osalta. Hekin maksoivat veroa, tai saivat valtion asettamia seuraamuksia, aivan kuten nykyiset saamenkieliset jälkeläisensä Pohjois-Lapissa.

Kauppaa on käyty myös, ja siinä on saattanut olla yksinoikeuksia, ja kauppias on saattanut kerätä myös veron, mutta se ei tarkoita että kauppa ja vero olisivat sama asia. Veronkerääjä on luonnollisesti saanut vaivoistaan palkan tai palkkion, kuten nykyisetkin verovirkailijat, ja yksinoikeudella käyty kauppa on voinut olla tämä palkkio. Maatiloilta valtio halusi vakiosuuruisen veron, joten niin varmaan lapinkyliltäkin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22


Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa

cron