jussipussi kirjoitti:Minä olen ymmärtänyt Lappi-termin synnyn lähinnä verotukseen liittyväksi. Siksi eteläisiä saamea puhuvien asuinaluetta ei välttämättä ole nimitetty Lapeiksi. Aivan alkuun siis 1500 - 2000 vuotta sitten saamea puhuva väestö saattoi hyvinkin olla itse veroa keräävä väestön osa. Lappien syntyhistoria lienee jossain 1000-luvun jälkeisessä ajalta, ensimmäinen ruotsalaisten historiasta löytyvä maininta on noin 1300-luvulta, kun kuningas toteaa, että Torniolaiset saavat jatkaa verojen perintää, kuten ovat aina tehneet.
Saattaa olla niinkin, etteivät kaikki historiallisesti tiedettyjen Lappien asukkaat itse mieltäneet olevansa osa esim Kemin Lappia, puhumattakaan tenolaisten sisäistäneen kuuluvansa Tornion Lappiin.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tämä verotuskysymys on aika monipolvinen, kun veroa lapinmaasta ilmeisesti maksavat ainakin Novgorodin Vienassa sekä Ruotsin Savo-Karjalassa sekä siellä asuva saamelainen että häneltä(-kin) lapinveron keräävä karjalainen ja savolainen. Tämä eri luonteista lapintuloa sitten tilitetään edelleen Novgorodille tai Ruotsille. Lapinmaa on siis sen omistajallekin verotettava etuus.
"Pohjois-Savon kohdalla kuvaa tilannetta Savon talonpoikien valitus vuodelta 1545.Siinä valitetaan mm. Tavinsalmen kuninkaankartanon perustamisesta aiheutunutta erämaiden menetystä. Kartano oli rakennettu lapinmaalle, »sinne, mistä viisi pitäjää on saanut parhaimman elatuksensa ja parhaimmille kalavesillemme"...Asiakirjat eivät tiedä savolaisten eränkävijäin tätä lappalaisväestöä verottaneen, vaan ensimmäiset 1540-luvulta peräisin olevat tiedot osoittavat lappalaisten maksaneen veroa suoraan kruunulle. Eräs iisalmelainen kansan muistitieto kertoo kuitenkin lappalaisten verotuksen kuuluneen savolaiseen eränkäyntiin. Erämiehet kantoivat sen tietämän mukaan lappalaisilta veroa turkiksissa tai kuivatussa kalassa joko lappalaisten pääluvun tai heidän saaliinsa suuruuden mukaan. ...Menettäessään erämaitaan Tavinsalmen kuninkaankartanon perustamisen johdosta Savon talonpojat valittivat kalavesien menetyksen lisäksi myös niittyjensä menetystä. »Nyt meidän karjamme kuolee nälkään», kuului heidän surkea valituksensa. Lisäksi he huomauttivat, että niityt olivat kuuluneet jo heidän esi-isilleen ja nämä olivat maksaneet niistä veroa. Niittyjen omistusta pidettiin eräomistuksen osana."
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1
Esimerkiksi Ivan Menujev veljineen osti Oleksei Kargolskilta ennen vuotta 1459 maa-alueen, johon kuuluivat maat, vesistöt, lappalaiset ja prazga eli lapinvero (MPIK: 106).
https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf
Savolaisille nykyinen Pohjois-Savo oli siis ilmeisesti lapinmaa, mutta ei välttämättä Lapinmaa. Termi lapinmaa vertautuisi siis lähinnä termiin erämää. Lappi-sanan etymologiasta voidaan taas vääntää kättä, mutta pitäisin kyllä mahdollisena, että siinä sekoittuu sekä baltin *labas > lapas > lappaan >>> lappi, "omistettu, vallattu" ja ruotsin *lapp > lappu, lappi, "tilkku". Esimerkiksi Lappee < ?*Lappaanvesi oli siten Kannaksen karjalaisille ilmeisesti aluksi lapinmaata, oikeastaan siis *lapasmaata, sitten sitä oli Keski-Savo, jota kutsuttiin voutikuntana nimellä Nordbotten "Pohjanperä" ja lopuksi lapinmaa siirtyi asutuksen edetessä Pohjois-Savoon. Savolaisten kitinä niityistään muuten liittää baltin *labas-juuren luontevasti aiheeseen, sillä noita niittyjä kutsuttiin ilmeisesti nimellä pöllä, baltin < *pala, "niitty". Jokin baltteihin liittyvä karjanhoitotraditio lainoissa on ilmeisesti taustalla, vrt. myös latvian murteellinen lop "karja" ja venäjän lop "saamelainen". Ehkä varhaiskantasaamelaiset ml. karjalaisten ei-imsuihin liittyvät esi-isät olivat karjanhoitajia, "karjalaisia"?
Pitäisin tältä pohjalta mahdollisena esim. sitä, että mm. Valkealan "lappalaisten" linnasaari onkin lappeelaisten linnasaari. Lappi-nimistö menee siinäkin sekaisin.
Maanviljely omaksuttiin pienimuotoisena sivuelinkeinona Suomessa kivikauden
lopulla. Keski-Suomen vanhimmat viljojen siitepölyt on löydetty Suomenselältä Pihti-
putaalta ja Kokemäen latvavesien alueelta Keuruulta, jossa ensimmäiset kasket kylvet-
tiin jo kivikauden lopulla ennen vuotta 2000 eKr. Varhaismetallikaudella harrastettu
pienimuotoinen kaskenpoltto laajeni eri puolilla maakuntaa rautakauden puolivälissä
merovingi- ja viikinkiaikana, ja ristiretkiaikana ryhdyttiin jo paikoin viljelemään pysy-
viä peltoja. Viljelyn rinnalla ryhdyttiin hoitamaan kotieläimiä. Karja rajoitti väestön
liikkuvuutta, mutta se vaikutti väestön pysyvyyteen myös siksi, että karjan tuottama lanta
mahdollisti maapohjaltaan sopivien kaskimaiden muuttamisen kiinteästi viljellyiksi
pelloiksi. Erämaiden runsaat luonnonniityt ja kaskeamisen synnyttämät niityt mahdol-
listivat suhteellisen suurenkin karjanpidon. Näin ajan kuluessa pyyntiväestön elinkei-
nojen painopiste siirtyi vähitellen pyyntielinkeinoista maatalouselinkeinoihin. Ristiret-
kiajalla idästä omaksuttiin entistä tehokkaampia viljelytekniikoita ja syntyi kaskikulttuu-
ri, jonka vaikutus näkyi Keski-Suomessakin.
Keskiajalla Keuruulle tehtiin Ylä-Satakunnan emäpitäjistä jokavuotisia eräretkiä.
Eteläisten kantakylien taloilla oli Keuruulla pysyvät, yksityisessä omistuksessa olevat
eräsijansa metsästystä, kalastusta ja myöhemmin kaskenpolttoa varten. Eräsijojen ra-
kennelmia olivat eräpirtit, kalasaunat ja saalisaitat. Eränkäynnin lisäksi pirkkalaiset
verottivat lappalaisia, joita kierteli Keuruullakin.
Keskiaikainen eränautinta Keuruun seudulla, kuten muuallakin maassa, loppui mur-
rokseen 1500-luvun puolivälissä. Kuningas Kustaa Vaasa pani – savolaisten voutiensa
innoittamana – koko maassa toimeen erämaiden peruuttamisen kruunulle uudisasutus-
tarkoituksiin käytettäväksi. Entiset omistajat menettivät korvauksetta erämaansa, jotka
luetteloitiin tarkasti asuttamista varten. Erämaiden asuttamisen myötä Keuruun alueel-
le syntyivät ensimmäiset kantatilat.
rcislandlake kirjoitti:Tuosta Pöllä sanasta.. Voisikohan olla että Siilinjärven Pöljä tulee sanasta Pöllä -> Pöliä -> Pöljä ?
rcislandlake kirjoitti:
Tässä suhteessa olen eri mieltä monen muun kanssa. En nimittäin usko että Lapinkylissä oli tiukkoja rajoja etnisyyden suhteen. Kemin Lapin maakirja vuodelta 1572 osoittaa aivan selvästi, että Lapinkylien henkilöiden nimissä oli niin skandinaavisia, Venäjän karjalaisia, suomalaisia kuin saamelaisiakin nimiä. Ja tällainen asukkaiden nimien kirjo Lapinkylissä ei olisi onnistunut ilman moninaisia yhteyksiä muihin väestöihin. Ja jos ajatellaan tarkemmin, tuskin vieraat nimet saamelaisten talvikylissä olisi tarkoittanut pelkästään jotain "muotinimien" käyttöönottoa. Olen edelleen sitä mieltä, että vierasperäiset nimet talvikylissä tarkoitti ilman muuta seka-avioliittoja.
Jaska kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:
Tässä suhteessa olen eri mieltä monen muun kanssa. En nimittäin usko että Lapinkylissä oli tiukkoja rajoja etnisyyden suhteen. Kemin Lapin maakirja vuodelta 1572 osoittaa aivan selvästi, että Lapinkylien henkilöiden nimissä oli niin skandinaavisia, Venäjän karjalaisia, suomalaisia kuin saamelaisiakin nimiä. Ja tällainen asukkaiden nimien kirjo Lapinkylissä ei olisi onnistunut ilman moninaisia yhteyksiä muihin väestöihin. Ja jos ajatellaan tarkemmin, tuskin vieraat nimet saamelaisten talvikylissä olisi tarkoittanut pelkästään jotain "muotinimien" käyttöönottoa. Olen edelleen sitä mieltä, että vierasperäiset nimet talvikylissä tarkoitti ilman muuta seka-avioliittoja.
En kyllä näe tälle väitteelle perusteita. Ihan kaikkialla on omaksuttu naapureilta ja jopa kauempaakin muotinimiä. Pieni osa näistä toki voisi liittyä oikeasti kyseiseltä nimialueelta saapuneeseen henkilöön, mutta se jää täysin spekulatiiviseksi. Nimiä ei missään nimessä voi pitää todisteena vierasperäisistä tulokkaista.
Anskuq kirjoitti:Esim. Inarissa sen vanhimman verokirjan ja myöhemmän ns. kristillisen kirjan välillä on todellinen hyppy kristillisiin nimiin, joilla ei alkuperäisten nimien kanssa ole juuri mitään tekemistä. Nimet haluttiin kristillistää ja pakananimet hävittää. Ei voi paljoakaan antaa arvoa kirkonmiehien ja vieraiden verottajien antamille nimille. Tämä puhuu sen puolesta että pakana nimet haluttiin määrätietoisesti vääntää kristillisiksi nimiksi.
rcislandlake kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Esim. Inarissa sen vanhimman verokirjan ja myöhemmän ns. kristillisen kirjan välillä on todellinen hyppy kristillisiin nimiin, joilla ei alkuperäisten nimien kanssa ole juuri mitään tekemistä. Nimet haluttiin kristillistää ja pakananimet hävittää. Ei voi paljoakaan antaa arvoa kirkonmiehien ja vieraiden verottajien antamille nimille. Tämä puhuu sen puolesta että pakana nimet haluttiin määrätietoisesti vääntää kristillisiksi nimiksi.
Olen samaa mieltä kristillisistä nimistä. Siinä näkee todellisen "pakotetun" muutoksen, jolla ei ollut mitääntekemistä väestön oman tahdon kanssa.
Minä tarkoitankin näitä kristillistä aikaa edeltäviä pakanallisia nimiä, joita ei kirkonkirjoissa ja verokirjoissa näiden alkamisen jälkeen pitkään esiinny.
Anskuq kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Esim. Inarissa sen vanhimman verokirjan ja myöhemmän ns. kristillisen kirjan välillä on todellinen hyppy kristillisiin nimiin, joilla ei alkuperäisten nimien kanssa ole juuri mitään tekemistä. Nimet haluttiin kristillistää ja pakananimet hävittää. Ei voi paljoakaan antaa arvoa kirkonmiehien ja vieraiden verottajien antamille nimille. Tämä puhuu sen puolesta että pakana nimet haluttiin määrätietoisesti vääntää kristillisiksi nimiksi.
Olen samaa mieltä kristillisistä nimistä. Siinä näkee todellisen "pakotetun" muutoksen, jolla ei ollut mitääntekemistä väestön oman tahdon kanssa.
Minä tarkoitankin näitä kristillistä aikaa edeltäviä pakanallisia nimiä, joita ei kirkonkirjoissa ja verokirjoissa näiden alkamisen jälkeen pitkään esiinny.
Mutta ne jotka kirjasivat olivat juuri kristittyjä, joiden motiivi oli vääntää nimet omien mieltymysten mukaan tai ainakin kirjoittivat kuten taisivat ja 1500-luvulla eteläisimmässä Lapissa oltiin oltu jo kosketuksissa kristinuskon kanssa pitkään, pohjoisessakin pitkän tovin.
rcislandlake kirjoitti:Anskuq kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:Olen samaa mieltä kristillisistä nimistä. Siinä näkee todellisen "pakotetun" muutoksen, jolla ei ollut mitääntekemistä väestön oman tahdon kanssa.
Minä tarkoitankin näitä kristillistä aikaa edeltäviä pakanallisia nimiä, joita ei kirkonkirjoissa ja verokirjoissa näiden alkamisen jälkeen pitkään esiinny.
Mutta ne jotka kirjasivat olivat juuri kristittyjä, joiden motiivi oli vääntää nimet omien mieltymysten mukaan tai ainakin kirjoittivat kuten taisivat ja 1500-luvulla eteläisimmässä Lapissa oltiin oltu jo kosketuksissa kristinuskon kanssa pitkään, pohjoisessakin pitkän tovin.
Varsinainen Lapin käännytys alkoi vasta 1620-1630-luvulla.
Siihen asti saamelaiset saivat olla suhteellisen rauhassa etunimiensä suhteen (olivatpa nämä pakanallisia tahi eivät), kunhan maksoivat veronsa.
Ongelmia tuli vasta, jos ei ollut millä veroja maksaa. Miksi siis peitellä nimeänsä ? Ikämieli tarkoitti Akmeelia eli aivan samaa eli yhtä pakanallisia nimiä.
Tähän Jaska on sanonut, että kirjuri osasi vain suomea mutta ei saamenkieltä. En oikein usko tätäkään. Ruotsalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja vaikka ketä kulki Lapissa ja siellä kulkivat jatkuvasti kieltä osaamatta, kirjuritkin. No saamelaisilla varmaankin todella oli suurempi tarve opetella vieraita kieliä.. mutta silti.. Yli puolivuosisataa kulki Lapissa kirjureita ja kirjoittivat nimet vain suomeksi, koska eivät saamenkielisiä nimiä voineet kirjoittaa.. Paitsi että verokirjoissa lisäksi on myös selvästi saamelaisia nimiä.. niin.. että jokin haiskahtaa nyt ja pahasti..
Anskuq kirjoitti:Varsinainen Lapin käännytys alkoi vasta 1620-1630-luvulla.
Siihen asti saamelaiset saivat olla suhteellisen rauhassa etunimiensä suhteen (olivatpa nämä pakanallisia tahi eivät), kunhan maksoivat veronsa.
Ongelmia tuli vasta, jos ei ollut millä veroja maksaa. Miksi siis peitellä nimeänsä ? Ikämieli tarkoitti Akmeelia eli aivan samaa eli yhtä pakanallisia nimiä.
Tähän Jaska on sanonut, että kirjuri osasi vain suomea mutta ei saamenkieltä. En oikein usko tätäkään. Ruotsalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja vaikka ketä kulki Lapissa ja siellä kulkivat jatkuvasti kieltä osaamatta, kirjuritkin. No saamelaisilla varmaankin todella oli suurempi tarve opetella vieraita kieliä.. mutta silti.. Yli puolivuosisataa kulki Lapissa kirjureita ja kirjoittivat nimet vain suomeksi, koska eivät saamenkielisiä nimiä voineet kirjoittaa.. Paitsi että verokirjoissa lisäksi on myös selvästi saamelaisia nimiä.. niin.. että jokin haiskahtaa nyt ja pahasti..
Mutta kristinuskon vaikutus nimien annossa oli jo pitkään vaikuttanut alueella.
Anskuq kirjoitti:Kristinuskon vaikutus näkyy saamelaisten nimissä ja ennenkaikkea uskonnossa jo esikristillisenä aikana skandinaviassa. Eli jo paljon aiemmin kuin 1600-luvulla. Nimistä on paha mennä sanomaan mitään muuta kuin että tietyt nimet olivat saamelaisten ja se että olivat heidän tulee kyllä esille sekä verokirjoista että kirkot kirjoista.
rcislandlake kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Kristinuskon vaikutus näkyy saamelaisten nimissä ja ennenkaikkea uskonnossa jo esikristillisenä aikana skandinaviassa. Eli jo paljon aiemmin kuin 1600-luvulla. Nimistä on paha mennä sanomaan mitään muuta kuin että tietyt nimet olivat saamelaisten ja se että olivat heidän tulee kyllä esille sekä verokirjoista että kirkot kirjoista.
En kielläkään etteikö kristillisiä nimiä esiintynyt ennen 1600-lukua ja etteikö saamelaiset olleet tekemisissä kristinuskon kanssa sitä aiemmin.
Kuusamon Kitkan Noidan haudasta löytyi ortodoksiristi ja ruotsalainen raha vuodelta 1573. Mitä todennäköisimmin raha oli ollut jo jonkin aikaa kierrossa, että haudattu noita oli mitä luultavammin aivan 1600-luvun alussa haudattu. Jokatapauksessa voidaan sanoa että 1573 jälkeen.
Jo aivan 1500-luvun puoliväliltä löytyy Kuusamonkin saamelaisilla kristillisiä nimiä (Eerik, Heikka eli Henrik, Hannu eli Johan ja Petter) mutta ei niissä vero- ja kirkonkirjoissa näy alkuun pakanallisten nimien poispakotusta. Muutoin sellaisia nimiä ei olisi kirjattu.
Oleellinen pointti on se pakanallisuuden pois"pakotus" ja milloin sellainen on alkanut.
Miten ja milloin erityisesti sen havaitsee verokirjoista tai kirkonkirjoista ?
Se minusta tässä on oleellinen kysymys.
Sen tiedän, että jossain vaiheessa näin alkoi olla.
Ja vasta tuolloin, siihen aikaan, ymmärrän saamelaisten alkaneen hävetä pakanallista nimeänsä ja koittaneen sen kirjurilta pois piilottaa. Suomessa tämä kehitys oli ollut jo kauan aiemmin. Milloin se yletti Lappiin ?
Anskuq kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Kristinuskon vaikutus näkyy saamelaisten nimissä ja ennenkaikkea uskonnossa jo esikristillisenä aikana skandinaviassa. Eli jo paljon aiemmin kuin 1600-luvulla. Nimistä on paha mennä sanomaan mitään muuta kuin että tietyt nimet olivat saamelaisten ja se että olivat heidän tulee kyllä esille sekä verokirjoista että kirkot kirjoista.
En kielläkään etteikö kristillisiä nimiä esiintynyt ennen 1600-lukua ja etteikö saamelaiset olleet tekemisissä kristinuskon kanssa sitä aiemmin.
Kuusamon Kitkan Noidan haudasta löytyi ortodoksiristi ja ruotsalainen raha vuodelta 1573. Mitä todennäköisimmin raha oli ollut jo jonkin aikaa kierrossa, että haudattu noita oli mitä luultavammin aivan 1600-luvun alussa haudattu. Jokatapauksessa voidaan sanoa että 1573 jälkeen.
Jo aivan 1500-luvun puoliväliltä löytyy Kuusamonkin saamelaisilla kristillisiä nimiä (Eerik, Heikka eli Henrik, Hannu eli Johan ja Petter) mutta ei niissä vero- ja kirkonkirjoissa näy alkuun pakanallisten nimien poispakotusta. Muutoin sellaisia nimiä ei olisi kirjattu.
Oleellinen pointti on se pakanallisuuden pois"pakotus" ja milloin sellainen on alkanut.
Miten ja milloin erityisesti sen havaitsee verokirjoista tai kirkonkirjoista ?
Se minusta tässä on oleellinen kysymys.
Sen tiedän, että jossain vaiheessa näin alkoi olla.
Ja vasta tuolloin, siihen aikaan, ymmärrän saamelaisten alkaneen hävetä pakanallista nimeänsä ja koittaneen sen kirjurilta pois piilottaa. Suomessa tämä kehitys oli ollut jo kauan aiemmin. Milloin se yletti Lappiin ?
Painostus alkoi välittömästi kristinuskon tultua Lappiin. Pakananimet olivat papeille kauhistus ja he halusivat ilman muuta kastaa ja nimetä pakanat uudelleen. Sitä ennen voidaan olettaa että osa saamelaisista saattoi ottaa skandinaavisen nimen vapaaehtoisesti.
rcislandlake kirjoitti:Jaska kirjoitti:rcislandlake kirjoitti:
Tässä suhteessa olen eri mieltä monen muun kanssa. En nimittäin usko että Lapinkylissä oli tiukkoja rajoja etnisyyden suhteen. Kemin Lapin maakirja vuodelta 1572 osoittaa aivan selvästi, että Lapinkylien henkilöiden nimissä oli niin skandinaavisia, Venäjän karjalaisia, suomalaisia kuin saamelaisiakin nimiä. Ja tällainen asukkaiden nimien kirjo Lapinkylissä ei olisi onnistunut ilman moninaisia yhteyksiä muihin väestöihin. Ja jos ajatellaan tarkemmin, tuskin vieraat nimet saamelaisten talvikylissä olisi tarkoittanut pelkästään jotain "muotinimien" käyttöönottoa. Olen edelleen sitä mieltä, että vierasperäiset nimet talvikylissä tarkoitti ilman muuta seka-avioliittoja.
En kyllä näe tälle väitteelle perusteita. Ihan kaikkialla on omaksuttu naapureilta ja jopa kauempaakin muotinimiä. Pieni osa näistä toki voisi liittyä oikeasti kyseiseltä nimialueelta saapuneeseen henkilöön, mutta se jää täysin spekulatiiviseksi. Nimiä ei missään nimessä voi pitää todisteena vierasperäisistä tulokkaista.
Jollei olisi olemassa ainuttakaan esimerkkiä, saattaisin olla samaa mieltä kanssasi. Mutta tuo yksi selkeä perimätietoa oleva esimerkki seka-avioliitosta, joka siis on tuo Liisa Eskontytär ja Hannu Lämsä, on kääntänyt mieleni toiselle kannalle.
rcislandlake kirjoitti:Uskon että suomenkieli (ja karjalankieli, venäjänkieli) vaikutti Kuusamon saamenkieleen ainakin yhtäpaljon kuin saamenkieli kuusamon suomalaisten murresanoihin. Kuusamon lappalaiset eivät olleetkaan niin "suojattuja" vaikutuksilta ja sekoittumiselta.
Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa