Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Marras 2017 06:45



Vastaa viestiin  [ 18 viestiä ] 
 Mystiset vuojolaiset 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti Mystiset vuojolaiset
Vuojolainen

Suomessa on kaksi erillistä Vuojo-paikannimien esiintymäaluetta, läntinen ja itäinen. Näillä voi myös olla eri alkuperä, koska itämurteinen vuojolainen on viitannut saamelaiseen, ja se onkin selvä laina harvinaistuneesta saamenkielisestä nimityksestä vuovjo 'saamelainen'. Tämä nimitys palautuu alkuperäiseen suomalais-saamelaisen kantakielen (tai länsiuralilaisen murteen) asuun *vakjalaŋći, joka suomessa olisi kehittynyt säännöllisesti asuun **vaajalainen (ei olemassa) ja jonka vastine vatjassa on vadd'alaine 'vatjalainen'.

Saamelaisilla ja vatjalaisilla on siis yhteinen vanha nimitys, joka perustuu sanaan *vakja 'vaaja, kiila'. Vaaja voi olla monenlainen esine, mm. jousen ammus eli nuoli, mutta eräs - "vilkunalaisittain" monien muidenkin kansojen nimien selittämisessä yleinen - selitys on 'kapula tai pulikka' (myös kainulaiset ja pirkkalaiset on haluttu selittää samasta motiivista lähtien).

Saamelaisten toinen oma nimitys, sápmela 'saamelainen', on myös yhteinen erään itämerensuomalaisen heimon kanssa: se palautuu samaan lähtöasuun *ämäläŋći kuin nimitys hämäläinen.

Kuitenkin vuojolainen-nimitystä on Länsi-Suomessa haluttu yhdistää vanhaan Gotlantia merkinneeseen nimeen, kirjoitetuissa lähteissä Woionmaa (ensimmäinen vokaali saattoi ääntyä pitkänä kun eroa ei merkitty, jolloin luettava "Vuojonmaa"), viroksi Ojamaa, Ojumaa.

Näiden nimien taustalla on muinaisgotlanninkielinen sana oy, oyo- 'saari; ehkä erityisesti Gotlanti'. Muinaisgotlanti (Old Gutnish, forngutniska) on kieli joka erosi ensimmäisenä kantaskandinaavista, esimerkiksi "yhteisskandinaavinen" muutos *ai > ei ei ole siinä tapahtunut. Muut jaot esim. itä- (ruotsi, tanska) ja länsisandinaaviin (norja, islanti, fääri) ovat myöhäisempiä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Old_Gutnish

Nykygotlanti (gutniska) on ruotsalaistunut suuresti, ja se luetaankin enää vain ruotsin murteeksi eikä omaksi kielekseen.

Suomen kansan vanhoissa runoissa vuojolainen on yleensä tulkittu germaaniksi eikä saamelaiseksi, esim:

Pohjon eukko, harva hammas, Nenä vanka Vuojolainen

Tämä sopii yhteen sen kanssa, että kaukana Vienassa säilyneissä runoissakin on havaittavissa selvästi lännestä kulkeutunutta kulttuurillista ja kielellistä ainesta.


23 Helmi 2011 05:08
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Liittyykö Lapin Vuotso jotenkin näihin?

Äitini Kivijärveltä peräytyneessä murteessa vaaja oli puutappi, joka hakattiin maahan pitämään köyteen kytketty eläin halutulla alueella.


05 Huhti 2011 08:31
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 11 Maalis 2011 10:12
Viestit: 74
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Liittyykö Lapin Vuotso jotenkin näihin?

Vuohčču on 'kapea vetinen jänkä', kertoo Algú. Kielitieteilijämme osaavat ehkä sanoa lisää sanan alkuperästä.


05 Huhti 2011 12:25
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Ealli kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Liittyykö Lapin Vuotso jotenkin näihin?

Vuohčču on 'kapea vetinen jänkä', kertoo Algú. Kielitieteilijämme osaavat ehkä sanoa lisää sanan alkuperästä.

Sana on lainattu luoteisgermaanista keskikantasaameen:

"PG *wētjō- > NwG *wātjō- → MPS *waććo > LPS *vuoččō kapea, kostea suo (Aikio 2006: 12). Tämä sana on lainattu jo ennen saamelaista vokaalirotaatiota, mutta Suomen alueen nimet on annettu vasta sen jälkeen eli myöhäiskantasaamesta. Näitä nimiä on lounaista Suomea myöten: Uotsola (Mouhijärvi), Uosso (Vammala), Uossu (Vesilahti), Vuosio (Äetsä) ja Vuossio (Pyhäranta, Karjala Tl.), ja pohjoisessa tietysti Vuotso (Salo 2000; Aikio 2003)." (s. 8 )
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Eli sana on lainattu saameen jo Etelä-Suomessa. Vaaja-sanaan se ei liity, mutta vuojo-sanaan se teoriassa voisikin liittyä: pyöreän takavokaalin vieressä saamen affrikaatta č on korvattu suomen j:llä, kuten esimerkiksi sanassa julku 'salko tms.' <-- čuolggu. Tämä voisi olla kolmas Vuojo-nimien selitys.

Tosin olisi hyvä löytää jonkinlaista alueellista eroa substituutiomallien välille. Idän Vuojo-nimistä osa voisi selittyäkin näin, koska nuo -ss-, -ts-nimet näyttävät keskittyvän Länsi-Suomeen.


05 Huhti 2011 14:25
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Jaska kirjoitti:
"PG *wētjō- > NwG *wātjō- → MPS *waććo > LPS *vuoččō kapea, kostea suo (Aikio 2006: 12). Tämä sana on lainattu jo ennen saamelaista vokaalirotaatiota, mutta Suomen alueen nimet on annettu vasta sen jälkeen eli myöhäiskantasaamesta. Näitä nimiä on lounaista Suomea myöten: Uotsola (Mouhijärvi), Uosso (Vammala), Uossu (Vesilahti), Vuosio (Äetsä) ja Vuossio (Pyhäranta, Karjala Tl.), ja pohjoisessa tietysti Vuotso (Salo 2000; Aikio 2003)." (s. 8 )
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Tosin olisi hyvä löytää jonkinlaista alueellista eroa substituutiomallien välille. Idän Vuojo-nimistä osa voisi selittyäkin näin, koska nuo -ss-, -ts-nimet näyttävät keskittyvän Länsi-Suomeen.

Mielenkiintoista. Nimet painottuvat lounaaseen.

Ehkä samaa sarjaa voisi olla itäsuomalainen muunnos vuohto / vuohta / vuoht, joskin tällöin kartoittajaa on voinut hämätä vaahtoa tarkoittava saman tapainen murresana. Näitä löytyy luoteisen Savon vastaisen vedenjakajan seudulta muutaman peninkulman matkalla, useimmat järviä.

Lappalais-selityksen heikennyksenä on, että kartalta katsottuna kohteet ei kovinkaan hyvin vastaa selitystä kapea, kostea suo. Ehkä sanan merkitys on ollut Lapin eteläpuolella toinen. Poikkeuksena Lapin Vuotso (murteellisesti vuohto???).

Tukena puolestaan on, että Vuoht-nimet ovat harvaan asutulla vedenjakajalla, jossa lappalaisnimet voisivat paremmin säilyä. Lounais-Suomessa erään paikan lähellä (3 km) on Lappi-sanan sisältävä paikannimi.

Lapin Vuotso:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fi

Eräs sattumanvaraisesti valittu eteläisempi Vuohto:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fi


06 Huhti 2011 21:31
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Mielenkiintoista. Nimet painottuvat lounaaseen.

Ehkä samaa sarjaa voisi olla itäsuomalainen muunnos vuohto / vuohta / vuoht, joskin tällöin kartoittajaa on voinut hämätä vaahtoa tarkoittava saman tapainen murresana. Näitä löytyy luoteisen Savon vastaisen vedenjakajan seudulta muutaman peninkulman matkalla, useimmat järviä.

Joo, Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nämä Vuohto- ja Vuohta-nimet liittyvät juuri tuohon saamen sanaan eli ovat läntisten Vuotso-tyyppisten nimien vastineita.

Ehkä itäiset Vuojo-nimet selittyvät siis sittenkin aiemmin esitetyillä tavoilla eivätkä liity tähän sanaan.


06 Huhti 2011 23:56
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Tällä hetkellä asun paikassa, jossa lähin järvi on eräs Vuohtojärvi.

Noin 20 km päässä tästä, Reisjärvellä on Vuohtajärvi, joskus nimi ovat kansan suussa vaihtunut Vuohtojärveksi, ilmaisesti kylämme järven vaikutuksesta. Noin 10 vuotta sitten saimme naapurikunnasta oikaisun nimestä, mutta samaa juurta olen ymmärtänyt niiden olevan.

Ylemmässä kartassa näkyy myös kylämme nimi Muurasjärvi, ja sen vaihtoehtona Muurepää. Kartoittaja oli aikeissa vaihtaa koko kylän nimeksi Muurepää, mutta täällä syntyneen vastustuksen vuoksi päätyi kartalta näkyvään ratkaisuun. Koko kylän nimi on siis Muurasjärvi, vain saman nimisen järven ja Vuohtojärven välisellä kannaksella sijaitsevaa kyläkeskusta on kutsuttu Muurepää nimellä, vanhalla murteella Muureppeä.

Kun kartassa näkyy se Muurasjärven nimi, vaikka ei itse järveä, niin sen nimen alkuperä on meille mysteeri, ei ole tainnut selvitä, mistä kyseinen järvi olisi nimensä saanut. Jyväskylän eteläpuolella, Muuramessa sijaitsee Muuratjärvi, ja melkein samasta asusta voisi päätellä, että nimi on siirtynyt toisesta toiseen, mutta kumpaan suuntaan, etelään vai pohjoiseen? Nimien siirtymiselle antaa lisää vahvistusta, että sekä Pihtiputaalla, että Jyväskylässä ovat täsmälleen saman nimiset, Alvajärvi nimiset järvet.

Nämä Muuras-, Muurat- ja Alvajärvet saattaisivat olla aivan oma aiheensa, keskusteltaessa nimien siirtymisistä, vaikka otin ne tähän rinnalle, kun yksi nimi tuli esille kartasta. Lisään vielä erään nimen siirtymän joukkoon, aivan eri suuntaan. Olen enimmän osan ikääni asunut Junganjärven rannalla, ja pitänyt sen nimeä ainoana Suomessa. Yllätyksekseni osui kolmisenkymmentä vuotta sitten eteeni uutinen Kuusamon järvien kalastusrajoituksista, joukossa Junganjärvi. Monelta kuusamolaiselta olen kysellyt järven sijaintia, mutta kukaan ei kertonut tietävänsä. Tänä talvena löysin kyseisen järven Kansalaisen karttapaikanhaulla. Ehkä tällaiset nimien toisinnot antavat valaistusta muunkin kielen siirtymille ja toisinnoille.


07 Huhti 2011 03:30
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti vuotso
Taavetti kirjoitti:
Tällä hetkellä asun paikassa, jossa lähin järvi on eräs Vuohtojärvi.

Noin 20 km päässä tästä, Reisjärvellä on Vuohtajärvi, joskus nimi ovat kansan suussa vaihtunut Vuohtojärveksi, ilmaisesti kylämme järven vaikutuksesta.

Kumpikin järvi on pienehkö ja pyöreähkö. Näille on vaikea kuvitella nimeä "Kapeasuonjärvi". Järvet sijaitsevat vesistöjensä latvoilla, noin 15 km:n päässä toisistaan. Välissä on Suomenselän vedenjakaja. Periaatteessa nimet voisivat juontua jonkin merkittävän paikan nimestä vedenjakajalla, mutta kartalla sellaisesta ei näy selviä merkkejä. Yksi muinaismuisto on keskivaiheilla.

Outoa:
* soita tarpovat saamelaiset ovat imaisseet tietyn muotoista suota tai jänkää kuvaavan sanan germaaneilta
* kartan vuotso-johdannaiset eivät ole kapeita soita tai jänkiä (erästä lappilaista lukuunottamatta)


07 Huhti 2011 19:49
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti Re: vuotso
aikalainen kirjoitti:
Kumpikin järvi on pienehkö ja pyöreähkö. Näille on vaikea kuvitella nimeä "Kapeasuonjärvi". Järvet sijaitsevat vesistöjensä latvoilla, noin 15 km:n päässä toisistaan. Välissä on Suomenselän vedenjakaja. Periaatteessa nimet voisivat juontua jonkin merkittävän paikan nimestä vedenjakajalla, mutta kartalla sellaisesta ei näy selviä merkkejä. Yksi muinaismuisto on keskivaiheilla.

Outoa:
* soita tarpovat saamelaiset ovat imaisseet tietyn muotoista suota tai jänkää kuvaavan sanan germaaneilta
* kartan vuotso-johdannaiset eivät ole kapeita soita tai jänkiä (erästä lappilaista lukuunottamatta)

Saamelaiset ovat lainanneet paljonkin sanoja germaaneilta. Eräs vaihtoehto on, että sanan merkitys olisi täsmentynyt vasta Lapissa - germaanissahan siihen ei liity mitään kapeaa vaan pelkkää märkyyttä. Niinpä nykyisen saamelaisalueen eteläpuoliset nimet olisi voitu antaa ennen merkityksen kehitystä 'märkiö' --> 'kapea vetinen jänkä'.

Muinaisruotsissakin tuon sanan vastineella nimettiin järviä: vaate 'sjö'.

Samasta luoteisgermaanisesta sanasta *wātjō lienee lainattu suomen sana vataja 'alava, vesiperäinen maa', vaikka tätä yhdistäntää eivät näy etymologiset sanakirjamme esittävän.

Taavetti kirjoitti:
Nämä Muuras-, Muurat- ja Alvajärvet saattaisivat olla aivan oma aiheensa, keskusteltaessa nimien siirtymisistä, vaikka otin ne tähän rinnalle, kun yksi nimi tuli esille kartasta. Lisään vielä erään nimen siirtymän joukkoon, aivan eri suuntaan. Olen enimmän osan ikääni asunut Junganjärven rannalla, ja pitänyt sen nimeä ainoana Suomessa. Yllätyksekseni osui kolmisenkymmentä vuotta sitten eteeni uutinen Kuusamon järvien kalastusrajoituksista, joukossa Junganjärvi. Monelta kuusamolaiselta olen kysellyt järven sijaintia, mutta kukaan ei kertonut tietävänsä. Tänä talvena löysin kyseisen järven Kansalaisen karttapaikan haulla. Ehkä tällaiset nimien toisinnot antavat valaistusta muunkin kielen siirtymille ja toisinnoille.


Suomalainen paikannimikirja:
- Muurat- ja Muurame-nimet selitetään sanojen muurain, muurama, muurame pohjalta, merkiten joko suomuurainta (lakka, hilla) tai maamuurainta (mesimarja).
- Alvajärven vanhimmat maininnat viittaavat Alve-muodon alkuperäisyyteen, mutta selityksiä on useita: alve 'lapamato, alvejuuri (tärkeä lääkekasvi) tai karjalaisperäinen sana alve 'ala, suku, sukukunta'
- Junganjärveä ei kirjassa käsitellä.


07 Huhti 2011 20:25
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti Re: vuotso
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Outoa:
* soita tarpovat saamelaiset ovat imaisseet tietyn muotoista suota tai jänkää kuvaavan sanan germaaneilta
* kartan vuotso-johdannaiset eivät ole kapeita soita tai jänkiä (erästä lappilaista lukuunottamatta)

Saamelaiset ovat lainanneet paljonkin sanoja germaaneilta. Eräs vaihtoehto on, että sanan merkitys olisi täsmentynyt vasta Lapissa - germaanissahan siihen ei liity mitään kapeaa vaan pelkkää märkyyttä. Niinpä nykyisen saamelaisalueen eteläpuoliset nimet olisi voitu antaa ennen merkityksen kehitystä 'märkiö' --> 'kapea vetinen jänkä'.

Muinaisruotsissakin tuon sanan vastineella nimettiin järviä: vaate 'sjö'.

Tuo merkityksen siirtyminen voisi olla ihan hyvä selitys. Taavetin kotinurkilla on siis Muotovapaa Märkiöjärvi.

Jaska kirjoitti:
Samasta luoteisgermaanisesta sanasta *wātjō lienee lainattu suomen sana vataja 'alava, vesiperäinen maa', vaikka tätä yhdistäntää eivät näy etymologiset sanakirjamme esittävän.

Tuotakin sanaa olen joskus ihmetellyt, nyt selvisi sekin.


07 Huhti 2011 21:46
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti Re: vuotso
aikalainen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Tällä hetkellä asun paikassa, jossa lähin järvi on eräs Vuohtojärvi.

Noin 20 km päässä tästä, Reisjärvellä on Vuohtajärvi, joskus nimi ovat kansan suussa vaihtunut Vuohtojärveksi, ilmaisesti kylämme järven vaikutuksesta.

Kumpikin järvi on pienehkö ja pyöreähkö. Näille on vaikea kuvitella nimeä "Kapeasuonjärvi". Järvet sijaitsevat vesistöjensä latvoilla, noin 15 km:n päässä toisistaan. Välissä on Suomenselän vedenjakaja. Periaatteessa nimet voisivat juontua jonkin merkittävän paikan nimestä vedenjakajalla, mutta kartalla sellaisesta ei näy selviä merkkejä. Yksi muinaismuisto on keskivaiheilla.

Outoa:
* soita tarpovat saamelaiset ovat imaisseet tietyn muotoista suota tai jänkää kuvaavan sanan germaaneilta
* kartan vuotso-johdannaiset eivät ole kapeita soita tai jänkiä (erästä lappilaista lukuunottamatta)

Jos Vuohto- ja Vuohtajärville etsitään nimen perusteita kapeudesta tai kapeasta suosta, kannattaa miettiä niiden taannoisia veden korkeuksia ja ennen muuta ympäröivää maastoa. Kartan mukaan sekä Vuohta- että siihen lyhyen ja kapean salmen kautta yhdistyvän Reisjärven veden pinnan korkeus on molemmissa 137,7 metriä meren pinnasta. Ne ovat tavallaan samaa järveä, vaikka eri nimisiä. Siitä ei ole tietoa, mikä on ollut veden korkeus silloin, kun järvet ovat nimensä saaneet, eikä sillä ilmeisesti ollut nimeäjien kannalta mitään merkitystä. Reisjärven vesi laskee Kalajanjokea virraten kohti Kalajokea. Kalajanjoen yläjuoksulta on melkein kuivattu suunnilleen edellä mainittujen järvien kokoinen Kalajanjärvi, joka sekin on aikanaan saattanut olla melkein samaa järveä Vuohta- ja Reisjärvien kanssa, vaikka se nyt onkin peltoa ja metsämaata, joiden keskeltä löytyy eri kokoisia vesirooppeja. Sellaisen kolmen vanhan järven yhteinen nimi on voinut hyvin olla Vuohtajärvi, ja sille kapeus sekä mutkaisuus sopisi hyvin.

Kun Reisjärvi sitten Räisästen suvun mukaan sai nykyisen nimensä, jäi Kalajanjärvi erilleen, ja mahdollisesti sai nimen kalaisuutensa perusteella, kuten siitä läpi virtaava jokikin. Tämä on täysin spekulointia, tiedän vain sen, että Reisjärvi on aiemmin ollut Räisäsenjärvi, josta ajan oloon lyhentynyt ja muuntunut Reisjärveksi.

Muurasjärven Vuohtojärven ympäristöä myös yritin tutkia kartasta, sekä muistella vähäisiä retkiäni järven ympäristöön. On siinä kapeita suon suikaleita eri puolilla, mutta Karankajärvien suunnalla kapeita suon suikaleita on vaikka muualle jakaa, vaikka on siellä laajempiakin soita.

Nämä järvien nimet osoittavat ainakin sen, minkä alueisen suuntaan, tai suunnasta on täältä ollut nimeämisen aikaan yhteyksiä. Sitä tuskin saamme koskaan tietää, onko esimerkiksi Junganjärven nimi kulkenut täältä Kuusamoon, vai Kuusamosta tänne, tai ovatko molemmat nimet syntyneet toisistaan erillisinä. Muuramen Muuratjärven nimen taustalla muurain tuntuu aivan loogiselta. Sama selitys saattaa päteä kylämme Muurasjärveenkin, vaikka vanoiissa kartoissa tämän nimenä on Muurrejärvi.


07 Huhti 2011 22:20
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 418
Viesti Re: Mystiset vuojolaiset
Jaska kirjoitti:
Vuojolainen

Suomessa on kaksi erillistä Vuojo-paikannimien esiintymäaluetta, läntinen ja itäinen. Näillä voi myös olla eri alkuperä, koska itämurteinen vuojolainen on viitannut saamelaiseen, ja se onkin selvä laina harvinaistuneesta saamenkielisestä nimityksestä vuovjo 'saamelainen'. Tämä nimitys palautuu alkuperäiseen suomalais-saamelaisen kantakielen (tai länsiuralilaisen murteen) asuun *vakjalaŋći, joka suomessa olisi kehittynyt säännöllisesti asuun **vaajalainen (ei olemassa) ja jonka vastine vatjassa on vadd'alaine 'vatjalainen'.

Saamelaisilla ja vatjalaisilla on siis yhteinen vanha nimitys, joka perustuu sanaan *vakja 'vaaja, kiila'. Vaaja voi olla monenlainen esine, mm. jousen ammus eli nuoli, mutta eräs - "vilkunalaisittain" monien muidenkin kansojen nimien selittämisessä yleinen - selitys on 'kapula tai pulikka' (myös kainulaiset ja pirkkalaiset on haluttu selittää samasta motiivista lähtien).


Hmm. Kuinka vanha tuo vuojolainen-nimitys suomalaisissa murteissa mahtaa olla? Onkohan kukaan tehnyt vertailua lappi/lapin- ja vuojo-alkuisten paikannimien sijoittumisesta.

Olisko tuo ehkä hiukan huonosti suomalaisen suuhun istuva vuojo- voinut muuttua myös paikannimissä muotoon vaaja? Vaaja-alkuiset paikannimet näyttävät pikavilkaisulla painottuvan itä-Suomeen. Tosin Väestörekisteristä löytyi toistasataa Vuojolaista, muttei ainuttakaan Vaajalaista.


03 Joulu 2011 00:38
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti Re: Mystiset vuojolaiset
TTJ kirjoitti:
Hmm. Kuinka vanha tuo vuojolainen-nimitys suomalaisissa murteissa mahtaa olla? Onkohan kukaan tehnyt vertailua lappi/lapin- ja vuojo-alkuisten paikannimien sijoittumisesta.

Olisko tuo ehkä hiukan huonosti suomalaisen suuhun istuva vuojo- voinut muuttua myös paikannimissä muotoon vaaja? Vaaja-alkuiset paikannimet näyttävät pikavilkaisulla painottuvan itä-Suomeen. Tosin Väestörekisteristä löytyi toistasataa Vuojolaista, muttei ainuttakaan Vaajalaista.

Mielenkiintoinen havainto. Savolaisessa murteessahan ei voi olla sanaa vaaja, joten kartantekijä on sen jostain muusta lähtömuodosta tuottanut. Alkuperäisenä muotona voisi olla vaikkapa jotain sen tapaista kuin voaja tai vuaja.


03 Joulu 2011 01:07
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti Re: Mystiset vuojolaiset
aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Hmm. Kuinka vanha tuo vuojolainen-nimitys suomalaisissa murteissa mahtaa olla? Onkohan kukaan tehnyt vertailua lappi/lapin- ja vuojo-alkuisten paikannimien sijoittumisesta.

Olisko tuo ehkä hiukan huonosti suomalaisen suuhun istuva vuojo- voinut muuttua myös paikannimissä muotoon vaaja? Vaaja-alkuiset paikannimet näyttävät pikavilkaisulla painottuvan itä-Suomeen. Tosin Väestörekisteristä löytyi toistasataa Vuojolaista, muttei ainuttakaan Vaajalaista.

Mielenkiintoinen havainto. Savolaisessa murteessahan ei voi olla sanaa vaaja, joten kartantekijä on sen jostain muusta lähtömuodosta tuottanut. Alkuperäisenä muotona voisi olla vaikkapa jotain sen tapaista kuin voaja tai vuaja.

Ainakin Jyväskylässä on Vaajakoski, teollisuustaajama entisen maalaiskunnan alueella, ja koski, josta taajama on nimensä saanut.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


03 Joulu 2011 02:37
Profiili WWW
Viesti 
En tiennytkään, että Alvejärviä on Suomessa. Nimi on mielenkiintoinen, sillä se muistuttaa kalevalaista Aluenjärveä, johon taivaalta tipahtava tuli (meteori?) putoaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaise ... j.C3.A4rvi


03 Joulu 2011 04:05
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 418
Viesti 
JakomäenNeruda kirjoitti:
En tiennytkään, että Alvejärviä on Suomessa. Nimi on mielenkiintoinen, sillä se muistuttaa kalevalaista Aluenjärveä, johon taivaalta tipahtava tuli (meteori?) putoaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaise ... j.C3.A4rvi


Kaalijärven kraatterin ja "Aluen järven" yhteys olisi houkutteleva. Jos se pitäisi paikkaansa, se olisi ainoa kalevalaisessa kansanrunoudessa esiintyvä tapahtuma joka pystyttäisiin ajoittamaan. Kalevalan kuvaus sopisi aika hyvin ison meteoriitin putoamiseen (vrt. silminnäkijäkuvaukset Tunguskasta). Itä-Karjalasta käsin katsottuna suuntakin olisi oikea ("Nevan joen takana"). Lönnrot tai kukaan muukaan ei ole sitä voinut jälkikäteen Kalevalaan kirjoittaa, sillä kraateria ei tiedetty meteoriitin iskemäksi ennen 1900-lukua.

Ikävä kyllä, nykytiedon mukaan kraateri on aika vanha. Nuorimmatkin arviot ovat noin 2700 vuotta. Vuoden 2004 arvion mukaan se on noin 3500 vuotta vanha, ja sekin voi olla alakanttiin. Mikäli uralilaisten kielien myöhäistetty kronologia pitää paikkaansa, ei Itäkarjalassa ole välttämättä ollut ollenkaan itämerensuomalaisten kielien puhujia tuohon aikaan. Edes Neva-jokea ei ole välttämättä ollut tuolloin olemassa, sillä sekin on verraten uusi ilmestys.

Tietysti meteoriitin putoaminen on voinut näkyä aika kauas. Ja vanha perimätieto on voinut säilyä kielenvaihdon ylikin. Sinänsä kiehtova ajatus - ovatko varhaisimmat kalevalaiset legendat kerrottu alkujaan jollain muulla kuin suomensukuisella kielellä?

Vuojolaisista sen verran että on kiintoisaa että Louhea joskus mainitaan vuojolaiseksi, muttei ilmeisesti koskaan lappalaiseksi. Pohjola (kuten melkein kaikki Kalevalan paikat) on kuvattu hyvin laveasti eikä sitä voi oikein mieltää "Lapiksi". Kenties Pohjan akka on mielletty enempi germaaniseksi kuten Jaska mainitsi avausviestissään.

Nimityksen gotlantilainen etymologia nostaa esiin kiintoisia näkymiä. Kansanrunojen 'Saari' on perinteisesti tulkittu Saarenmaaksi, mutta jos 'Woionmaa' tarkoittaa jokseenkin samaa asiaa, kenties 'Saari' onkin Gotlanti, ja Ahti olisi ollut alunperin 'Ahti Vuojolainen'?? Molemmat paikat kyllä sopisivat suuren sotaurhon kodiksi.

Nimitys 'vuojolainen' esiintyy Kalevalassa vain kerran; kun Lemminkäinen lähtee hiihtämään Hiiden hirveä, hän tilaa sukset Kauppi-nimiseltä lappalaiselta eli vuojelaiselta. Tämä Kauppi lienee koko runokokoelman ainoa kiistatta saamelainen henkilö (minulle on vähän epäselvää ovatko Kauppi ja Lyylikki sama henkilö, vai kaksi suksentekijää). Myös tuo Hiiden hirven hiihto sijoittuu selkeästi Lappiin. Joissakin kansanrunoissa Kaupin nimi on muodossa Kopa, Vilmi tai Viini. Kahdessa jälkimmäisessä ehkä haluttu tavoitella alkusointua 'vuojolaisen' kanssa?? Lönnrot on ilmeisesti editoinut Louheen viittaavat vuojolais-nimitykset pois ettei lukija hämmenny.

Kansanrunoja ei kannata kuitenkaan tulkita liian tarkasti sillä taiteilijan vapaus on vallinnut ennenkin ja etenkin kalevalaismitallisessa runoudessa tärkeät alkusoinnut ja kertaukset johtavat usein selkeisiin ristiriitoihin kun estetiikka ajaa täsmällisyyden ohitse.


09 Joulu 2011 01:46
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Kansanrunoja ei kannata kuitenkaan tulkita liian tarkasti sillä taiteilijan vapaus on vallinnut ennenkin ja etenkin kalevalaismitallisessa runoudessa tärkeät alkusoinnut ja kertaukset johtavat usein selkeisiin ristiriitoihin kun estetiikka ajaa täsmällisyyden ohitse.

Lisäksi, kuteen tiedämme, runot ovat kulkeneet muistitietona ties kuinka kauan, kymmeniä sukupolvia ainakin. Kuultu ja muistettu harvoin kertautuu täsmälleen samana, vaan muistin muuntumia ja vapauksia saattaa ilmetä samankin henkilön eri versioissa, saati kun muisti on siirtynyt kerta toisensa jälkeen uusille ja uusille sukupolville. Paikatkin saattavat vaihtua laulajan muuttaessa, tai unohtaessa alkuperäisen, olkoon unohdus sitten tahaton tai tahallinen.

Pohjola puolestaan vaikuttaa paikalta, joka saattaa löytyä melkein mistä tahansa.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


09 Joulu 2011 02:19
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 418
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Kansanrunoja ei kannata kuitenkaan tulkita liian tarkasti sillä taiteilijan vapaus on vallinnut ennenkin ja etenkin kalevalaismitallisessa runoudessa tärkeät alkusoinnut ja kertaukset johtavat usein selkeisiin ristiriitoihin kun estetiikka ajaa täsmällisyyden ohitse.

Lisäksi, kuteen tiedämme, runot ovat kulkeneet muistitietona ties kuinka kauan, kymmeniä sukupolvia ainakin. Kuultu ja muistettu harvoin kertautuu täsmälleen samana, vaan muistin muuntumia ja vapauksia saattaa ilmetä samankin henkilön eri versioissa, saati kun muisti on siirtynyt kerta toisensa jälkeen uusille ja uusille sukupolville. Paikatkin saattavat vaihtua laulajan muuttaessa, tai unohtaessa alkuperäisen, olkoon unohdus sitten tahaton tai tahallinen.

Pohjola puolestaan vaikuttaa paikalta, joka saattaa löytyä melkein mistä tahansa.


Juu, ilman muuta. Esimerkiksi Pohjolan pidoista on kirjattu ylös vaikka kuinka monta eri versiota: yleensä kuokkavieraana toimii Ahti Saarelainen, usein yhdistettynä Lemminkäiseen mutta yhdessä variantissa se oli Seppo Ilmarinen, myös Kullervoa on tarjottu Lemminkäisen synonyymiksi. Yhden laulajan kertomana Lemminkäinen oli Pohjolan isäntä jolta Ahti pätkäisi pään pois. Pitopaikkakaan ei ole aina Pohjola sillä välistä se on Päivölä, joka on periaatteessa aivan eri paikka.


09 Joulu 2011 02:45
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 18 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy