TTJ kirjoitti:Syystä tai toisesta uralilaiset kansat eivät kehittäneet tai lainailleet kirjoitusjärjestelmiä kielilleen mikä tietysti rajoitti yhteiskunnan järjestäytymistä. Unkarilaiset taisivat olla ensimmäisiä, joskus 1000-luvulla?
Permiläiset aakkoset, joita on säilnyt 27 näytettä, perustuivat Persian suuruuden aikana läntisen Pohjois-Euraasian kauppaverkostossa käytettyihin persilaisiin kirjaimistoihin.
Ibn Fadlan kertoo vepsäläisten käyneen kirjeenvaihtoa Bolgarin muhamettilaisen hallitsijan kanssa. Tämäkin tapahtui ennen 1000-lukua.
Gallialaisilla oli ennen roomalaisten tuloa mm. pikkukaupunkeja, oppidiumeja, ja heimoliittoja, mutta ei kirjaimistoa. "Riimuilla" tms. on jotain vastaavuuksia mm. Keski-Aasiassa ja Siperiassa käytettyihin merkistöihin, on jossain todettu. Ihmettelen, jos pohjoisen Euroopankin kanssa kauppavaihdossa olleiden välimerellisten kulttuurien esi-latinalaiset ja esi-kreikkalaiset merkistöt eivät olisi jättäneet jotain jälkiä myös "barbaareille".
"Barbaarikirjoituksista" puuttuu tämä hieroglyfivaihe, jollainen oli mm. Aiegeialla. Voidaan päätellä, että niiden alkuimpulssi on tullut joltakin jo käytössäolevalta valmiilta järjestelmältä?
Suomesta on silloin tällöin löytynyt kirjoitettuja tekstejä, mutta niistä ei ole muita merkintöjä, kuin että "on löydetty".
Olisi erittäin kummallista, että kun,
1. kaikki ympäristössä käyttivät joitain kirjaimistoja, vaikkakin harvoin,
2. ja kaikki muut Suomen ympäristöön tulleet vaikutteet tulivat myös tänne,
ei Suomessa olisi kirjoitettu riviäkään ennen kirkollisesti järjestettyä opetuslaitosta.