Muinainen Suomi
http://muinainensuomi.foorumi.eu/

Oliko suomella keitää pelättyjä sotureita ennen Ruotsinvalta
http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=11&t=496
Sivu 1/1

Kirjoittaja:  kartanonperuna [ 04 Elo 2012 16:34 ]
Viestin otsikko:  Oliko suomella keitää pelättyjä sotureita ennen Ruotsinvalta

Niinkuin ,noh vaikkapa viikingit Skandnaviassa?


Ja miksi viikingit eivät tulleet syvempään sisämaahan Suomeen vaan jäivät rannikoille?

Kirjoittaja:  Sigfrid [ 04 Elo 2012 19:07 ]
Viestin otsikko:  Re: Oliko suomella keitää pelättyjä sotureita ennen Ruotsinv

kartanonperuna kirjoitti:
Niinkuin ,noh vaikkapa viikingit Skandnaviassa?


Ja miksi viikingit eivät tulleet syvempään sisämaahan Suomeen vaan jäivät rannikoille?


Joskus kävivät, mutta harvoin. Viikingit ajattelivat tuloksellisesti. Oli helpompaa ja kannattavampaa ryöstää nunnaluostareita Ranskassa ja Englannissa. Parempi voitto tuli myös orjamyynnistä persialaisille ja arabeille. Suomessa riskit ja tuotto eivät olleet oikeassa suhteessa. Viikingit piirtelivät nelikenttätauluja tuotto- ja riskitekijöistä ja tulivat siihen tulokseen ettei tänne kannattanut tulla. Käki saattoi ampua puusta nuolen niskaan.

Kirjoittaja:  aikalainen [ 04 Elo 2012 22:36 ]
Viestin otsikko: 

kartanonperuna kirjoitti:
Oliko suomella keitää pelättyjä sotureita ennen Ruotsinvalta

Vai olivatko suomalaiset pelkkiä rauhantahtoisia ahtisaaria, jotka eivät antaneet lastensakaan leikkiä sotaleluilla, synnynnäisiä sivareita ja ituhippejä kaikki tyynni?

Kirjoittaja:  Kalevanserkku [ 05 Elo 2012 22:13 ]
Viestin otsikko: 

aikalainen kirjoitti:
kartanonperuna kirjoitti:
Oliko suomella keitää pelättyjä sotureita ennen Ruotsinvalta

Vai olivatko suomalaiset pelkkiä rauhantahtoisia ahtisaaria, jotka eivät antaneet lastensakaan leikkiä sotaleluilla, synnynnäisiä sivareita ja ituhippejä kaikki tyynni?


Ruotsista löytyy kyllä lukuisia riimuajan hautakiviä. joissa kuolinpaikaksi on merkitty Häme. Tuskinpa nämä varjagiuroot ovat Hämeessä ituihin tukehtuneet. Epäilen kuolinsyyksi lievää torkeämpää väkivaltaa. :)

Kirjoittaja:  TTJ [ 06 Elo 2012 01:05 ]
Viestin otsikko: 

"Viikinkiaika" on vähän sellainen länsieurooppalaisesta näkökulmasta tehty, hiukan keinotekoinen konstruktio. Koko luoteis-Eurooppa eli tietyllä tapaa "viikinkiaikaa" siinä mielessä että kulttuurit ja teknologian taso olivat aika samanlaisia. Itämerensuomalaisetkin suorittivat paljon laivoilla ryöstöretkiä ja kävivät sotimassa. Kalevalan sisällöstäkin tämä käy hyvin ilmi. Vienanmerellä bjarmit ja myöhemmin karjalaiset olivat kovia skandinaavien kilpakumppaneita, norjalaisten ja karjalaisten vuoronperäiset ryöstö- ja hävitysretket jatkuivat ainakin 16. vuosisadalle. Itämeren alueella saarenmaalaiset olivat huomattava voimatekijä, on mahdollista että kansanrunojen Ahti Saarelainen oli alkujaan joku saarenmaalainen kuuluisa sotaurho.

On arveltu että skandinaavien keskuudessa oli enemmän liikaväestöä kuin muualla Euroopassa tuohon aikaan, ja yhdistettynä kehittyvään merenkulkutaitoon mahdollisti huomattavan laajalle levittyvät tutkimus- ja ryöstöretket. Itämerensuomalaisten kansojen keskuudessa ei välttämättä ole ollut tällaista "väestöpainetta". Myös yhteiskunnalliset olot ovat olleet varmasti skandinaaveilla vähän kehittyneemmät. Syystä tai toisesta uralilaiset kansat eivät kehittäneet tai lainailleet kirjoitusjärjestelmiä kielilleen mikä tietysti rajoitti yhteiskunnan järjestäytymistä. Unkarilaiset taisivat olla ensimmäisiä, joskus 1000-luvulla?

Kirjoittaja:  Florian Geyer [ 26 Maalis 2017 22:20 ]
Viestin otsikko:  Re: Oliko suomella keitää pelättyjä sotureita ennen Ruotsinv

Inkeriläisten sotapäällikkö Pelgonen oli ehkä ruotsalaisten tiorjumisessa Nevalta tärkeämmässä roolissa, kuin Aleksanteri Nevski?

Pelgonen ei ilmeisesti itse pelännyt, mutta häntä pelättiin?

Sitten on tämä scritifinnien kuningas Mutullus, joka tuli hiihtävine lappalaisineen liittolaisensa Bjarmian avuksi ja aiheutti viinkinpäällikkö Scarcatheruksen vetäytymisen. Kronikan mukaan viikinkiä vee-tutti, kun hävisi metsäläisille vaikka oli taistelussa joskus lyönyt "roomalaiset" so. bysanttilaiset.

Scritifinnien Tengilus oli norjalaisten liittolaisena karjalaisia vastaan joskus. Sitten oli tämä Viipurin-poika Törnin Lasse, jolle kommarit olivat velkaa yhden hyvän kaupungin. Velkaa perittiin nuppi kerrallaan sitten Kaakkois-Aasiaa myöten.

Kirjoittaja:  Florian Geyer [ 26 Maalis 2017 22:33 ]
Viestin otsikko:  Re:

TTJ kirjoitti:
Syystä tai toisesta uralilaiset kansat eivät kehittäneet tai lainailleet kirjoitusjärjestelmiä kielilleen mikä tietysti rajoitti yhteiskunnan järjestäytymistä. Unkarilaiset taisivat olla ensimmäisiä, joskus 1000-luvulla?


Permiläiset aakkoset, joita on säilnyt 27 näytettä, perustuivat Persian suuruuden aikana läntisen Pohjois-Euraasian kauppaverkostossa käytettyihin persilaisiin kirjaimistoihin.

Ibn Fadlan kertoo vepsäläisten käyneen kirjeenvaihtoa Bolgarin muhamettilaisen hallitsijan kanssa. Tämäkin tapahtui ennen 1000-lukua.

Gallialaisilla oli ennen roomalaisten tuloa mm. pikkukaupunkeja, oppidiumeja, ja heimoliittoja, mutta ei kirjaimistoa. "Riimuilla" tms. on jotain vastaavuuksia mm. Keski-Aasiassa ja Siperiassa käytettyihin merkistöihin, on jossain todettu. Ihmettelen, jos pohjoisen Euroopankin kanssa kauppavaihdossa olleiden välimerellisten kulttuurien esi-latinalaiset ja esi-kreikkalaiset merkistöt eivät olisi jättäneet jotain jälkiä myös "barbaareille".

"Barbaarikirjoituksista" puuttuu tämä hieroglyfivaihe, jollainen oli mm. Aiegeialla. Voidaan päätellä, että niiden alkuimpulssi on tullut joltakin jo käytössäolevalta valmiilta järjestelmältä?

Suomesta on silloin tällöin löytynyt kirjoitettuja tekstejä, mutta niistä ei ole muita merkintöjä, kuin että "on löydetty".

Olisi erittäin kummallista, että kun,
1. kaikki ympäristössä käyttivät joitain kirjaimistoja, vaikkakin harvoin,
2. ja kaikki muut Suomen ympäristöön tulleet vaikutteet tulivat myös tänne,

ei Suomessa olisi kirjoitettu riviäkään ennen kirkollisesti järjestettyä opetuslaitosta.

Kirjoittaja:  Kvenlander [ 27 Maalis 2017 12:05 ]
Viestin otsikko:  Re: Oliko suomella keitää pelättyjä sotureita ennen Ruotsinv

Florian Geyer kirjoitti:
Inkeriläisten sotapäällikkö Pelgonen oli ehkä ruotsalaisten tiorjumisessa Nevalta tärkeämmässä roolissa, kuin Aleksanteri Nevski?

Pelgonen ei ilmeisesti itse pelännyt, mutta häntä pelättiin?

Sitten on tämä scritifinnien kuningas Mutullus, joka tuli hiihtävine lappalaisineen liittolaisensa Bjarmian avuksi ja aiheutti viinkinpäällikkö Scarcatheruksen vetäytymisen. Kronikan mukaan viikinkiä vee-tutti, kun hävisi metsäläisille vaikka oli taistelussa joskus lyönyt "roomalaiset" so. bysanttilaiset.

Scritifinnien Tengilus oli norjalaisten liittolaisena karjalaisia vastaan joskus. Sitten oli tämä Viipurin-poika Törnin Lasse, jolle kommarit olivat velkaa yhden hyvän kaupungin. Velkaa perittiin nuppi kerrallaan sitten Kaakkois-Aasiaa myöten.


Alkuperäinen kysyjä ehkä tarkoitti ennemmin ryhmänä kuin nimettyjä sotureita? Nimeltä mainituista minulla tulee mieleen Faravid, Kirmu-karmu ja Ahti Saarelainen.

Sivu 1/1 Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
http://www.phpbb.com/