Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 20 Marras 2017 12:26



Vastaa viestiin  [ 33 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava
 Sammon salaisuus 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Sammon salaisuus
Tiedetäänkö itämerensuomalaisten kansojen palvoneen puisia jumalankuvia? Saagojen mukaan bjarmeilla oli jomalipatsas, joka ryöstettiin, mutta bjarmien itämerensuomalaisuudesta ei liene varmuutta. Skandinaaveilla tällainen tapa ilmeisesti oli:

http://www.archive.org/stream/kalevalan ... t_djvu.txt

Lainaa:
Jäljellä on yksi Sampoon yhdistettävä suomenkielinen sana,
nimittäin sampa eli sammas patsaan merkityksessä. Tämän lu-
kuun ottaen saisi jälleen kiinnittää huomion Lönnrotin arvailuun,
että Sampo tarkoittaisi j u m a 1 a n k u v a a (Mehiläinen 1839 s.
18, Svenska skrifter I s. 46). Tosin ei saata tulla kys>Tnykseenkään,
että Sampo olisi skandinavien bjarmilaisilla tapaaman jömalin kuvan
erityinen nimitys, minkä nämä olisivat lainanneet venäläisiltä «
sam bog, 'itse Jumala').

Mutta skandinavit ovat itsekin veistcllcet puusta jumalanku-
via {tregor^, skurdgod), joita on vielä värein kirjaeltu, puettu vaattei-
siin ja koristettu kullalla ynnä hopealla (K. Weinhold, Altnordischcs
Lehen s. 420 1). Yksinkertaisimmat jumalankuvat olivat puupat-
saita, joihin ainoastc^an päänmuoto oli veistetty. Venäjällä matkus-
tavien skandinavien, n. s. russien, kertoo arapialainen matkailija
Ihn Fadhlan (vv. 921 2) nähneensä rukoilevan korkeata puista
patsasta, jolla oli ikäänkuin ihmisen kasvot. Skandinavilaisessa ta-
lossa pidettiin pyhinä niitä pilareita, jotka olivat isännän istuimen
kohdalla ja joiden yläpäähän tavallisesti oli veistetty jumalan-
kasvot (ondvegissulur). Samanlaisia pilareita oli pyhätöissäkin.
Erään Islantiin siirtyneen norjalaisen ylimyksen mainitaan ottaneen
laivaansa kaikki pyhättönsä rakennuspuut, jopa maata sen alttarin
alta. Lähestyessään rantaa hän oli heittänyt veteen mainitut pi-
larit, joista yhteen oli veistetty Thorin kuva, luvaten asettua sille
paikalle, mihin jumala nämä kuljettaisi. Toinen siirtolainen oli jo
monta vuotta asunut Islannin itärannikolla, kun sai kuulla, että hä-
nen pyhät pilarinsa oli löydetty länsirannikolta ja muutti heti asun-
tonsa sille puolelle saarta. Toisinaan näitä pilareita annettiin ys-
täville lainaksi; milloin ei niitä palautettu, syntyi verisiä riitoja (K.
Holmberg, Nordbon under hednatiden s. 219).


27 Helmi 2011 20:59
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Puiset jumalankuvat eivät olisi säilyneet, joten vaikea on sanoa varmasti. Mutta naapurikansoista myös balteilla tiedetään olleen jumalpatsaita.

Bjarmian alueella Vienanmeren eteläpuolella on ainakin itämerensuomalais- ja saamelaisperäistä paikannimistöä.


27 Helmi 2011 21:54
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Puiset jumalankuvat eivät olisi säilyneet, joten vaikea on sanoa varmasti. Mutta naapurikansoista myös balteilla tiedetään olleen jumalpatsaita.

Bjarmian alueella Vienanmeren eteläpuolella on ainakin itämerensuomalais- ja saamelaisperäistä paikannimistöä.

Aivan aukotonta ei puisten esineiden lahoaminen ole, vaikka onkin yleinen ilmiö. Sopivat olosuhteet pitävät puuesineet kohtuullisessa kunnossa hyvinkin kauan. Siitä ovat osoituksena säilyneet kalanpyydykset, sukset, veneet, reet ja muut sen kaltaiset esineet.

Tosin jumalankuvien joutuminen sellaisiin ilmattomiin oloihin on vähemmän todennäköistä, mutta ei kaiketi mahdotonta. Tässä sopii miettiä sitäkin, mistä puusta sellaiset kuvat ja patsaat on veistetty. Eri puulajeilla on huomattavan erilaisia säilymisen aikoja. Soiden ja järvenpohjien kaivajien kannattaisi olla tarkkoina esineitä löytäessään, kuten uskon ammattilaisten olevankin. Meille harrastelijoille asia ei aina ole yhtä selkeä, mutta harvat meistä kaiketi soita kaivavatkaan.


28 Helmi 2011 10:19
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Aivan aukotonta ei puisten esineiden lahoaminen ole, vaikka onkin yleinen ilmiö. Sopivat olosuhteet pitävät puuesineet kohtuullisessa kunnossa hyvinkin kauan. Siitä ovat osoituksena säilyneet kalanpyydykset, sukset, veneet, reet ja muut sen kaltaiset esineet.

Totta, soissa säilyy ilmeisesti kaikki paremmin, ihmisistä esineisiin.

Taavetti kirjoitti:
Tässä sopii miettiä sitäkin, mistä puusta sellaiset kuvat ja patsaat on veistetty. Eri puulajeilla on huomattavan erilaisia säilymisen aikoja.

Hyvä huomio, ja lisäksi eri puilla oli uskomuksellistakin merkitystä, joten tietyt puulajit ovat voineet liittyä kiinteämmin eri jumaluuksiin.


02 Maalis 2011 16:19
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Sammon salaisuus
pektopah kirjoitti:
bjarmien itämerensuomalaisuudesta ei liene varmuutta. Skandinaaveilla tällainen tapa ilmeisesti oli:


Bjarmien kielestä on sellainen tieto, että 800-luvulla norjalainen "Ohthere" (Ottar?) raportoi sen muistuttaneen hänen mielestään finnien kieltä eli otaksuttavasti saamea. Eli ainakaan 800-luvulla bjarmit eivät voineet olla kielellisesti skandinaaveja. On vaikea sanoa, mitä tämä tieto bjarmin ja saamen samankaltaisuudesta käytännössä tarkoittaa: tuskin Ohthere tai hänen tulkkinsa olivat mitään uralistiikan asiantuntijoita, jotka olisivat osanneet kovin täsmällisesti arvioida kielten sukulaisuussuhteita. Mutta epäilemättä Ohthere olisi osannut erottaa germaanisen kielen saamesta.

Tuskin bjarmit olivat kovin skandinaavisia myöhemminkään: saagoissa Bjarmalandiin kohdistuu voimakas etnisen ja kulttuurisen vierauden korostus, ja ainakin yhdessä saagassa (jonka nimeä en nyt muista) tehdään selväksi, että bjarmit puhuvat käsittämätöntä kieltä, jota saagan skandinaavinen sankari ei ymmärrä enempää kuin lintujen liverrystä. Skandinaavisesta myöhäisrautakauden asutuksesta Vienanmeren alueella ei liene mitään todisteita.

Eipä bjarmien puhumaksi kieleksi/puhumiksi kieliksi käytännössä jääne muita uskottavia vaihtoehtoja kuin suomalais-ugrilaiset kielet.


13 Maalis 2011 21:34
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti 
Saagoissa esiintyvät Bjarmien hallitsijoiden nimet Harek, Kolfrosta, Hraerek, Siggeirr ja Edda kuitenkin muistuttavat skandinaavisia nimiä ja saagojen mukaan norjalaiset solmivat avioliittoja bjarmien kanssa (ainakin kerran, ja pääsevät tätä kautta Bjarmian valtaistuimelle):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bjarmit

Lainaa:
Bosin ja Herraudsin saagassa (Bosa saga ok Herrauds, jonka laatimisajaksi on arvioitu 1300-luku, ja josta on kolme säilynyttä käsikirjoitusta 1400-luvulta) Bjarmiaan (Bjarmaland) matkaavat puolestaan gautlandilaiset viikingit Bosa ja Herraud pelastamaan kuninkaantytär Hleidiä. Hleid on Bjarmian kuninkaan Harekin äidin, Jomalin ylipapittaren Kolfrostan vankina. Miehet tappavat Kolfrostan, vapauttavat Hleidin sekä ryöstävät Jomalin kultakruunun, kaulakäädyn, hopeamaljan täynnä punakultaa ja jumalan korukatoksen, jonka arvoksi mainitaan kolme varustettua laivaa. He käyvät joukkoinensa voitokkaan taistelun Bjarmian kuningas Harekin ja tämän poikien Hraerekin ja Siggeirrin joukkojen kanssa. Myöhemmin Bosi nai kuningas Harekin tyttären Eddan ja hänet hyväksytään Bjarmian valtaistuimelle. Useat tutkijat ovat huomauttaneet, että kertomus muistuttaa läheisesti kalevalaista Sammon ryöstö -tarua. Luultavasti kertomukset pohjautuvat samaan myyttiin.


13 Maalis 2011 22:49
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
pektopah kirjoitti:
Saagoissa esiintyvät Bjarmien hallitsijoiden nimet Harek, Kolfrosta, Hraerek, Siggeirr ja Edda kuitenkin muistuttavat skandinaavisia nimiä ja saagojen mukaan norjalaiset solmivat avioliittoja bjarmien kanssa (ainakin kerran, ja pääsevät tätä kautta Bjarmian valtaistuimelle):

Täytyy muistaa, että a) nimet voivat olla käännös- tai väännösnimiä; b ) nimiä lainataan naapurikansoilta. Se että saagoissa bjarmeista käytetään skandinaavisia nimiä, ei voi todistaa että bjarmit olivat skandinaaveja.

Etenkään kun vastatodisteena on ainoa bjarminkielinen sana jomali, joka selvästi liittyy jumala-sanueeseen. Bjarmit voivat tällä perusteella olla vain itämerensuomalaisia tai saamelaisia; saamelaisella sanalla ipmil ~ jummel on vastineita kautta koko saamen, mutta se on lainattu vasta myöhäiskantasaamen tasoon itämerensuomesta. Bjarmian aikaan tämä sana saamessa kuitenkin jo oli.

Lisäksi on muistettava, että Vienanmeren etelärannalla on itämerensuomalais- ja saamelaisperäistä paikannimistöä, ei skandinaavista.

Kun lisäksi huomioidaan Samin mainitsema seikka eli bjarmien selvä toiseus suhteessa skandinaaveihin, ja se, että saagojen kertomukset sijoittuvat 800-luvun loppuun ja 1000-luvun alkuun, jolloin skandinaaviset kielet olivat niukin naukin alkaneet eriytyä, niin ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta, että bjarmit olisivat voineet olla skandinaaveja. Heidän on täytynyt olla joko itämerensuomalaisia (karjalaisia tai vepsäläisiä) tai saamelaisia.


14 Maalis 2011 02:13
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti 
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Saagoissa esiintyvät Bjarmien hallitsijoiden nimet Harek, Kolfrosta, Hraerek, Siggeirr ja Edda kuitenkin muistuttavat skandinaavisia nimiä ja saagojen mukaan norjalaiset solmivat avioliittoja bjarmien kanssa (ainakin kerran, ja pääsevät tätä kautta Bjarmian valtaistuimelle):

Täytyy muistaa, että a) nimet voivat olla käännös- tai väännösnimiä; b ) nimiä lainataan naapurikansoilta. Se että saagoissa bjarmeista käytetään skandinaavisia nimiä, ei voi todistaa että bjarmit olivat skandinaaveja.

Etenkään kun vastatodisteena on ainoa bjarminkielinen sana jomali, joka selvästi liittyy jumala-sanueeseen. Bjarmit voivat tällä perusteella olla vain itämerensuomalaisia tai saamelaisia; saamelaisella sanalla ipmil ~ jummel on vastineita kautta koko saamen, mutta se on lainattu vasta myöhäiskantasaamen tasoon itämerensuomesta. Bjarmian aikaan tämä sana saamessa kuitenkin jo oli.

Lisäksi on muistettava, että Vienanmeren etelärannalla on itämerensuomalais- ja saamelaisperäistä paikannimistöä, ei skandinaavista.

Kun lisäksi huomioidaan Samin mainitsema seikka eli bjarmien selvä toiseus suhteessa skandinaaveihin, ja se, että saagojen kertomukset sijoittuvat 800-luvun loppuun ja 1000-luvun alkuun, jolloin skandinaaviset kielet olivat niukin naukin alkaneet eriytyä, niin ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta, että bjarmit olisivat voineet olla skandinaaveja. Heidän on täytynyt olla joko itämerensuomalaisia (karjalaisia tai vepsäläisiä) tai saamelaisia.

On myös mahdollista, että he olivat sekakansa. Hallitseva luokka saattoi olla skandinaavista perua, mainittiinhan siinä, että gautlandilainen Bosa nai bjarmien kuninkaan Harekin tyttären Eddan ja hänet näin hyväksyttiin bjarmien valtaistuimelle. Vastaavaa sekoittumista oli voinut tapahtua jo aiemin.


14 Maalis 2011 08:17
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4391
Viesti 
Vaikka jumalankuvista ei ole olemassa varmaa tietoa, ei liene mahdotonta että niitä kuitenkin oli. Esim. Hämeen alueella on mielenkiintoinen patsas, piitta-nimien keskittymä. Mihin voisivat viitata mm. Patsaanpää ja Patsaskallio, jos eivät juuri jumalankuvaan? Miksi seita-kultti löytyy saamelaisilta vaan ei suomalaisilta?

Voisi olla mahdollista että myös passi-nimistö liittyy samaan asiaan, esim. Passassaari-tyyppisen kehityksen kautta.



Kuva

Ehkä myös sammas-tyyppisen nimistön voisi liittää tähän, ainakin nimet näyttäisivät seurailevan samoja reittejä.


Kuva


14 Maalis 2011 11:48
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Pektopah kirjoitti:
On myös mahdollista, että he olivat sekakansa. Hallitseva luokka saattoi olla skandinaavista perua, mainittiinhan siinä, että gautlandilainen Bosa nai bjarmien kuninkaan Harekin tyttären Eddan ja hänet näin hyväksyttiin bjarmien valtaistuimelle. Vastaavaa sekoittumista oli voinut tapahtua jo aiemin.

Uskon että norjalaiset olisivat kyllä tuota tuttuutta hehkuttaneet; nyt he hehkuttivat vain vierautta. Ja varhaisempi skandinaavinen hallitsija olisi kyllä mainittu, mikäli sellaisesta olisi ollut edes kuulopuheita (paljon sen luotettavampia eivät tuollaiset maininnat olekaan). Bjarmia nyt ei vain näytä olleen skandinaavien aluetta.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Vaikka jumalankuvista ei ole olemassa varmaa tietoa, ei liene mahdotonta että niitä kuitenkin oli. Esim. Hämeen alueella on mielenkiintoinen patsas, piitta-nimien keskittymä. Mihin voisivat viitata mm. Patsaanpää ja Patsaskallio, jos eivät juuri jumalankuvaan? Miksi seita-kultti löytyy saamelaisilta vaan ei suomalaisilta?

Voisi olla mahdollista että myös passi-nimistö liittyy samaan asiaan, esim. Passassaari-tyyppisen kehityksen kautta.

Patsas merkitsee murteissa mm. 'patsas, pylväs, paalu, seiväs, kiukaan reuna, takka'. Nuo paikannimet eivät siis välttämättä liity patsas-sanan nykyiseen merkitykseen. Piitta-sanalla taas on merkityksiä 'veneen poikkipuu, veneen tuhto, välikattoa tukeva paksu hirsi, oven tai kannen poikkipuu, sängynsäle jne.'

Seita-kultti voi olla pohjoista perintöä; muistaakseni Venäjän tundralla on jotain samanlaista.


14 Maalis 2011 12:52
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4391
Viesti 
Jaska kirjoitti:
...Piitta-sanalla taas on merkityksiä 'veneen poikkipuu, veneen tuhto, välikattoa tukeva paksu hirsi, oven tai kannen poikkipuu, sängynsäle jne.

"Taara was known by the Tavastian tribe of Finland. An old cult place now known as Laurin Lähde (Lauri's Fountain) in the county of Janakkala. Tavastians worshipped Taara there as late as the 18th century and the church had to close the place...Tharapita may have been known among the Slavs of the island of Rügen, where Danish crusaders destroyed a pagan idol named Turupit in 1168....Henry's Chronicle of Livonia: According to the chronicle, missionaries felled the images and statues of gods from the hill...Tharapita..."

http://en.wikipedia.org/wiki/Tharapita?oldid=0


14 Maalis 2011 13:04
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti 
pektopah kirjoitti:
On myös mahdollista, että he olivat sekakansa. Hallitseva luokka saattoi olla skandinaavista perua, mainittiinhan siinä, että gautlandilainen Bosa nai bjarmien kuninkaan Harekin tyttären Eddan ja hänet näin hyväksyttiin bjarmien valtaistuimelle. Vastaavaa sekoittumista oli voinut tapahtua jo aiemin.


Tuskin bjarmeilla todellisuudessa oli sellaista "hallitsevaa luokkaa" ja kuninkaita kuin saagoissa annetaan ymmärtää. Mistä sellaisia olisi Vienan tai Pohjois-Venäjän erämaihin ilmestynyt? Saagojen Bjarmaland on kokonaisuutena ottaen pikemminkin eksoottinen itäinen satumaa kuin mikään etnografisen tarkasti kuvattu alue Vienanmeren ympäristössä. Saagoissa on eri genrejä, ja osa niistä on silkkaa fantasiaa.

On pelkästään hyvä, että välillä tuodaan keskusteluun raikkaita näkökulmia kuten ajatusta bjarmien mahdollisesta skandinaavisuudesta. Valitettavassti tämä idea ei kuitenkaan saa ilmaa siipiensä alle. Bjarmalandin skandinaavisuudelle ei näytä löytyvän vakavasti otettavia perusteluita - kuvitteellisten hallitsijoiden nimet eivät sellaisia ole - ja varsin moni asia puhuu selvästi ajatusta vastaan. Eläkäämme näiden tosiasioiden kanssa.


Viimeksi muokannut Sami Raninen päivämäärä 14 Maalis 2011 15:30, muokattu yhteensä 3 kertaa



14 Maalis 2011 15:15
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Reilu 10 vuotta sitten menin Itä-Savoon, Savorannalle auttamaan vävyäni kevättöissä. Aloimme tehdä aitausta lehmille, kun pyysi minua hakemaan pahtaita. Äimistelin hetken outoa sanaa, lopulta tajusin hänen tarkoittavan aitapaaluja eli tolppia, kuten olin asian oppinut.
Tämä muistui mieleeni, kun luin Jaskan luettelon, mitä kaikkea patsas on aikojen kuluessa merkinnyt. Ovathan patsas ja pahtas saman kaltaisia, ehkä samaa sanajuurtakin. En ole tullut selvittäneeksi, kuinka laajalla sanaa Itä-Savossa tai Karjalassa on käytetty siinä merkityksessä.


14 Maalis 2011 15:18
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4391
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Reilu 10 vuotta sitten...

Klinge tuo esiin Muinaisuuden merivallat-kirjassa "Turjan tuntipahtasen", joka esiintyy vanhassa runossa. Se lienee siis merkkipatsas. Näillä tolpilla on varmaan ollut eri aikoina eri merkityksiä, mutta uskallan epäillä että Suomessa oli rautakaudella Baltian mallin mukaan merkkipatsaita, joilla oli myös uskonnollisia merkityksiä. Pylväitä kutsuttiin ehkäpä nimillä piitta, patsas ja sammas, gen. sampaan. Niillä merkittiin kansainvälisen mallin mukaan esim. kauppapaikka.

Piitta-nimet esiintyvät mielestäni melko selvästi yhdessä tyrisevä-tyyppisten nimen kanssa, samalla alueella:

Kuva


14 Maalis 2011 15:38
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Reilu 10 vuotta sitten menin Itä-Savoon, Savorannalle auttamaan vävyäni kevättöissä. Aloimme tehdä aitausta lehmille, kun pyysi minua hakemaan pahtaita. Äimistelin hetken outoa sanaa, lopulta tajusin hänen tarkoittavan aitapaaluja eli tolppia, kuten olin asian oppinut.
Tämä muistui mieleeni, kun luin Jaskan luettelon, mitä kaikkea patsas on aikojen kuluessa merkinnyt. Ovathan patsas ja pahtas saman kaltaisia, ehkä samaa sanajuurtakin. En ole tullut selvittäneeksi, kuinka laajalla sanaa Itä-Savossa tai Karjalassa on käytetty siinä merkityksessä.

Tuossa lienee tosiaan kyseessä patsaan savolaisversio pah(d)as : pahtaan. sen sijaan pahta on eri sana, se on saamelainen laina ja merkitsee mm. 'kallioseinää, kivipaatta'. Paasi taas on luoteisgermaaninen lainasana.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Klinge tuo esiin Muinaisuuden merivallat-kirjassa "Turjan tuntipahtasen", joka esiintyy vanhassa runossa. Se lienee siis merkkipatsas. Näillä tolpilla on varmaan ollut eri aikoina eri merkityksiä, mutta uskallan epäillä että Suomessa oli rautakaudella Baltian mallin mukaan merkkipatsaita, joilla oli myös uskonnollisia merkityksiä. Pylväitä kutsuttiin ehkäpä nimillä piitta, patsas ja sammas, gen. sampaan. Niillä merkittiin kansainvälisen mallin mukaan esim. kauppapaikka.

Se on mahdollista, mutta vaikea siitä on enää saada todisteita. Klingen Sampo-selitys on kiehtova, mutta Sammolla on kymmennittäin selityksiä...

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Piitta-nimet esiintyvät mielestäni melko selvästi yhdessä tyrisevä-tyyppisten nimen kanssa, samalla alueella:

Tämä ei välttämättä osoita muuta kuin että tällaiset nimet olivat saman yhteisön käytössä.


14 Maalis 2011 15:55
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4391
Viesti 
"Pekokultusele tunnuslik joon oli, et Pekojumalat esindas inimesekujuline puust ( teiste kinnitusel vahast) kuju, mis liikus kindlas perede ringis igal järgneval aastal uude kohta...Sisuliselt sama nime all, Pellon Pekko, esines ta karjala jumalate panteonis, kus tema spetsialiteediks oli odrakasvu edendamine. Seda nime tundsid vadjalasedki ( riihi-pekka). Pekokultusele leiduvad paralleelid ka mordva, udmurdi ja mari usundis."

http://www.hot.ee/setokuningriik/jumal.htm

Viron Setumaalla tunnettiin siis puinen Peko-jumalan patsas vielä äskettäin. On helppo uskoa, että muita jumaluuksia kuvasivat aikaisemmin myös patsaat, siitä viittaukset tyyppiä "Tharapita".

Peko:

Kuva

..ja vertailun vuoksi Svatovit Itämeren Etelärannalta, tämä saattaisi olla muodoltaan lähempänä aikaisempaa piittaa:

Kuva


24 Maalis 2011 21:30
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Salakirjat on tehnyt kulttuuriteon uusintajulkaisemalla tänä vuonna E. N. Setälän massiivisen jötkäleen Sammon arvoitus:

http://www.salakirjat.net/sammon_arvoitus.html

Bongasin kirjaston uutuushyllystä...


02 Kesä 2011 17:35
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 26 Kesä 2011 10:50
Viestit: 95
Viesti 
Hakemattakin tulee näistä jumalpatsaista mieleen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen toteemit. Kuinka vanha ilmiö tuo on? Olen kyllä käynyt Vancouverin antropologiamuseossa jossa on upeita patsaita mutta niiden varhainen alkuperä on jäänyt tallentamatta kovalevylle.

Voisiko olla kyse yhtenäisestä kulttuuripiirteestä jonka historia ulottuu 15 000 v päähän jonnekin Mongolian aroille? Sieltä eri suuntiin pitkin Siperiaa sitten levisivät: Hikimajat, animismi, luonnon kunnioittaminen, shamanismi, kodat/tiipiit, porotalous/biisonitalous, joiku/laulaminen/powwow... :oops:


26 Kesä 2011 11:09
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
Parooni kirjoitti:
Hakemattakin tulee näistä jumalpatsaista mieleen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen toteemit. Kuinka vanha ilmiö tuo on? Olen kyllä käynyt Vancouverin antropologiamuseossa jossa on upeita patsaita mutta niiden varhainen alkuperä on jäänyt tallentamatta kovalevylle.

Voisiko olla kyse yhtenäisestä kulttuuripiirteestä jonka historia ulottuu 15 000 v päähän jonnekin Mongolian aroille? Sieltä eri suuntiin pitkin Siperiaa sitten levisivät: Hikimajat, animismi, luonnon kunnioittaminen, shamanismi, kodat/tiipiit, porotalous/biisonitalous, joiku/laulaminen/powwow... :oops:

Osa näistä voi hyvinkin olla niin vanhoja pohjoiseuraasialaisuuksia, että ne ovat levinneet Amerikkaankin. Hikimaja voisi kuitenkin olla erikseenkin keksitty eri kylmillä alueilla, ja porotaloudesta tarkentaisin, että poropaimentolaisuus näyttäisi olevan nuori ilmiö, vaikka toki villipeuran/hirvenmetsästys oli metsästäjille täällä yhtä tärkeää kuin biisoninmetsästys metsästäjille Amerikassa.


26 Kesä 2011 15:09
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Parooni kirjoitti:
Hakemattakin tulee näistä jumalpatsaista mieleen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen toteemit. Kuinka vanha ilmiö tuo on? Olen kyllä käynyt Vancouverin antropologiamuseossa jossa on upeita patsaita mutta niiden varhainen alkuperä on jäänyt tallentamatta kovalevylle.

Voisiko olla kyse yhtenäisestä kulttuuripiirteestä jonka historia ulottuu 15 000 v päähän jonnekin Mongolian aroille? Sieltä eri suuntiin pitkin Siperiaa sitten levisivät: Hikimajat, animismi, luonnon kunnioittaminen, shamanismi, kodat/tiipiit, porotalous/biisonitalous, joiku/laulaminen/powwow... :oops:

Yhteneväisyydet koko pohjoisella metsäalueella Skandinaviasta Siperian kautta Kanadaan ovat kyllä huomattavia.

Afrikasta lähtöisin oleva ihmislaji on jossain vaiheessa sopeutunut pohjoisiin metsiin - keksinyt miten siellä tarkenee ja saa hankittua ravintoa ympäri vuoden. Ensimmäinen ryhmä, jolta se onnistui, on saattanut lisääntyä ja levitä nopeasti koko metsäisen ekosysteemin alueelle. Tällöin myös heidän tavat ja uskomukset ovat levinneet koko alueelle.

Tämä ei tietenkään sulje pois myöhempiä asutusaaltoja ja uusien vaikutteiden lainaamisia. Vaikutteiden leviämisessä Beringin salmikaan ei ole ylivoimainen este. Se on leveydeltään 85 km, eli kuten Suomenlahti, ja puolivälissä on vieläpä pari isoa saarta lepo- ja yöpymispaikaksi. http://en.wikipedia.org/wiki/File:BeringSt-close-VE.jpg


26 Kesä 2011 19:58
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 33 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy