Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Marras 2017 17:09



Vastaa viestiin  [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 49  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 1828
Paikkakunta: Lappi
Viesti 
Ehkä vähän vänkäämistä, mutta väestöntiheyttä pitää verrata aikaan ennen saamenkielisten tuloa. Lisäksi lapinkylien väestön tiheys oli saavuttanut huippunsa paljon ennen historiallista aikaa. Jokin etu heillä oli verrattuna alueen alkuperäisiin asukkaisiin. Pelkästään metsästämällä ja kalastamalla toimeentulleet paleoihmiset tarvitsivat paljon enemmän tilaa kuin saamelaiset, ainakin heidän asukastiheytensä oli saamelaisia pienempi (tai näin olen asian ymmärtänyt).

Jaska kirjoitti:
Vielä 1600-luvun pikkujääkauden aikaan ja kaiketi 1700-luvullakin näkyy sellainen yhteys, että eniten nälkäkuolemia kärsivät ne lapinkylien suvut, joilla oli vähiten kalavesiä nautinnassaan. Kalastus oli siis metsäsaamelaisten pääelinkeino; pienporonhoito oli käytännössä merkityksetöntä eloonjäämisen ja nälkäkuoleman kannalta.

Minusta tuo on liian suora päätelmä. Jos poroja ei olisi ollut ollenkaan kuolleisuus olisi voinut olla suurempi. Eihän se, että kalastus on elinkeinona tärkeämpi jollain alueella, esim Inarissa jossa on kalaisa Inarinjärvi sulje pois sitä, että poronhoito olisi jossain muualla ollut tärkeämpi. Eikä sen muuallakaan ole tarvinnut tärkein olla. Ainoastaan se vaa'an kieli joka ratkaisee kuka jää henkiin ja kuka ei.

Mutta kaikkinensa uskon kyllä, että pienporonhoito ei riitä, eikä ole perusteltu syy saamenkielen nopealle leviämiselle.


29 Heinä 2013 20:12
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
jussipussi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
1. Saamenkielinen väestö keksii kesyttää metsäpeuran, jossain nykyisessä Suomessa. Vasta pienimuotoista poronhoitoa.
7. Nämä kesyttävät tunturipeuran, josta nykyinen porokanta pääosin periytyy ja vuosisatoja (tai tuhatkin vuotta) myöhemmin kehittävät suurporonhoidon.

Mielestäni kohtaa 1 ei tarvita, se on vain turhaa painolastia. Eli metsäpeuran kesyttämistä ei välttämättä tarvita selityksiin, jotka liittyvät tunturipeuran kesyttämiseen. Tunturipeura on voitu kesyttää täysin riippumatta siitä, onko ensin kesytetty metsäpeuraa vai ei.
aikalainen kirjoitti:
Olen moneen kertaan tällä foorumilla koettanut tuoda esiin, kuinka uusi ravinnontuotantoa lisäävä innovaatio voi saada aikaan uuden väestöaallon, joka leviää muutamassa sukupolvessa valtaville alueille.

Tuon takia se metsäpeuran kesyttäminen tarvittaisiin. Eli metsäpeuran kesyttäminen olisi ollut uusi innovaatio, joka sai aikaan väestön kasvua ja tilan tarvetta. Uuden elinkeinon harjoittaminen vaati myös lisää tilaa. Tämä voisi olla syy saamenkielen nopeaan leviämiseen. Eteläisessä Suomessa ei ole ollutkaan (käsittääkseni?) tunturipeuraa. Jos poronhoito aloitettiin vasta tunturipeuralla, koko teoria kaatuu.

Ei teoriasi metsäpeuraan kaadu.

Siitä olen samaa mieltä, että saamenkielen jo etelässä tapahtuneen leviämisen taustalla on varmaankin JOKIN elinkeinoon liittyvä innovaatio. Mutta sen innovaation ei tarvitse olla juuri metsäpeuran kesytys. Riittää, että ensin JOKIN innovaatio levittää saamelaisia jostain Volgan latvahaaroilta Fennoskandiaan tunturipeuran elinalueiden reunoille.

Voihan se JOKIN innovaatio olla vaikka esimerkiksi pienimuotoinen lampaan, naudan tai vuohen hoito. Sitten vain tundran reunalla, jossa lampaat, naudat tai vuohet ovat menestyneet huonosti, on kokeiltu onnistuisiko sama olosuhteisiin erinomaisesti sopeutuneella tunturipeuralla.

jussipussi kirjoitti:
Joskus olen lukenut referaattia / takakantta tuosta Kortesalmen kirjasta. Muistaakseni siinäkin jäi poronhoidon alkuhistoria käsittelemättä tai vain arvailuksi.

Harmi, eipä ole sitten apua siitäkään.

jussipussi kirjoitti:
Aivan saamenkielen leviämisen alussa muutama poro on voinut tuoda riittävän edun verrattuna eteläisen Lapin paleoihmisiin.

Niinpä. Periaatehan on, että jos ravintotuotanto on elättiporojen talviruokinnan avulla saatu vaikkapa kaksinkertaiseksi, niin silloin väkimääräkin on mitä ilmeisimmin ollut kaksinkertainen. Yksikin poro antaa yhdelle kodan väelle aika monta päiväannosta - muun ruuan lisäksi.


29 Heinä 2013 22:00
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Koltat esimerkiksi olivat eräitä viimeisiä arktiksen kansoista jotka siirtyivät suurporonhoitoon 1800-luvun lopulla, he saivat vaikutteita sekä lännen saamelaisilta että idästä tulleilta komeilta ja nenetseiltä.

Mielenkiintoinen tieto. Tiedon oikeisiin mittasuhteisiin asettamiseksi pitäisi myös tietää, oliko koltilla jokin sellainen elinkeino, joka itsessään oli suurporonhoitoon verrattava hyödyiltään, ja siksi jarrutti sellaiseen siirtymistä, vai levisikö suurporonhoito kaikkialla hitaasti. Esim. jonkin poikkeuksellisen tuottoisan lohijoen tai järvikalastamon tai merikalastamon äärellä olisi voinut olla hotspot, joka mahdollistaa sellaisen paikallisen väkitiheyden, että toiseen elinkeinoon ei kannata vaihtaa. Suurporonhoito on varmasti ihanteellisimmillaan selkosilla, joilla muuta kilpailukykyistä elinkeinoa ei ole tarjolla.

TTJ kirjoitti:
Ei ole syytä olettaa pienporonhoidon olevan sellainen innovaatio joka leviäisi salamana mantereen halki (eihän se juuri levinnyt muinaisten suomalaistenkaan keskuuteen)

Muinaiset suomalaiset eivät liity tähän, heillä on ollut oma rautakautinen maatalous, joka on varmaankin tarjonnut huomattavasti suuremman ravintotuotannon per pinta-ala (eli väkitiheyden), kuin poronhoito, joten sellaiseen siirtyminen ei olisi kannattavaa (kuin jossain Lapin perukoilla).

TTJ kirjoitti:
joten ei vaikuta todennäköiseltä että samanlaisessa ajassa jokin elinkeino humauttaisi koko Euraasian maamassan läpi.

Ei se maamassojen läpi ole humauttanutkaan, vaan ihan pallon pintaa pitkin :) Mittasuhteita voi hahmottaa siten, että Skandinaavian eteläisiltä poroalueilta Siperiaan Ob-joen suistoon on tundraa pitkin mittaukseni mukaan vain 2,5 kertaa Suomen pituus ja Vienanmereltä sinne on vain 1 kertaa Suomen pituus. Tällä matkalla poronhoitajat puhuvat lähinnä vain kahta suomensukuista kieliryhmää, saamea ja samojedikieliä, joten kielet ainakin ovat levinneet sille alueelle, olipa kielen levittäjien aiempaan väestöön verrattuna ylivertaisempi elinkeino sitten mikä tahansa.

TTJ kirjoitti:
Verokirjojen mukaan esimerkiksi koko Inarissa oli 1600-luvun alussa vain 80 poroa, ja monella saamelaisperheellä ei ollut ainuttakaan. Saamelaiset siis pärjäsivät kyllä kokonaan ilman poroakin.

Tuskin oli kovin montaa asukastakaan. Eteläsuomalaisessa maatalouskunnassa saattoi olla noihin aikoihin muutama sata asukasta. Siihen nähden pienen väkimäärän 80 lihakasaa ei ole mikään pikku juttu. Ilman poroa olisi vähälukuisilta inarilaisilta jäänyt 80 poron liha-annokset saamatta.

TTJ kirjoitti:
En usko että arkaaisella pienporonhoidolla on mitään tekemistä saamen kielen leviämisen kanssa:
-pienporonhoito ei vaikuta niin mullistavalta innovaatiolta että se selittäisi nopean kulttuuri- ja kielialueen laajentumisen
-se on todennäköisesti keksitty paljon ennen saamen kielen ekspansiota

Mihin perustat jälkimmäisen oletuksesi?


29 Heinä 2013 22:44
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6577
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Mielenkiintoinen tieto. Tiedon oikeisiin mittasuhteisiin asettamiseksi pitäisi myös tietää, oliko koltilla jokin sellainen elinkeino, joka itsessään oli suurporonhoitoon verrattava hyödyiltään, ja siksi jarrutti sellaiseen siirtymistä, vai levisikö suurporonhoito kaikkialla hitaasti. Esim. jonkin poikkeuksellisen tuottoisan lohijoen tai järvikalastamon tai merikalastamon äärellä olisi voinut olla hotspot, joka mahdollistaa sellaisen paikallisen väkitiheyden, että toiseen elinkeinoon ei kannata vaihtaa. Suurporonhoito on varmasti ihanteellisimmillaan selkosilla, joilla muuta kilpailukykyistä elinkeinoa ei ole tarjolla.

Nyt ollaan asian ytimessä!
Saamelaisilla ja jo heitä edeltäneillä pyyntikansoilla on ollut sellainen elinkeinopaketti, että sillä elää ympäri vuoden. Kärjistäen: kesällä kalastettiin kun vedet olivat sulat, ja talvella metsästettiin kun lumella oli helppo jäljittää ja selvittää otusten kulkureitit ja pesät. Tämä edellytti vuotuiskiertoa, eli talvella asuttiin eri paikassa kuin kesällä.

Suurporonhoidon potentiaali levännee siinä, että se ensiksikin mahdollisti pääasiallisen ympärivuotisen toimeentulon. Toiseksi se mahdollisti "pysyvän" asumisen tunturiylängöillä, mistä aiemmin oli aina pitänyt mennä välillä muualle kalastamaan. Tämä taas mahdollisti väestönkasvun siinä mielessä, että kun aiemmin tunturiylängöt olivat olleet alamaan tai rannikon kesäasukkaiden talvista metsästysmaata, niin nyt sinne saattoi asettua poropaimentolaisia irralleen alamaiden asukkaista.

Uusi elinkeinolokero mahdollisti siis entistä suuremman väentiheyden mahdollistamalla aiemmista elinkeinoryhmistä riippumattoman asutuksen osittain samalla alueella sen kanssa.

Suurporonhoito toimii tällaisena täydentävänä elinkeinona kuitenkin vain tunturiylängöillä, missä tunturipeura luontaisesti liikkuu. Alavaan Metsä-Lappiin (Kemin Lapin eteläpuolisko) tämä elinkeino ei olisi soveltunut, koska metsissä ei juuri liikuta suurissa laumoissa eikä se ole tunturipeuran elinympäristö. Siksi suurporonhoito ei levinnyt tänne, ja siksi se ei myöskään ole voinut syntyä Tunturi-Lapin ulkopuolella eikä levitä metsävyöhykkeen läpi pitkiä matkoja.

aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
joten ei vaikuta todennäköiseltä että samanlaisessa ajassa jokin elinkeino humauttaisi koko Euraasian maamassan läpi.

Ei se maamassojen läpi ole humauttanutkaan, vaan ihan pallon pintaa pitkin :)

Lingvistitason läppä!
:ähhähää:

aikalainen kirjoitti:
Mittasuhteita voi hahmottaa siten, että Skandinaavian eteläisiltä poroalueilta Siperiaan Ob-joen suistoon on tundraa pitkin mittaukseni mukaan vain 2,5 kertaa Suomen pituus ja Vienanmereltä sinne on vain 1 kertaa Suomen pituus. Tällä matkalla poronhoitajat puhuvat lähinnä vain kahta suomensukuista kieliryhmää, saamea ja samojedikieliä, joten kielet ainakin ovat levinneet sille alueelle, olipa kielen levittäjien aiempaan väestöön verrattuna ylivertaisempi elinkeino sitten mikä tahansa.

Pieni etäisyys ei auta, kun ympäristö oli väärä: metsävyöhykkeen kautta ei suurporonhoito ole voinut levitä.

Tundravyöhyke on asia erikseen, ja sitä pitkinhän poronhoito tundranenetsien mukana levisikin Siperiasta aina Vienanmeren tuntumaan ja viime aikoina jopa Kuolaan. Tundranenetsit ja tundran poronhoito saavuttivat kuitenkin Vienanmeren vasta uudella ajalla (tämä tiedetään sekä venäläisten historiallisten lähteiden että tundranenetsin murteiden hyvin vähäisen diversiteetin perusteella), jolloin Lapissa oli jo itsenäisesti kehittynyt suurporonhoito.

Ennen poronhoitoa tundralla lienee asunut hyvin harvakseltaan metsästyksellä, kalastuksella ja hylkeen/valaanpyynnillä eläviä asukkaita. Vienan kalliopiirroksissa onkin kuvattu kivi- tai pronssikautista valaanpyyntiä.

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


30 Heinä 2013 01:10
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 510
Viesti 
Olisiko kuitenki syynä poro määrien kasvuun lisääntynyt siirtyminen rahatalouteen omavarais taloudesta :?: Kun tähän liitetään romahtanut villipeura kanta tuliaseiden yleistyessä,tämä kehitys oli syynnä myös nälän hätään.


30 Heinä 2013 07:22
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Mielenkiintoinen tieto. Tiedon oikeisiin mittasuhteisiin asettamiseksi pitäisi myös tietää, oliko koltilla jokin sellainen elinkeino, joka itsessään oli suurporonhoitoon verrattava hyödyiltään, ja siksi jarrutti sellaiseen siirtymistä, vai levisikö suurporonhoito kaikkialla hitaasti. Esim. jonkin poikkeuksellisen tuottoisan lohijoen tai järvikalastamon tai merikalastamon äärellä olisi voinut olla hotspot, joka mahdollistaa sellaisen paikallisen väkitiheyden, että toiseen elinkeinoon ei kannata vaihtaa. Suurporonhoito on varmasti ihanteellisimmillaan selkosilla, joilla muuta kilpailukykyistä elinkeinoa ei ole tarjolla.

Nyt ollaan asian ytimessä!
Saamelaisilla ja jo heitä edeltäneillä pyyntikansoilla on ollut sellainen elinkeinopaketti, että sillä elää ympäri vuoden. Kärjistäen: kesällä kalastettiin kun vedet olivat sulat, ja talvella metsästettiin kun lumella oli helppo jäljittää ja selvittää otusten kulkureitit ja pesät. Tämä edellytti vuotuiskiertoa, eli talvella asuttiin eri paikassa kuin kesällä.

Suurporonhoidon potentiaali levännee siinä, että se ensiksikin mahdollisti pääasiallisen ympärivuotisen toimeentulon. Toiseksi se mahdollisti "pysyvän" asumisen tunturiylängöillä, mistä aiemmin oli aina pitänyt mennä välillä muualle kalastamaan. Tämä taas mahdollisti väestönkasvun siinä mielessä, että kun aiemmin tunturiylängöt olivat olleet alamaan tai rannikon kesäasukkaiden talvista metsästysmaata, niin nyt sinne saattoi asettua poropaimentolaisia irralleen alamaiden asukkaista.

Uusi elinkeinolokero mahdollisti siis entistä suuremman väentiheyden mahdollistamalla aiemmista elinkeinoryhmistä riippumattoman asutuksen osittain samalla alueella sen kanssa.

Suurporonhoito toimii tällaisena täydentävänä elinkeinona kuitenkin vain tunturiylängöillä, missä tunturipeura luontaisesti liikkuu. Alavaan Metsä-Lappiin (Kemin Lapin eteläpuolisko) tämä elinkeino ei olisi soveltunut, koska metsissä ei juuri liikuta suurissa laumoissa eikä se ole tunturipeuran elinympäristö. Siksi suurporonhoito ei levinnyt tänne, ja siksi se ei myöskään ole voinut syntyä Tunturi-Lapin ulkopuolella eikä levitä metsävyöhykkeen läpi pitkiä matkoja.

Purit heittämäni ajatuksen auki erittäin taitavasti! Olen kirjoituksesi kanssa täysin samaa mieltä.

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Mittasuhteita voi hahmottaa siten, että Skandinaavian eteläisiltä poroalueilta Siperiaan Ob-joen suistoon on tundraa pitkin mittaukseni mukaan vain 2,5 kertaa Suomen pituus ja Vienanmereltä sinne on vain 1 kertaa Suomen pituus. Tällä matkalla poronhoitajat puhuvat lähinnä vain kahta suomensukuista kieliryhmää, saamea ja samojedikieliä, joten kielet ainakin ovat levinneet sille alueelle, olipa kielen levittäjien aiempaan väestöön verrattuna ylivertaisempi elinkeino sitten mikä tahansa.

Pieni etäisyys ei auta, kun ympäristö oli väärä: metsävyöhykkeen kautta ei suurporonhoito ole voinut levitä.

Tundravyöhyke on asia erikseen, ja sitä pitkinhän poronhoito tundranenetsien mukana levisikin Siperiasta aina Vienanmeren tuntumaan ja viime aikoina jopa Kuolaan.

Niin, tundraa pitkin olen tarjonnutkin poronhoidon leviävän, koska tundra on sitä tunturipeuran/poron elinaluetta. Tundrahan on lähes yhtenäinen vana Skandinavian vuoriston eteläosista Siperian rannikolle. Kuvia: tundra1, tundra2

Etäisyyttä Siperiaan (joka ei suoranaisesti todista mitään) voi puolestaan hahmotella tästä kuvasta: etäisyys.

Jaska kirjoitti:
Tundranenetsit ja tundran poronhoito saavuttivat kuitenkin Vienanmeren vasta uudella ajalla (tämä tiedetään sekä venäläisten historiallisten lähteiden että tundranenetsin murteiden hyvin vähäisen diversiteetin perusteella), jolloin Lapissa oli jo itsenäisesti kehittynyt suurporonhoito.

Hieman olen epäluuloinen väitettyjen lähteiden (Venäjä, Skandinaavia) ja murrediversiteetin todistusvoimasta tarkan ajoituksen suhteen. Lisäksi edelleen on mahdollista, että ensin on levinnyt pienporonhoito (= muutama talviruokittu elättiporo muun elinkeinon täydentäjänä) ja sitten suurporonhoito, jolloin väestöaaltoja on voinut olla enemmän kuin yksi. Vähien faktojen varassa tätä on vaikea hahmottaa varmasti.


Viimeksi muokannut aikalainen päivämäärä 30 Heinä 2013 09:07, muokattu yhteensä 1 kerran



30 Heinä 2013 08:55
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
sumu kirjoitti:
Olisiko kuitenki syynä poro määrien kasvuun lisääntynyt siirtyminen rahatalouteen omavarais taloudesta :?: Kun tähän liitetään romahtanut villipeura kanta tuliaseiden yleistyessä,tämä kehitys oli syynnä myös nälän hätään.

Hyviä pointteja. Noin se saattaisi olla. Muinoin suurporonhoitajilla olisi ollut elikoita sen verran, mitä itse on syöty. Rahatalouden myötä on laumakokoa kasvatettu, jotta lihaa on riittänyt myytäväksikin, ja saadulla rahalla on ostettu moottorikelkka, talo, auto ja vuosittainen etelän matka.


30 Heinä 2013 09:03
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4389
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Hieman olen epäluuloinen väitettyjen lähteiden (Venäjä, Skandinaavia) ja murrediversiteetin todistusvoimasta tarkan ajoituksen suhteen. Lisäksi edelleen on mahdollista, että ensin on levinnyt pienporonhoito (= muutama talviruokittu elättiporo muun elinkeinon täydentäjänä) ja sitten suurporonhoito, jolloin väestöaaltoja on voinut olla enemmän kuin yksi. Vähien faktojen varassa tätä on vaikea hahmottaa varmasti.

Terävää päättelyä sekä Jaskalta että Aikalaiselta, jonka kanssa olen samaa mieltä useasta mahdollisesta poronhoitoaallosta. Muutama elättiporo-malli tulee muuten esiin Ottarin matkakertomuksessa, kun hän kuvailee lainaavansa metsästäjille houkutusporoja pyyntiä varten, jos oikein muistan. Kesyporo olisi näin ollen myös tukenut metsästystä uransa alussa. Suurporonhoito yleistyi oletettavasti myös siksi, että villipeurakanta hävisi, sitä ei voinut enää hyödyntää. Porot oli pakko siis kasvattaa itse.


30 Heinä 2013 09:46
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 1828
Paikkakunta: Lappi
Viesti 
Olen teidän kanssanne samaa mieltä suurporonhoidon synnystä ja vaikutuksesta, vaikka ei sekään näköjään aivan kiistatonta ole kaikilta osiltaan. Se syntyi kuitenkin niin myöhään, että se ei selitä saamenkielen leviämistä. Joki muu syy täytyy olla.

Ohessa linkki, jossa myös Sumun komentti todistetaan ainakin nykyajan osalta oikeaksi. Onpa siinä muutakin peura ja porotietoutta.

http://www.craftmuseum.fi/poro/poro/historia.html

Jaska kirjoitti:
Suurporonhoito toimii tällaisena täydentävänä elinkeinona kuitenkin vain tunturiylängöillä, missä tunturipeura luontaisesti liikkuu. Alavaan Metsä-Lappiin (Kemin Lapin eteläpuolisko) tämä elinkeino ei olisi soveltunut, koska metsissä ei juuri liikuta suurissa laumoissa eikä se ole tunturipeuran elinympäristö. Siksi suurporonhoito ei levinnyt tänne, ja siksi se ei myöskään ole voinut syntyä Tunturi-Lapin ulkopuolella eikä levitä metsävyöhykkeen läpi pitkiä matkoja.


Niin, niin nimenomaan Suurporonhoito ei kai kukaan siitä olekaan eri mieltä, että ainakin Fennoskandian osalta se on syntynyt Norjan tuntureilla.

Sitä en ymmärrä miksi pienporonhoito ei mielestäsi olisi ollut täydentävä elinkeino mm Kemin Lapin eteläpuolella.

aikalainen kirjoitti:
Ei teoriasi metsäpeuraan kaadu.

Siitä olen samaa mieltä, että saamenkielen jo etelässä tapahtuneen leviämisen taustalla on varmaankin JOKIN elinkeinoon liittyvä innovaatio. Mutta sen innovaation ei tarvitse olla juuri metsäpeuran kesytys. Riittää, että ensin JOKIN innovaatio levittää saamelaisia jostain Volgan latvahaaroilta Fennoskandiaan tunturipeuran elinalueiden reunoille.

Voihan se JOKIN innovaatio olla vaikka esimerkiksi pienimuotoinen lampaan, naudan tai vuohen hoito. Sitten vain tundran reunalla, jossa lampaat, naudat tai vuohet ovat menestyneet huonosti, on kokeiltu onnistuisiko sama olosuhteisiin erinomaisesti sopeutuneella tunturipeuralla.


Kaatuu se. Tai ainakin horjuu pahasti, kun noista muista kotieläimistä ei ole senkään vertaa havaintoja. Pointti oli, että se innovaatio olisi poronhoito, nimenomaan pienimuotoinen. Se sopii yhteen mm porosanaston kanssa.

Aikalaisen kuvamalla tavallahan tässä on varmaankin käynyt. Se joku innovaatio minulla oli tuo metsäpeuran kesyttäminen. Järkevää teoriaa tässä etsiskellään.

Tunturipeuran kesyttäminen on yleinen oletus poronhoidon alkamisesta, siinä ei sinänsä ole mitään uutta. Ajatus tässä oli, että metsäpeura olisi ensin opittu kesyttämään ja tämä oppi sitten toi edun, jonka turvin Lappi "vallattin". Samoilla opeilla he sitten yhdessä tuntureiden väen kanssa myöhemmin kesyttivät tunturipeuran, josta pikkuhiljaa kehittyi isompaa ja isompaa poronhoitoa.

Pienimuotoisesta poronhoidosta ei juuri jää jälkiä, kun ei sitä paljoa ole jäänyt pienimuotoisesta karjanhoidostakaan. Edelleen se sanaston samankaltaisuus ihmetyttää. Jaska kommentoikin, että sanasto voi olla alkujaan pienimuotoisesta poronhoidosta. Tätä nimenomaan ajoinkin takaa. Eli ensin etelässä kehittyy pienimuotoinen poronhoito sanastoineen. Sitä perua poronhoito leviää koko Lapin alueella ja sanastokin jää. Siksi koko Lapissa on poronhoitoa ollut "aina" eikä missään mainita että poronhoito olisi tullut Etelä-Lappiin lännestä tai pohjoisesta. Suurporonhoito kyllä tuli. Se on eri asia.

Mutta edelleen tuo voisi olla vaikka teoria poronhoidon synnystä, ei se kyllä vaikuta millään lailla olevan hyvä tai ainakaan ainoa syy kielen nopeaan leviämiseen.


30 Heinä 2013 12:05
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 418
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Mielenkiintoinen tieto. Tiedon oikeisiin mittasuhteisiin asettamiseksi pitäisi myös tietää, oliko koltilla jokin sellainen elinkeino, joka itsessään oli suurporonhoitoon verrattava hyödyiltään, ja siksi jarrutti sellaiseen siirtymistä, vai levisikö suurporonhoito kaikkialla hitaasti.


Poronhoito näyttää levinneen suhteellisen nopeasti tunturisaamelaisalueella, ja huomattavasti hitaammin metsä- ja kalastajasaamelaisten alueelle. Jälkimmäiset näyttävät omaksuneen suurporonhoidon vasta sitten kun oli pakko, villipeuran hävitessä (joka oli osin suurporonhoidon syytä). Suomalaiset olivat vielä hitaampia omaksumaan suurporonhoitoa ja yleisesti ottaen rupesivat harrastamaan sitä vasta tunturisaamelaisten levitessä heidän alueilleen. Kolttien ja yleensäkin Kuolan saamelaisten myöhäistä siirtymistä suurporonhoitoon ei siis ilmeisesti tarvitse selittää muulla kuin kulttuurillisella ja maantieteellisellä etäisyydellä.

Suurporonhoito on siis kiistatta ollut sentapainen merkittävä elinkeinoinnovaatio kuin kuvailet, sillä se johti suoraan tunturisaamelaiseen muuttoliikkeeseen ja ekspansioon. Se ei ole kuitenkaan levinnyt naapurikansojen keskuuteen yhtä nopeasti: omista elinkeinoista ei niin vain luovuta vain siksi että naapurissa asuvat vieraskieliset ovat keksineet muka jotain uutta. Näyttää että poronhoito ainakin suomalaisten keskuudessa on usein tarvinnut sukupolven vaihdoksen, eli porosaamelaisten saavuttua alueelle paikalliset nuoret ovat voineet omaksua poronhoidon. Jaskan puheita tarkentelen sen verran että suurporonhoito on toki mahdollinen metsäalueellakin, suurin osa poronhoitoaluettahan on nykyään metsäistä! Vain sellainen nomadinen poronhoito jota tunturisaamelaiset harrastivat on metsäalueella mahdotonta.

aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Ei ole syytä olettaa pienporonhoidon olevan sellainen innovaatio joka leviäisi salamana mantereen halki (eihän se juuri levinnyt muinaisten suomalaistenkaan keskuuteen)

Muinaiset suomalaiset eivät liity tähän, heillä on ollut oma rautakautinen maatalous, joka on varmaankin tarjonnut huomattavasti suuremman ravintotuotannon per pinta-ala (eli väkitiheyden), kuin poronhoito, joten sellaiseen siirtyminen ei olisi kannattavaa (kuin jossain Lapin perukoilla).


Mikseivät muinaiset suomalaiset olisi voineet hoitaa poroja sivutoimisesti, hoitavathan he nykyäänkin ja olihan se rautakautinen poronhoito saamelaisillakin yleensä sivutoimista. Poro oli vain apueläin, ei olennainen osa elintapaa toisin kuin nykyään.

aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Verokirjojen mukaan esimerkiksi koko Inarissa oli 1600-luvun alussa vain 80 poroa, ja monella saamelaisperheellä ei ollut ainuttakaan. Saamelaiset siis pärjäsivät kyllä kokonaan ilman poroakin.

Tuskin oli kovin montaa asukastakaan. Eteläsuomalaisessa maatalouskunnassa saattoi olla noihin aikoihin muutama sata asukasta. Siihen nähden pienen väkimäärän 80 lihakasaa ei ole mikään pikku juttu. Ilman poroa olisi vähälukuisilta inarilaisilta jäänyt 80 poron liha-annokset saamatta.


Ei poroja nyt lihaksi kasvatettu vaikka tietysti niitä syötiinkin jos oli tarvetta. Poroista huolimatta lapinkylissä kuitenkin joskus oli nälänhätiä, joskus hyvin pahojakin. 80 poron elon vuosittainen lihantuotanto ei kuitenkaan mikään valtava ole.
Pitää tietenkin aina olla varovainen johtopäätöksissä joita yrittää vetää uuden ajan saamelaisasutuksista, sillä he ovat olleet vahvassa riippuvaisuussuhteessa naapureihinsa ja heidän elinkeinorakenteensa oli luultavasti selkeästi erilainen kuin rautakaudella ennen lapinverojärjestelmää.

aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
-se on todennäköisesti keksitty paljon ennen saamen kielen ekspansiota

Mihin perustat jälkimmäisen oletuksesi?


Myönnän ettei minulla ole todistetta heittää (en tiedä mitä arkeologia sanoo) mutta tuntuisi luontevalta. Ihmisiä on elänyt tunturipeurojen rinnalla ainakin 10 000 vuotta, ja alusta alkaen heillä on ollut muita kesytettyjä eläimiä joten ajatus ei ole ollut heille vieras. Todennäköisesti melkein kaikkia mahdollisia eläimiä on yritetty kesyttää vuosituhansien varrella, vain muutama on onnistunut. Wikipedia esittää että poro olisi kesytetty n. 3000 ekr jossain Venäjällä, mutta toimivaa referenssiä ei ole.

aikalainen kirjoitti:
Niin, tundraa pitkin olen tarjonnutkin poronhoidon leviävän, koska tundra on sitä tunturipeuran/poron elinaluetta. Tundrahan on lähes yhtenäinen vana Skandinavian vuoriston eteläosista Siperian rannikolle.


Ja jos pienporonhoito on levinnyt samaa vauhtia kuin suurporonhoito levisi Fennoskandiassa, niin Lapista Siperiaan olisi kestänyt sellaiset 2000-3000 vuotta linnuntietäkin (ja vain joulupukin porot lentävät).

aikalainen kirjoitti:
Hieman olen epäluuloinen väitettyjen lähteiden (Venäjä, Skandinaavia) ja murrediversiteetin todistusvoimasta tarkan ajoituksen suhteen. Lisäksi edelleen on mahdollista, että ensin on levinnyt pienporonhoito (= muutama talviruokittu elättiporo muun elinkeinon täydentäjänä) ja sitten suurporonhoito, jolloin väestöaaltoja on voinut olla enemmän kuin yksi. Vähien faktojen varassa tätä on vaikea hahmottaa varmasti.


Ilman muuta, ja kuten todettiin niin aivan kiistatta suurporonhoito saapui esimerkiksi Kuolan niemimaalle vasta 1800-luvulla. Ei tunnu uskottavalta että se olisi levinnyt sinne jossain hyvin varhaisessa vaiheessa vain hävitäkseen jälkiä jättämättä tai että Kuolan saamelaiset olisivat harjoittaneet suurporonhoitoa kenenkään huomaamatta vuosisatoja.


30 Heinä 2013 14:41
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 418
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Hyviä pointteja. Noin se saattaisi olla. Muinoin suurporonhoitajilla olisi ollut elikoita sen verran, mitä itse on syöty. Rahatalouden myötä on laumakokoa kasvatettu, jotta lihaa on riittänyt myytäväksikin, ja saadulla rahalla on ostettu moottorikelkka, talo, auto ja vuosittainen etelän matka.


Poronhoidon saapumista Peräpohjolaan kuvaillaan tosiaan jokseenkin noin. Suomalaiset ja metsälappalaiset elää kituuttivat muutaman lehmän kantturan ja parin kisuran varassa, ja hämmästyivät nähdessään miten vauraita porosaamelaiset olivat: tuhansittain poroja ja kukkarot täynnä hopeaa.


30 Heinä 2013 14:52
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4389
Viesti 
jussipussi kirjoitti:
Se sopii yhteen mm porosanaston kanssa.

Koivulehdon mukaan porosanastossa on ainakin arjalais-iranilaisia lainasanoja. Se taas tukisi elinkeinon saapumista kaakosta pienporonhoitona.


30 Heinä 2013 16:27
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 510
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Se sopii yhteen mm porosanaston kanssa.

Koivulehdon mukaan porosanastossa on ainakin arjalais-iranilaisia lainasanoja. Se taas tukisi elinkeinon saapumista kaakosta pienporonhoitona.

Voisiko sanasto olla peuran pyytäjien käyttämää joka olisi siirtynyt väestölle joka kesytti tunturipeuran :?:


30 Heinä 2013 16:34
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4389
Viesti 
sumu kirjoitti:
Voisiko sanasto olla peuran pyytäjien käyttämää joka olisi siirtynyt väestölle joka kesytti tunturipeuran :?:

No, joka härillä ajaa se häristä puhuu, joten itse epäilen että sanaston on tuonut ryhmä jolle poronhoito oli elinkeino. Jaska tuntee asian tietysti paremmin.


30 Heinä 2013 19:14
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 418
Viesti 
Tuntuisi kummalliselta että poronhoito olisi saapunut kaakosta koska sillä suunnalla ei asu poron kantamuotoa. Kenties on vain käytetty analogista termistöä jostain toisesta kesy- tai villieläimestä? Tai sitten tarvittaisiin jussipussin metsäpeura-hypoteesi. Ei ole kuitenkaan varmaan voiko metsäpeuraa edes samalla tavoin kesyttää ajankaan kanssa. Joskus läheisetkään lajit eivät ole käytökseltään samanlaisia: aasi on kesytetty tuhansia vuosia sitten, mutta lähisukulainen onageri on mahdotonta kesyttää.


30 Heinä 2013 22:04
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
TTJ kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Mielenkiintoinen tieto. Tiedon oikeisiin mittasuhteisiin asettamiseksi pitäisi myös tietää, oliko koltilla jokin sellainen elinkeino, joka itsessään oli suurporonhoitoon verrattava hyödyiltään, ja siksi jarrutti sellaiseen siirtymistä, vai levisikö suurporonhoito kaikkialla hitaasti.

Poronhoito näyttää levinneen suhteellisen nopeasti tunturisaamelaisalueella, ja huomattavasti hitaammin metsä- ja kalastajasaamelaisten alueelle. Jälkimmäiset näyttävät omaksuneen suurporonhoidon vasta sitten kun oli pakko, villipeuran hävitessä (joka oli osin suurporonhoidon syytä). Suomalaiset olivat vielä hitaampia omaksumaan suurporonhoitoa ja yleisesti ottaen rupesivat harrastamaan sitä vasta tunturisaamelaisten levitessä heidän alueilleen. Kolttien ja yleensäkin Kuolan saamelaisten myöhäistä siirtymistä suurporonhoitoon ei siis ilmeisesti tarvitse selittää muulla kuin kulttuurillisella ja maantieteellisellä etäisyydellä.

Suurporonhoito on siis kiistatta ollut sentapainen merkittävä elinkeinoinnovaatio kuin kuvailet, sillä se johti suoraan tunturisaamelaiseen muuttoliikkeeseen ja ekspansioon. Se ei ole kuitenkaan levinnyt naapurikansojen keskuuteen yhtä nopeasti: omista elinkeinoista ei niin vain luovuta vain siksi että naapurissa asuvat vieraskieliset ovat keksineet muka jotain uutta. Näyttää että poronhoito ainakin suomalaisten keskuudessa on usein tarvinnut sukupolven vaihdoksen, eli porosaamelaisten saavuttua alueelle paikalliset nuoret ovat voineet omaksua poronhoidon. Jaskan puheita tarkentelen sen verran että suurporonhoito on toki mahdollinen metsäalueellakin, suurin osa poronhoitoaluettahan on nykyään metsäistä! Vain sellainen nomadinen poronhoito jota tunturisaamelaiset harrastivat on metsäalueella mahdotonta.

Yleensä kyllä näyttäisin olevan niin, että mitä enemmän uusi elinkeino nostaisi elintasoa (=palkkaa), niin sitä halukkaammin siihen siirryttäisiin. Elintason takiahan ihmiset elinkeinoaan harjoittavat. Esimerkkejä sutjakoista vaihdoksista löytyy lähimenneisyydestä teollistumisen ja maaltapaon ajalta. Edellä lainattu kysymyksen asetteluni pätee siis yhä.

TTJ kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Ei ole syytä olettaa pienporonhoidon olevan sellainen innovaatio joka leviäisi salamana mantereen halki (eihän se juuri levinnyt muinaisten suomalaistenkaan keskuuteen)

Muinaiset suomalaiset eivät liity tähän, heillä on ollut oma rautakautinen maatalous, joka on varmaankin tarjonnut huomattavasti suuremman ravintotuotannon per pinta-ala (eli väkitiheyden), kuin poronhoito, joten sellaiseen siirtyminen ei olisi kannattavaa (kuin jossain Lapin perukoilla).

Mikseivät muinaiset suomalaiset olisi voineet hoitaa poroja sivutoimisesti, hoitavathan he nykyäänkin ja olihan se rautakautinen poronhoito saamelaisillakin yleensä sivutoimista. Poro oli vain apueläin, ei olennainen osa elintapaa toisin kuin nykyään.

Puhuit pienporonhoidon yleistymisessä, mikä lienee tapahtunut tuhansia vuosia sitten. Kun vetosit, ettei levinnyt suomalaisten keskuuteen, niin suomalaiset asuivat silloin lähimmillään Etelä-Suomessa (tai Virossa), joten vastaukseni koski sitä.

TTJ kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Verokirjojen mukaan esimerkiksi koko Inarissa oli 1600-luvun alussa vain 80 poroa, ja monella saamelaisperheellä ei ollut ainuttakaan. Saamelaiset siis pärjäsivät kyllä kokonaan ilman poroakin.

Tuskin oli kovin montaa asukastakaan. Eteläsuomalaisessa maatalouskunnassa saattoi olla noihin aikoihin muutama sata asukasta. Siihen nähden pienen väkimäärän 80 lihakasaa ei ole mikään pikku juttu. Ilman poroa olisi vähälukuisilta inarilaisilta jäänyt 80 poron liha-annokset saamatta.

Ei poroja nyt lihaksi kasvatettu vaikka tietysti niitä syötiinkin jos oli tarvetta.

Vaikea uskoa, että muinaiset saamelaiset olisivat olleet vegetaristeja. :)

TTJ kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Niin, tundraa pitkin olen tarjonnutkin poronhoidon leviävän, koska tundra on sitä tunturipeuran/poron elinaluetta. Tundrahan on lähes yhtenäinen vana Skandinavian vuoriston eteläosista Siperian rannikolle.

Ja jos pienporonhoito on levinnyt samaa vauhtia kuin suurporonhoito levisi Fennoskandiassa, niin Lapista Siperiaan olisi kestänyt sellaiset 2000-3000 vuotta linnuntietäkin (ja vain joulupukin porot lentävät).

Kuten esitin, kolttien ja muidenkin heimojen suurporonhoidon omaksumisen tahmeus voi hyvinkin johtua muista seikoista, kuin siitä ettei tieto suuporonhoidon olemassaolosta ja mahdollisuuksista olisi levinnyt heille saakka jo varhain. Niinpä aikamittauksesi voi olla väärin kalibroitu.


30 Heinä 2013 23:00
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
jussipussi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Ei teoriasi metsäpeuraan kaadu.

Siitä olen samaa mieltä, että saamenkielen jo etelässä tapahtuneen leviämisen taustalla on varmaankin JOKIN elinkeinoon liittyvä innovaatio. Mutta sen innovaation ei tarvitse olla juuri metsäpeuran kesytys. Riittää, että ensin JOKIN innovaatio levittää saamelaisia jostain Volgan latvahaaroilta Fennoskandiaan tunturipeuran elinalueiden reunoille.

Voihan se JOKIN innovaatio olla vaikka esimerkiksi pienimuotoinen lampaan, naudan tai vuohen hoito. Sitten vain tundran reunalla, jossa lampaat, naudat tai vuohet ovat menestyneet huonosti, on kokeiltu onnistuisiko sama olosuhteisiin erinomaisesti sopeutuneella tunturipeuralla.

Kaatuu se. Tai ainakin horjuu pahasti, kun noista muista kotieläimistä ei ole senkään vertaa havaintoja.
---
Se joku innovaatio minulla oli tuo metsäpeuran kesyttäminen.
---
Ajatus tässä oli, että metsäpeura olisi ensin opittu kesyttämään ja tämä oppi sitten toi edun, jonka turvin Lappi "vallattin".

Kyllä joistain noista muista kotieläimistä on havaintoja eteläisemmästä Suomesta muutaman tuhannen vuoden ajalta, eli siltäkin ajalta kun etelässä tiettävästi puhuttiin saamea. Etelä-Suomesta Perämerelle ja sieltä edelleen Lapin sisämaahan levinneet saamelaiset ovat siis mitä ilmeisemmin tunteneet karjan paimentamisen perus-idean.

Metsäpeuran paimentamisen osalta pitäisi ensin tietää sekin, että onko sellaista Suomessa tai muualla koskaan edes harjoitettu, ja soveltuukokaan säikyksi moitittu laji ollenkaan paimentamiseen. (Linkissäsi oli peuran kesytyksestä, mutta se kai tarkoitti tunturipeuraa.)

jussipussi kirjoitti:
Jaska kommentoikin, että sanasto voi olla alkujaan pienimuotoisesta poronhoidosta.

Hyvin luontevaa. Ensin tunturipeuran elinalueilla on jossain alkupisteessä kehitetty pienporonhoito sanastoineen, sitten se taito ja kieliväestö on levinnyt laajemmalle tunturipeura-Lappiin, ja sitten jossain toisessa pisteessä siitä on jatkokehitetty suurporonhoito, joka on jatkanut vanhan sanaston käyttöä ja joka sekin elinkeino levinnyt laajemmalle tunturipeura-Lappiin. Toimii ihan hyvin.


30 Heinä 2013 23:12
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Muutama elättiporo-malli tulee muuten esiin Ottarin matkakertomuksessa, kun hän kuvailee lainaavansa metsästäjille houkutusporoja pyyntiä varten, jos oikein muistan. Kesyporo olisi näin ollen myös tukenut metsästystä uransa alussa.

Ottar kertoi, että hänellä oli 600 poroa, joista 6 oli houkutuseläimiä. Ja tämä Ottarin kertomus on muistiin merkitty 800-luvulla. Tämä viittaa siihen, että suurporonhoito olisi voinut kukoistaa jo yli tuhat vuotta sitten rautakaudella.

Ottarin kotiseutu on paikannettu karkeasti ottaen Lofoottien seudulle. Lofoottien kohdalla vuoriston toisella puolen on Torniojärvi, ja leveyspiiri on suunnilleen Enontekiön eteläräjalla tasalla. Jos tulkinta on oikea, niin suurporonhoito on sillä tunturialueella melkoisen vanhaa perua.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Se sopii yhteen mm porosanaston kanssa.

Koivulehdon mukaan porosanastossa on ainakin arjalais-iranilaisia lainasanoja. Se taas tukisi elinkeinon saapumista kaakosta pienporonhoitona.

Koskeekohan tuo myös samojedien ja muiden uralilaisten (hantien?) porosanastoa, vai pelkästään saamea? Edellinen viittaisi yhteiseen alkuperään eli iranilaisten (ei inarilaisten :)) suoraan tai välillisesti käyntiin potkaisemaan elinkeinoon. Pari satunnaista sanaa vai iso joukko sanoja?

Tästä tuli mieleen, että jos poroja hoitivat Lapissa jo paleokieliset asukkaat, ja saamelaiset oppivat taidon heiltä, niin porosanastossa olisi odotettavissa voimakas paleokielinen edustus.


31 Heinä 2013 00:01
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1647
Viesti 
Jaska kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Tuon takia se metsäpeuran kesyttäminen tarvittaisiin. Eli metsäpeuran kesyttäminen olisi ollut uusi innovaatio, joka sai aikaan väestön kasvua ja tilan tarvetta.
En usko että arkaaisella pienporonhoidolla on mitään tekemistä saamen kielen leviämisen kanssa:
-pienporonhoito ei vaikuta niin mullistavalta innovaatiolta että se selittäisi nopean kulttuuri- ja kielialueen laajentumisen
-se on todennäköisesti keksitty paljon ennen saamen kielen ekspansiota
Aivan.
Pienporonhoito oli vain yksi sivuelinkeinoista, eikä se aiheuttanut väestönkasvua eikä edellyttänyt lisätilaa. Lapinkylien asukasluku säilyi vuosisatoja aika vakaana ennen kuin siirryttiin tilallisiksi.

Jokin etu kantasaamelaisilla on ollut, kun ovat sulauttaneet tunturi-Lapin paleokielisen väestön itseensä. Helpoiten selitettävä etu olisi aiempaa tehokkaampi elinkeino ja sitä kautta isompi väkitiheys, joka luontevasti johtaa enimmistökieliseen asemaan.

Se etu ei varmaankaan ollut maatalous, jota tuntureilla ei oikein hyvin voi harjoittaa. Jos elinkeino on ollut sama kuin paleoväellä, tiettävästi kalastus ja metsästys, niin siihen on aika hankala keksiä merkittävää parannusta. Vaikea nimittäin kuvitella, että syynä olisivat olleet kantasaamelaisten paremmin kalaonnea tuovat loitsut.

Pienimuotoinenkin poronhoito talviruokinnan turvin sen sijaan toisi hyvin selkeän edun, koska se lisäisi ravinnon määrää. Ja oletettavasti etelämpää tulleet kantasaamelaiset tunsivat laiduntamisen idean (kuten jossain viestissä selitin). Siksi, vaikka asiasta ei olekaan varmuutta, tämä hyvin toimiva selitys kannattaa pitää hyvin vahvasti spekuloinneissa mukana.


31 Heinä 2013 00:25
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 4389
Viesti 
Jos muistaakseni Huurteen esille tuoma Lapin alueen vohvelikeramiikan yhteys EDIT. Lenan suistoon on todellinen, se voisi viitata siihen että porotalous, joka olisi ollut siperialainen innovaatio, tuotiin Lappiin siperialaiskontaktien pohjalta.


Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 09 Elo 2013 15:44, muokattu yhteensä 1 kerran



31 Heinä 2013 10:22
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5 ... 49  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy