Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Lähetetty: 08 Touko 2016 15:53
Jaska kirjoitti:Nimistöntutkimuksessa tiedetäänkin, että sama nimielementti voi eri alueilla ja eri nimissä juontua aivan eri sanoista - ei pidä lukkiutua siihen, että kun on selvitetty yksi Aura-nimi, on selvitetty kaikki. Kaikissa kielissä on aina paljon samannäköisiä sanoja, eikä nimi automaattisesti selity alueen nykyisen (enemmistö)kielen pohjalta: Sipoon Hinthaara tuskin tulee homoseksuaalista, eivätkä sisä-Suomen Kuolemajärvet liittyne kuolemaan.
Juuri tuon takia olen tuonut esiin näitä muita vaihtoehtoja, jotta ei lukkiuduta yhteen selitykseen. Ei edes siihen, jota itse pitää kaikkein todennäköisimpänä, kuten sinulla on tapana.
Jaska kirjoitti:Samoin Eura-niminen pikkusaari tulee todennäköisimmin siitä hiekkaista niemeä tai saarta merkitsevästä muinaisruotsin sanasta, mutta tämä ei muuta sitä, että Eura-niminen joki tulee silti edelleen todennäköisemmin kantagermaanin jokea merkitsevästä sanasta kuin muinaisruotsin ihan vääränlaista maastonkohtaa merkitsevästä sanasta.
Ei se 'eyrr' ole automaattisesti vääränlainen. Voisit toimia yhtä fiksusti kuin kielitieteilijä Aikio mella-sanan kanssa, eli tutkia ensin paikannimen vastaavuutta maastoon. Pitäisi katsoa, onko Eurajoen suupuolella ollut silloisilla rannankorkeuksilla sopivaa (hiekkaista / soraista / kivistä) huomiota herättävää rantaa tai saarta tai lahdenpoukaman satamapaikkaa, joka voisi toimia nimeämisen motiivina. Vasta sen jälkeen sinulla olisi edellytyksiä arvioida tämän selityksen luotettavuutta.
Jaska kirjoitti:Hauho- ja Houha-nimissä on se hyvä puoli, että ne eivät muistuta mitään suomen kielen sanaa. Asutusniminä vierasperäisyyskään ei todista vieraasta kieliyhteisöstä, mutta maastoniminä todennäköisemmin todistaa.aikalainen kirjoitti:Hyvä kuitenkin, että purit viestissä eri tapauksia auki. Tavoitteeni on vain tuoda esiin, että germaaniselityksiin ei kannata lukkiutua. Se antaa vapautta etsiä entistä parempia muinaisselityksiä, jotka selittävät monta asiaa ilman että niitä (hieman liioitellen) väkisin pakotetaan hyväksymään sankka germaaniväestö Järvi-Suomen hauho-paikoille saakka.
Hauho on myös niitä Vahtolan listaamia etunimiä, joten sitä voi verrata lainasanaan. Jos hauho/houha on järven nimi, eikä se ole johdos läheisen talon tai kylän nimestä, ja jos siihen selkeästi liittyy jokin korkeus (esim. vesistöreitin ylin järvi), niin se lisää selityksen luotettavuutta.