Muinainen Suomi

Olen olen jääräpää paksukalloinen ja vaikka mitä. Laitoin tuon uudelleen näkyville kun Aikalainen pyysi. Sinä kommentoit sitä juuri niin kuin tapasi on. En minäkään halua vääntää noista epäkohdista enempää, tiedän itsekin mikä tuossa on heikkoa. En odottanutkaan, että kommentoisit noinkaan paljoa olet nuo kohdat mitä nyt kerroit tuonut esille jo aiemminkin. Se mistä keskustelua voisi käydä on se, että onko malli edes teoriassa mahdollinen. Mahdollinen kohtuuden rajoissa. Syntypesän mahdollisuus Suomenlahdella ja se miten aiempi aalto Lappiin erottuisi jos sellainen olisi ollut tai miten siitä voisi löytää merkkejä. Eurasta on spekuloitu paljon, siitä ei sen enempää, mutta miten tieteilijänä mielestä malli muuttuisi, jos Eura ei kävisikään? Ei se minusta ole epätieteellistä. Toisi paremmin esille todennäköisyyden paikannimen tulkinnan oikeellisuudesta. Se on tärkeää nimenomaan tieteellisyyden nimissä, koska tuo paikannimi on ainoa peruste varhaiselle ajoitukselle.

Epätietellisyyden määrittelystä olen eri mieltä. Vaikka mallissa on pari reikää, niin ei se tee siitä epätieteellistä. Mutta, kun et halua muuta kommentoida niin ei se minua haittaa. Tämä vain oli osoitus siitä, että vaikka olen menetellyt kuten Aikalainen mielestäni fiksusti esitti, lopputulos keskustelun suhteen on aina sama. Se, että keskustelua ei synny, johtuu siitä, että se on mielestäsi ajanhukkaa,koska olemassa oleva malli näyttää uskottavammalta. Tämä taas johtuu erään muun ketjun otsikon mukaisesta ajattelelumallista.

Sinä periaatteessa estät keskustelun syntymisen. Sekin osaltaan heikentää mahdollisuuksia löytää uutta.

Epätieteellistä olisi jos sanoisin, että olen keksinyt uuden mallin, joka on parempi kuin nykyinen ja vaikka uudessa on muutama aukko, niin vanhan voi unohtaa. En ole kuitenkaan missään vaiheessa sanonut niin. Olisin lopettanut jankkaamisen aikoja sitten, jos olisit todennut asiallisesti, vaikka niin, että malli on mahdolinen, mutta aukkojen takia se ei ole nykyisen veroinen.

Olen vasta viimeaikoina tajunnut miten logiikkasi toimii. Sen ymmärtäminen helpottaa jatkokeskustelua. Tähän asiaan ei tarvitse palata, ellei uutta ilmene.

Noihin aimmin sekalainen osiossa esittäämiisi kaksoisstandardisyytöksiisi haluan kyllä perustelut.

tiede etenee tutkimuksen, ei niinkään keskustelun kautta

ristoilmari kirjoitti:tiede etenee tutkimuksen, ei niinkään keskustelun kautta

Joo, tämä on kuitenkin keskustelufoorumi. Tämä voidaan lopettaa samalla hetkellä kuin spekulointikin.

Muissa aiheissa voidaan kommentoida railakkaastikin epätieteellisyyden ja arvailujen perusteella ilman, että se aiheuttaa ylipapin suunnasta puuttumista. Kielitieteen tulosten perusteella tehtyjä päätelmiä ei näköjään saa kyseenalaistaa. Tai saa, mutta ylipappi antaa välittömästi tuomionsa eli osoittaa toisille, että epäilijä on kerettiläinen ja tulee vaientaa. Ei kirjaimellisesti, mutta toteamalla vastaväittäjä typerykseksi ym.

Tehdäänkö noissa muissa ketjuissa ja aiheissa tiedettä?

Jaskan argumentointia kuvaa jotenkin niin mainiosti tämä kommentti Udmurtia-lippu-jupakassa finno-ugrian fires otsikon alla:

Sen sijaan on maallikollekin selvää, että jakokärkinen tasaristi on ihan eri symboli kuin kristittyjen pitkävartinen pölkkyristi. Enpä ole kenenkään maallikon vielä milloinkaan kuulleen huudahtavan, että Udmurtian lipussa olisi kristittyjen symboli, enkä usko sinunkaan moista kuulleen. Ja jos kysyisit, niin 99 % vastaisi, ettei se ole kristittyjen risti (ja niistä lopuista puolet olisi marsilaisia ja loput vakavasti heikkolahjaisia / lievästi vajaamielisiä, ulkomaaksi debiilejä).

Vähän kuin vaalitulokset Pohjois-Koreassa: 99% samaa mieltä Ainoan Oikean Puolueen kanssa

Minäkin näen tässä ristittyjen symbolin ja kuulun Jaskan on-off periaatteen mukaan siihen 1% joukkoon, josta puolestaan 50 % on niitä hömppälöitä Kumpaan puolikkaaseen sitten tämä minun nimimerkki kuuluu, jätän lukijoiden ratkaistavaksi...

jussipussi kirjoitti:Tehdäänkö noissa muissa ketjuissa ja aiheissa tiedettä?

Tuskin, mutta jos todisteita on, ne on vain pakko huomioida, niitä ei voi sivuuttaa. Jos taas ei ole, voidaan niin haluttaessa spekuloida. Täytyy kuitenkin todeta, että tutkijat eivät vaikutelmani mukaan aina helposti tunnusta tai edes huomioi edes toisten tutkijoiden esittämiä todisteita. Olen esimerkiksi ollut havaitsevinani että Saarikivi on hieman mietteliäs Rahkosen löytöjen suhteen, Aikio Häkkisen havaintojen suhteen ja niin edelleen.

5. Kantasaamelaiset osasivat valmistaa rautaa ja aiemmin muita metalleja. Kantasuomalaiset eivät osanneet valmistaa rautaa, mutta muita metalleja kyllä. Nämä perustuvat itä- ja pohjois- Suomesta löytyneisiin uuneihin, jotka on ajoitettu ajanlaskun alun tienoille. Tuolloin Kantasuomalaiset olivat jo Virossa ja hyvinkin oppivat siellä raudanteon germaaneilta.

Hyvin vaikea uskoa että itämerensuomalaiset jotka asettuivat Suomea väkirikkaampaan Pohjois-Baltiaan ja ennen pitkää asuttivat myös koko Suomen eivät olisi osanneet valmistaa rautaa, mutta saamelaiset jotka eivät saaneet germaaneja pois Suomesta ja maanviljelyäkin harjoittivat vain tietyillä Etelä-Suomen alueilla olisivat.

Lisäksi metallin ja keramiikan tuotanto Lapissa loppui ajanjaksona joka liitetään saamelaisten saapumiseen. Aikio:

It has been independently noted by Heikkilä (2011: 75–76) and Häkkinen (2010b: 61) that there is, indeed, a surprising correlate to the expansion of Saami in the archaeological record of Lapland. The period between 250–800 AD in Lapland is characterized by ‘archaeological invisibility’: the production of iron and ceramics ceased, and finds from this period are scarce and scattered. Metal objects associated with this period are imported. In Carpelan’s words, “no recognizable type of archaeological relic seems to be characteristic for the Middle Iron Age of the northern and eastern cultural sphere.

Tässä voisi epäillä olivatko pohjois-Suomen ensimmäiset raudantekijät vain pieniä siirtokuntia jotka tyhjenivät verrattain nopeasti. Näistä on esimerkkejä, norjalaisten Amerikan-retkestä venäläisten 1600-luvulla kartalta kadonneeseen kaupunkiin Pohjois-Siperiassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Mangazeya

En osaa muotoilla asiaani oikein. Minusta sanomani ovat ymmärtäneet vain muutamat täällä kirjoittavat. Tai, jos se on ymmärretty niin vain nämä muutamat ovat tuoneet sen esille.

Minusta Jaskan käyttämä ajattelumalli on poikkeuksellinen. Ennen tätä viimeisintä keskustelupyrähdystä aiheesta pidin sitä jopa epätieteellisenä. Olen muuttanut kantaani. Ehkä olen tosiaankin paksukalloinen ja hidas. Ei se epätieteellinen tapa ole. Poikkeuksellinen ja rajoittava se kyllä on.

Miksi vielä palaan tähän ja väärässä otsikossa? Kalifi tuossa edellä toteaa, että todisteet on pakko huomioida. Ikäänkuin en olisi tehnyt niin. Olen ottanut ne huomioon, enkä kumoa mitään todistetta. Ette saa minua epätieteelliseksi tuolla perusteella.

Haluan keskustelua avaintodisteista, jolloin oikeasti päästäisiin arvioimaan niiden vahvuutta ja mitä siitä seuraa tai pitäisi tieteellisesti ajatellen seurata? Onko yksittäisen paikannimen todistusvoima niin kova, että se riittää, vaikka kaikki muu aineisto viittaisi muualle? Olisi todella mielenkiintoista pohtia miten tilanne muuttuisi jos tuonkin sanan ajoitus muuttuu. Eli ei se aivan haihattelua ole; Eura on enää jäljellä alunperin kolmesta nimestä. Kaksi on selitetty pois kielitieteilijöiden toimesta.

En halua enää keskustella Jaskan tavasta ajatella. Luulisin, että ymmärrän sen nyt.

En halua keskustella siitäkään onko Jaskan malli parempi. On se.

Enkä halua keskustella siitäkään onko minun tapani ajatella tieteellistä. On se.

Rekonpoika kirjoitti:

5. Kantasaamelaiset osasivat valmistaa rautaa ja aiemmin muita metalleja. Kantasuomalaiset eivät osanneet valmistaa rautaa, mutta muita metalleja kyllä. Nämä perustuvat itä- ja pohjois- Suomesta löytyneisiin uuneihin, jotka on ajoitettu ajanlaskun alun tienoille. Tuolloin Kantasuomalaiset olivat jo Virossa ja hyvinkin oppivat siellä raudanteon germaaneilta.

Hyvin vaikea uskoa että itämerensuomalaiset jotka asettuivat Suomea väkirikkaampaan Pohjois-Baltiaan ja ennen pitkää asuttivat myös koko Suomen eivät olisi osanneet valmistaa rautaa, mutta saamelaiset jotka eivät saaneet germaaneja pois Suomesta ja maanviljelyäkin harjoittivat vain tietyillä Etelä-Suomen alueilla olisivat.

Lisäksi metallin ja keramiikan tuotanto Lapissa loppui ajanjaksona joka liitetään saamelaisten saapumiseen. Aikio:

It has been independently noted by Heikkilä (2011: 75–76) and Häkkinen (2010b: 61) that there is, indeed, a surprising correlate to the expansion of Saami in the archaeological record of Lapland. The period between 250–800 AD in Lapland is characterized by ‘archaeological invisibility’: the production of iron and ceramics ceased, and finds from this period are scarce and scattered. Metal objects associated with this period are imported. In Carpelan’s words, “no recognizable type of archaeological relic seems to be characteristic for the Middle Iron Age of the northern and eastern cultural sphere.

Tässä voisi epäillä olivatko pohjois-Suomen ensimmäiset raudantekijät vain pieniä siirtokuntia jotka tyhjenivät verrattain nopeasti. Näistä on esimerkkejä, norjalaisten Amerikan-retkestä venäläisten 1600-luvulla kartalta kadonneeseen kaupunkiin Pohjois-Siperiassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Mangazeya

Joo, hyviä argumentteja. Peruste saamelaisten rautataidolle oli heidän oletetulta reitiltään löytyneet metallinvalmistuksesta kertovat jäännökset ja myös Suomen vanhimmat raudanvalmistukseen käytetyt uunit.

Kun kirjoitin tuon, en ollut Langin reitistä kunnolla jyvällä. Löytyykö sieltä raudanvalmistusuuneja tuolta ajalta? Tämä oli peruste sille, että kantasuomalaiset eivät taitoa olisi omanneet. Heidän reitillään ei ole taidosta osoittavia löydöksiä.

Metallinvalmistuksen loppuminen on mielenkiintoinen ilmiö ja varmaakin liittyy jotenkin saamenkielen leviämiseen.

Käsittääkseni imsut olivat jo pohjois-baltiassa kun raudanvalmistustaito levisi Baltiaan. Tällöin Langin reitti on liian aikainen, sekä eteläinen että pohjoinen.

Olettaisin ettei raudanvalmistus ollut liikkuvaa elämää ja harvassa asuneille saameille niin tärkeä kuin etelän tiiviimmin asuneille klaaneille. Pienriistan pyynnissä ei raudasta ollut suurtakaan apua. Pienriista metsästettiin nuolilla ja ansoilla. Ansoilla sai isoakin riistaa. Käytännössä rautaa vastaavan nuolen pään saa sata kertaa vähemmällä vaivalla suoraan luonnosta. Etelän sekataloudessa elettiin kilpavarustelua klaanien välillä. Ase asetta vastaan vertailussa rauta oli parempi.

Sigfrid kirjoitti:Olettaisin ettei raudanvalmistus ollut liikkuvaa elämää ja harvassa asuneille saameille niin tärkeä kuin etelän tiiviimmin asuneille klaaneille. Pienriistan pyynnissä ei raudasta ollut suurtakaan apua. Pienriista metsästettiin nuolilla ja ansoilla. Ansoilla sai isoakin riistaa. Käytännössä rautaa vastaavan nuolen pään saa sata kertaa vähemmällä vaivalla suoraan luonnosta. Etelän sekataloudessa elettiin kilpavarustelua klaanien välillä. Ase asetta vastaan vertailussa rauta oli parempi.

Nojatuoli-fantasiat näemmä edelleen voimissaan. Riistan käsittelyssä paras apuväline on edelleen terävä puukko, polttopuiden pilkkomiseen kirves, avannon hakkaamiseen tuura jne., joten tässä mielessä raudan ja raudanvalmistuksen olettaisi kiinnostaneen saamelaisia aivan samoin, kuten kaikkia muitakin kulttuureita tällä planeetalla (mm. Buchwald, Grandin & Hjärthner-Holdar, Peets, Pleiner, Spazier, Stenvik ym.). Koska kokeellinen tutkimus on niin mukavaa, niin kokeilkaa valmistaa "100 x vähemmällä vaivalla rautaa vastaava nuolenkärki suoraan luonnosta". :D

wejoja kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Olettaisin ettei raudanvalmistus ollut liikkuvaa elämää ja harvassa asuneille saameille niin tärkeä kuin etelän tiiviimmin asuneille klaaneille. Pienriistan pyynnissä ei raudasta ollut suurtakaan apua. Pienriista metsästettiin nuolilla ja ansoilla. Ansoilla sai isoakin riistaa. Käytännössä rautaa vastaavan nuolen pään saa sata kertaa vähemmällä vaivalla suoraan luonnosta. Etelän sekataloudessa elettiin kilpavarustelua klaanien välillä. Ase asetta vastaan vertailussa rauta oli parempi.

Nojatuoli-fantasiat näemmä edelleen voimissaan. Riistan käsittelyssä paras apuväline on edelleen terävä puukko, polttopuiden pilkkomiseen kirves, avannon hakkaamiseen tuura jne., joten tässä mielessä raudan ja raudanvalmistuksen olettaisi kiinnostaneen saamelaisia aivan samoin, kuten kaikkia muitakin kulttuureita tällä planeetalla (mm. Buchwald, Grandin & Hjärthner-Holdar, Peets, Pleiner, Spazier, Stenvik ym.). Koska kokeellinen tutkimus on niin mukavaa, niin kokeilkaa valmistaa "100 x vähemmällä vaivalla rautaa vastaava nuolenkärki suoraan luonnosta". :D

Metsästäjä-keräilijäkulttuurit saivat tarpeisiinsa rautaa vaihtokaupalla tai keräilemällä, eivät pistäneet sulattoa pystyyn. Esimerkkinä aikoinaan intiaanit Amerikassa, Siperian alkuperäiskansat, jopa Sentinel-saaren asukkaat jotka elävät nykyäänkin kivikaudella haaksirikoista keräämäänsä metalli poislukien.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Tehdäänkö noissa muissa ketjuissa ja aiheissa tiedettä?

Tuskin, mutta jos todisteita on, ne on vain pakko huomioida, niitä ei voi sivuuttaa. Jos taas ei ole, voidaan niin haluttaessa spekuloida. Täytyy kuitenkin todeta, että tutkijat eivät vaikutelmani mukaan aina helposti tunnusta tai edes huomioi edes toisten tutkijoiden esittämiä todisteita. Olen esimerkiksi ollut havaitsevinani että Saarikivi on hieman mietteliäs Rahkosen löytöjen suhteen, Aikio Häkkisen havaintojen suhteen ja niin edelleen.

Mielenkiintoinen näkemys kielitieteen maailmasta.

Mielestäni tässä tutkijoiden tekemässä todisteiden huomioimattomuudessa ongelman ytimessä on se, kuinka yksiselitteisesti jokin asia on ihan kirjaimellisesti ottaen todiste. Moni todisteeksi kutsuttu asia voi itse asiassa olla järkeilyn tulos, eli se ei olekaan todiste, vaan todisteiden päälle enemmän tai vähemmän fiksusti rakennettu päätelmä. Esimerkiksi tämä meidän ikioma nimikkokielitieteilijämme käyttää todistamissanaa hyvinkin väljästi omien päätelmiensä tehostajana, joten mahdollisesti sama koskee hänen kolleegoitaankin.

Jos mainitsemasi tutkijat hyljeksivät ihan oikeita todisteita, niin se on kelvotonta toimintaa. Mutta jos vain epäilevät todisteeksi kutsuttujen järkeilyjen todistusvoimaa, niin sitten asia on kunnossa. Toivokaamme jälkimmäistä.

wejoja kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

Nojatuoli-fantasiat näemmä edelleen voimissaan. Riistan käsittelyssä paras apuväline on edelleen terävä puukko, polttopuiden pilkkomiseen kirves, avannon hakkaamiseen tuura jne., joten tässä mielessä raudan ja raudanvalmistuksen olettaisi kiinnostaneen saamelaisia aivan samoin, kuten kaikkia muitakin kulttuureita tällä planeetalla (mm. Buchwald, Grandin & Hjärthner-Holdar, Peets, Pleiner, Spazier, Stenvik ym.). Koska kokeellinen tutkimus on niin mukavaa, niin kokeilkaa valmistaa "100 x vähemmällä vaivalla rautaa vastaava nuolenkärki suoraan luonnosta". :D

Kokeellisuus tuo asioihin hyvää tuntumaa. Arkisista hyötyesineistä tulee vielä mieleen pata, tulusrauta, saha, ansaraudat.

Rekonpoika kirjoitti:Metsästäjä-keräilijäkulttuurit saivat tarpeisiinsa rautaa vaihtokaupalla tai keräilemällä, eivät pistäneet sulattoa pystyyn. Esimerkkinä aikoinaan intiaanit Amerikassa, Siperian alkuperäiskansat, jopa Sentinel-saaren asukkaat jotka elävät nykyäänkin kivikaudella haaksirikoista keräämäänsä metalli poislukien.

Myös saamelaiset ja paleot ovat varmaan tarkkaan laskelmoineet, onko pienempi vaiva hankkia tavarat turkiksia metsästämällä vai itse valmistamalla.

aikalainen kirjoitti:

wejoja kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

Nojatuoli-fantasiat näemmä edelleen voimissaan. Riistan käsittelyssä paras apuväline on edelleen terävä puukko, polttopuiden pilkkomiseen kirves, avannon hakkaamiseen tuura jne., joten tässä mielessä raudan ja raudanvalmistuksen olettaisi kiinnostaneen saamelaisia aivan samoin, kuten kaikkia muitakin kulttuureita tällä planeetalla (mm. Buchwald, Grandin & Hjärthner-Holdar, Peets, Pleiner, Spazier, Stenvik ym.). Koska kokeellinen tutkimus on niin mukavaa, niin kokeilkaa valmistaa "100 x vähemmällä vaivalla rautaa vastaava nuolenkärki suoraan luonnosta". :D

Kokeellisuus tuo asioihin hyvää tuntumaa. Arkisista hyötyesineistä tulee vielä mieleen pata, tulusrauta, saha, ansaraudat.

Rekonpoika kirjoitti:Metsästäjä-keräilijäkulttuurit saivat tarpeisiinsa rautaa vaihtokaupalla tai keräilemällä, eivät pistäneet sulattoa pystyyn. Esimerkkinä aikoinaan intiaanit Amerikassa, Siperian alkuperäiskansat, jopa Sentinel-saaren asukkaat jotka elävät nykyäänkin kivikaudella haaksirikoista keräämäänsä metalli poislukien.

Myös saamelaiset ja paleot ovat varmaan tarkkaan laskelmoineet, onko pienempi vaiva hankkia tavarat turkiksia metsästämällä vai itse valmistamalla.

Lienee loogisinta että turkiskaupalla.

wejoja kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Olettaisin ettei raudanvalmistus ollut liikkuvaa elämää ja harvassa asuneille saameille niin tärkeä kuin etelän tiiviimmin asuneille klaaneille. Pienriistan pyynnissä ei raudasta ollut suurtakaan apua. Pienriista metsästettiin nuolilla ja ansoilla. Ansoilla sai isoakin riistaa. Käytännössä rautaa vastaavan nuolen pään saa sata kertaa vähemmällä vaivalla suoraan luonnosta. Etelän sekataloudessa elettiin kilpavarustelua klaanien välillä. Ase asetta vastaan vertailussa rauta oli parempi.

Nojatuoli-fantasiat näemmä edelleen voimissaan. Riistan käsittelyssä paras apuväline on edelleen terävä puukko, polttopuiden pilkkomiseen kirves, avannon hakkaamiseen tuura jne., joten tässä mielessä raudan ja raudanvalmistuksen olettaisi kiinnostaneen saamelaisia aivan samoin, kuten kaikkia muitakin kulttuureita tällä planeetalla (mm. Buchwald, Grandin & Hjärthner-Holdar, Peets, Pleiner, Spazier, Stenvik ym.). Koska kokeellinen tutkimus on niin mukavaa, niin kokeilkaa valmistaa "100 x vähemmällä vaivalla rautaa vastaava nuolenkärki suoraan luonnosta". :D

Fantasiaa ei ole ainakaan se, että Keski-Amerikan intinaanit tekivät kivestä terävämpiä (paremmin leikkaavia) veitsiä ja miekkoja (machete), jotka olivat leikkaavampia kuin espanjalaisten rautamiekat. Nuoli oli kulutustavaraa, niitä hävisi maastoon ja raudasta nuolenpään valmistus oli hidas prosessi. Luusta saa kuumentamalla pienriistan metsästykseen sopivan terän vähemmällä vaivalla. Pienintä riistaa sai kolkilla. Ansat olivat silmukka-ansoja, kuoppia ja erilaisia "satimia", kuten käpälälauta. Avannon voi tehdä nuotiolla. Joskus tuntuu että oppi on kaatanut ojaan. Mutta varmasti saamet vaihtoivat rautaesineitä omaan tuotantoonsa.

edit

Atsteekkien miekat olivat erinomaisia eläinten lahtaamisessa, mutta kiviaines on haurasta ja rautamiekkaa vastaan heikko ase, koska terän murruttua se vastasi kevyttä karttua. Sota-aseeksi rautamiekkaa huonompi.

Viikingit tarvitsivat rautaa mm. venenaulojen valmistukseen. Tämänhän kaikki tietävät. Kaikkialla skandinaavien vaikutusalueilla osattiin tehdä rautaa. Hyvä miekka ja väkipuukko olivat hiteciä, jollasta ei ihan joka pajassa tehty. Maanviljelys toi uusia tarpeita raudalle, mutta hyvin pitkään Suomessakin käytettiin puisia maanmuokkausvälineitä. Kaikkihan nämä asiat tietää, kukkoilematta

Mistä löydetty esineistö koostuu? Missä se on valmistettu?

Itse en pysty kuvittelemaan saamelaisia keräilijöinä perinteisessä mielessä vaan turkis tukkureina.

Olisi todella omituista että metallikausilla elävien maata viljelevien kansojen keskuuteen tunkeutuu metsästäjä-keräilijöitä.

Onko tällaista tapahtunut missään ikinä?
Olivatko Pohjois-Amerikkaan menneet turkiskauppiaat keräilijöitä?

Thurisaz kirjoitti:Mistä löydetty esineistö koostuu? Missä se on valmistettu?

Itse en pysty kuvittelemaan saamelaisia keräilijöinä perinteisessä mielessä vaan turkis tukkureina.

Olisi todella omituista että metallikausilla elävien maata viljelevien kansojen keskuuteen tunkeutuu metsästäjä-keräilijöitä.

Onko tällaista tapahtunut missään ikinä?
Olivatko Pohjois-Amerikkaan menneet turkiskauppiaat keräilijöitä?

Keräilijöitä, missä? Thaimaalaisia marjanpoimijoita? Metsästystä kyllä, mutta myös marjojen ja sienien keräilyä. Myös suomalaiset harjoittivat metsästystä ansoilla, nuolilla, keihäillä, ei pelkästään punatakkisissa metsästysseuroissa, vaan särpimeksi. Ei metsästys tee kansasta keräilijää, muutenhan ahtaasti nähtynä Englannin kuninkaalliset ketunmetsästäjät olivat keräilijöitä Nyt kai se huvi on kielletty.

Esimerkki

Suomessa on aiemminkin löydetty rautakauden luisia nuolenkärkiä

http://yle.fi/uutiset/3-6336957

Sigfrid kirjoitti:
Keräilijöitä, missä? Thaimaalaisia marjanpoimijoita? Metsästystä kyllä, mutta myös marjojen ja sienien keräilyä. Myös suomalaiset harjoittivat metsästystä ansoilla, nuolilla, keihäillä, ei pelkästään punatakkisissa metsästysseuroissa, vaan särpimeksi. Ei metsästys tee kansasta keräilijää, muutenhan ahtaasti nähtynä Englannin kuninkaalliset ketunmetsästäjät olivat keräilijöitä Nyt kai se huvi on kielletty.

Esimerkki

Suomessa on aiemminkin löydetty rautakauden luisia nuolenkärkiä

http://yle.fi/uutiset/3-6336957

Pitäisi saada arkeologin mielipide siitä voidaanko thaimaalaiset ja ukrainalaiset marjanpoimijat tulkita keräilijöiksi.

Suomessa (ja Karjalassa) ei taidettu myöskään harjoittaa kovin kummoista viljelyä ennen saamelaisten tuloa joten eivät he viljelijäväestöä syrjäyttäneet. Lounaisrannikko voi olla poikkeus mutta sinnehän ei välttämättä saamelaisia tullut.

sumu kirjoitti:Se ettei Suomessa nykyisin pyydetä pienriistaa ansoilla johtuu siitä että kiellettiin liian tehokkaina pyydyksinä aikoinaa.

Saa onneksi jotakin pyytää vieläkin. Itse tykkään näätän pyynnistä. Ketun jalkanarupyyntikin on tavallista.