Sivu 35/48

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 20 Maalis 2017 21:56
Kirjoittaja wejoja
Sigfrid kirjoitti:
Fantasiaa ei ole ainakaan se, että Keski-Amerikan intinaanit tekivät kivestä terävämpiä (paremmin leikkaavia) veitsiä ja miekkoja (machete), jotka olivat leikkaavampia kuin espanjalaisten rautamiekat. Nuoli oli kulutustavaraa, niitä hävisi maastoon ja raudasta nuolenpään valmistus oli hidas prosessi. Luusta saa kuumentamalla pienriistan metsästykseen sopivan terän vähemmällä vaivalla. Pienintä riistaa sai kolkilla. Ansat olivat silmukka-ansoja, kuoppia ja erilaisia "satimia", kuten käpälälauta. Avannon voi tehdä nuotiolla. Joskus tuntuu että oppi on kaatanut ojaan. Mutta varmasti saamet vaihtoivat rautaesineitä omaan tuotantoonsa.

edit

Atsteekkien miekat olivat erinomaisia eläinten lahtaamisessa, mutta kiviaines on haurasta ja rautamiekkaa vastaan heikko ase, koska terän murruttua se vastasi kevyttä karttua. Sota-aseeksi rautamiekkaa huonompi.

Viikingit tarvitsivat rautaa mm. venenaulojen valmistukseen. Tämänhän kaikki tietävät. Kaikkialla skandinaavien vaikutusalueilla osattiin tehdä rautaa. Hyvä miekka ja väkipuukko olivat hiteciä, jollasta ei ihan joka pajassa tehty. Maanviljelys toi uusia tarpeita raudalle, mutta hyvin pitkään Suomessakin käytettiin puisia maanmuokkausvälineitä. Kaikkihan nämä asiat tietää, kukkoilematta PDT_Armataz_01_01


Vakuutan 30 puhalluksen kokemuksella, ettei juuri mikään ole niin helppoa kuin raudanvalmistus. :D

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 20 Maalis 2017 22:02
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
wejoja kirjoitti:Vakuutan 30 puhalluksen kokemuksella, ettei juuri mikään ole niin helppoa kuin raudanvalmistus. :D

Mitä tarkoittaa tässä puhallus?

P.S. ahaa, kyse on ilmeisesti masuunin yhdestä yhtämittaisesta lämmitysjaksosta.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 20 Maalis 2017 22:08
Kirjoittaja Thurisaz
En jaksa edes kommentoida väitteisiin että uralilaiset olisivat oppineet raudan valmistuksen germaaneilta.
Uralilaisilla oli kontaktit Aasian suuntaan ja sitä kautta virtasi kyllä kaikki innovaatiot joille oli tällä suunnalla tarvetta.
Tietyn tyyppiset veneet voivat olla läntinen innovaatio mutta jos joku kaivaa vanhemman vastaavan ylös vaikka Mustaltamereltä tai Kaspialta niin en yllättyisi suuresti.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 20 Maalis 2017 22:22
Kirjoittaja Jaska
Florian Geyer kirjoitti:Ellei toisin todisteta, pidän hypoteesina että pegremalaiset (=Peurasaareen haudatut?) ja kouvolalaiset ymmärsivät toistensä puhetta.

Se on mahdollista. Se voi kertoa siitä, että yhteisöjen ensimmäinen kieli oli sama, tai että osa toisesta yhteisöstä osasi toisen yhteisön kieltä. Se ei myöskään voi sulkea pois myöhempiä kielenvaihtoja, joita on voinut tapahtua monia ja jopa näillä alueilla erilaisia.

Eli siitä, että oletat heidän ymmärtäneen toistensa puhetta, ei seuraa mitään automaattista lopputulemaa.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 00:18
Kirjoittaja Florian Geyer
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Ellei toisin todisteta, pidän hypoteesina että pegremalaiset (=Peurasaareen haudatut?) ja kouvolalaiset ymmärsivät toistensä puhetta.

Se on mahdollista. Se voi kertoa siitä, että yhteisöjen ensimmäinen kieli oli sama, tai että osa toisesta yhteisöstä osasi toisen yhteisön kieltä. Se ei myöskään voi sulkea pois myöhempiä kielenvaihtoja, joita on voinut tapahtua monia ja jopa näillä alueilla erilaisia.

Eli siitä, että oletat heidän ymmärtäneen toistensa puhetta, ei seuraa mitään automaattista lopputulemaa.


Kun Pegrema oli lähin paikka viljely-innovaation antajaksi, niin sieltä on voinut tulla mahdollinen uusi kielikin, josko kielieroja silloisilla väestömäärillä voidaan lainkaan ylläpitää.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 00:21
Kirjoittaja Florian Geyer
Thurisaz kirjoitti:Tietyn tyyppiset veneet voivat olla läntinen innovaatio mutta jos joku kaivaa vanhemman vastaavan ylös vaikka Mustaltamereltä tai Kaspialta niin en yllättyisi suuresti.


Vanhin Tanskasta löydetty nykyaikaisen (=savolaisveneen) näköinen laiva oli muistaakseni valmistettu jossain Puolan suunnalla?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 00:25
Kirjoittaja aikalainen
Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:En väittänytkään kielitieteen ajoittaneen viljelyksiä, vaan uralilaisten kielten ja sitä kautta saamen mahdollista ilmaantumista Kouvolaan. Ja se ajoitus ei sovi siihen, että Kouvolan pyynti-viljelijät olisivat olleet saamenkielisiä. Kieli on kuitenkin hyvin voinut olla peräisin mainitsemistasi paikoista. Jos haluat pistää kielitieteen ajoitukset uusiksi, niin se on sitten toinen asia.
Nuo c14-ajoitukset sedimenteistä ovat absoluuttisia, ja kertovat ihmisen maatamuokkaavasta toiminnasta. Ne ovat nyt se kiintopiste. Puhuttu kieli ei ole sitten "paikasta". Se on populaation tapa viestiä. Ellei toisin todisteta, pidän hypoteesina että pegremalaiset (=Peurasaareen haudatut?) ja kouvolalaiset ymmärsivät toistensä puhetta.

Mestari Tacitus mainitsee #hellusit ja #oxiones:

Kouvo <= karhu. Lennart Meri: "Tähän mennessä tyydyttävää selitystä vaille jäänyt oxiones tulee itämerensuomalaisesta sanasta [i]oksi, 'karhu'. Se (Tacituksen po. kirjoitus) kuuluu meidän vanhimpiin kirjallisiin mainintoihimme.[/i]" sivu 195.

"Hellusien pohjana on kreikan ellos, 'peura'." Tässähän onkin meillä #Peurasaari, Euroopan suurin mesoliittinen kalmisto keskellä Pohjois-Euraasian vanhinta maanviljely-yhteisöä ja hyvin varhaista metallurgiakeskusta. En ylläty, kun Herodotos oli kuullut heistä.

Tarkistin, tunteeko Herodotos Halikarnassolainen #järvipaleot:

…asuu korkeiden vuorien juurella ihmisiä, joiden kaikkien sanotaan olevan syntymästään saakka kaljupäisiä. Miehet ja naiset yhtälailla. He ovat myös tylppänenäisiä, ja heillä on suuret poskipäät. He puhuvat omaa kieltään, mutta käyttävät skyytiläispukua ja elävät puiden tuotteista. … Jokainen asuu puun alla, ja talvisin he peittävät puun valkealla huopapeitteellä. … Heitä ei yksikään ihminen loukkaa, sillä heidän kerrotaan olevan pyhiä. … He ovat nimeltään agrippilaiset.


Issedonit: Herodotos kertoo issedonien syövän kuolleensa, ainakin perheiden päämiehet, ja asettavan puhdistetut kallot kulttiesineiksi. ”Muuten kerrotaan näidenkin olevan oikeamielisiä, ja miehillä sekä naisilla on yhtäläinen valta."

Syömis-esimerkki voi viitata karhu-kulttiin, tai sitten issedonit olivat kristittyjä ja heillä oli #Pyhä-Ehtoollinen??? Itseasiassa mainitut kulttipiirteet ovat samaa traditiota eri ympäristössä.

Hyperborealaiset: ”Mitä taas tulee hyperborealaisiin ihmisiin, niin eivät skyytit heistä kerro mitään, eivätkä ketkään muutkaan sielläpäin asuvista, jolleivat mahdollisesti issedonit, mutta minun luullakseni eivät nämäkään kerro mitään.” OK. Selvis.

Yksisilmäisiä arimaspeja, vuohenjalkaisia miehiä, aarnikotkia ym. mielikuvitusolentoja, joita Herodotos myös mainitsee, -itse niihin uskomatta, ei ole otettu tähän tarkasteluun.

*Historiankirjoituksen Isä*, siis tieteentekijänä arvostetuimpana kipsipäänä hyllyllä, myöntää että wanhojen kartografien tuntema legendaarinen raja on olemassa: "Tähän loppuu tunnettu maailma. Tästä eteenpäin on vain hirviöitä, menninkäisiä ja järvipaleoita!"

Kyllä tonne pari järvipaleota mahtuu!
Kirvesvartta.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 03:33
Kirjoittaja Jaska
Florian Geyer kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Ellei toisin todisteta, pidän hypoteesina että pegremalaiset (=Peurasaareen haudatut?) ja kouvolalaiset ymmärsivät toistensä puhetta.

Se on mahdollista. Se voi kertoa siitä, että yhteisöjen ensimmäinen kieli oli sama, tai että osa toisesta yhteisöstä osasi toisen yhteisön kieltä. Se ei myöskään voi sulkea pois myöhempiä kielenvaihtoja, joita on voinut tapahtua monia ja jopa näillä alueilla erilaisia.

Eli siitä, että oletat heidän ymmärtäneen toistensa puhetta, ei seuraa mitään automaattista lopputulemaa.


Kun Pegrema oli lähin paikka viljely-innovaation antajaksi, niin sieltä on voinut tulla mahdollinen uusi kielikin, josko kielieroja silloisilla väestömäärillä voidaan lainkaan ylläpitää.

On hyvinkin voinut jokin paleoeurooppalainen kieli levitä tuolloin tuolta. Sen jälkeen on kuitenkin levinnyt monia muitakin kieliä.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_ ... aikain.pdf

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 08:39
Kirjoittaja Florian Geyer
Jaska kirjoitti:On hyvinkin voinut jokin paleoeurooppalainen kieli levitä tuolloin tuolta. Sen jälkeen on kuitenkin levinnyt monia muitakin kieliä.


Tarkastellaan #prestiisivaikutuksia:

BC 5500<
Äänisen seutu levittää maanviljelystä Järvi-Suomeen. Omaksumme (osa meistä omaksuu) äänisläisen elinkeinon. Oletan nyt, että Keski-Volgalla keksitty #riihi on mukana paketissa.

=> Äänisläisillä on korkeampi prestiisivaikutus, kuin esm. nuorakeraamikoilla paljon myöhemmin Suomessa.

=> Uusi elinkeino jakaa Suomessa asuvia A vanhaa elämäntapaa (=vuotuiskierto) noudattaviin, B paikallaan asuviin viljelijöihin. Huomaa: Huhdasjärveltä ei lähdetty tuhanteen vuoteen.

Mv-innovaatio Itä- ja Pohjois-Suomessa voi olettaa myös liittyvän jo muualla viljelevien uuden viljelysmaan etsintään.

Muodostuneissa viljelyasutuksissa on täytynyt vallita pegremalaisten hyvin vahva hegemonia.

Konservatiivinen väestö on jatkanut kiertämistään, mutta kiinteät kyläasutukset ovat vaikutteen antajan roolissa.

Oletetaan, että metsästäjä-keräilijät ovat kokoontuneet omissa talvikylissään, jotka ovat olleet eri paikoilla (vanhoilla), kuin mv-kylät, joiden sijainnin määräsi aivan toinen kriteeri.

Kanssakäymisen kokonaiskuvaakin voi yrittää hahmotella: Viljelijät vaihtoivat metsästäjiltä tuotteita viljaan. Tämä vihasti viljelyn omaksumista, sillä viljan sai näin paljon vaivattomammin. Segregaatio jatkui?

Tilanne muuten muistuttaa paljon myöhempää "lapin ja lannan" vastakkaisuutta.

Metsästäjä-keräilijöiden elinkeinon jollakin tavalla kriisiytyessä vaihto viljelyyn on voinut olla suhteellisen nopea?

Kielenvaihtoon tollanen kyllä johtaa, väistämättä. Olemme siis joskus puhuneet #pegremaa. (Minäkin osaan yhden lauseen äänisenkarjalaa: "A jiähytetyil ryssälöil gelgamägeä laskettihi.")

Kuva

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 08:42
Kirjoittaja Florian Geyer
Huomiotakiinnittävin seikka tuossa kuvassa on, että kuokkatyyppi on säilynyt suurinpiirtein samana 7500 vuotta!

Kuva
Viljatatar Eskon kuvan alareunassa! PDT_Armataz_01_13

Kotimainen punavartinen viljatatar-lajike. Sen perimää ei ole tutkittu:
A Neoliittinen, pegremalainen,
B keskiaikainen, omaksuttu Euroopasta tai Venäjältä.

Kuva

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 09:47
Kirjoittaja Pikku-Höpöhöpö
Florian Geyer:
Tarkastellaan #prestiisivaikutuksia:

BC 5500<
Äänisen seutu levittää maanviljelystä Järvi-Suomeen. Omaksumme (osa meistä omaksuu) äänisläisen elinkeinon. Oletan nyt, että Keski-Volgalla keksitty #riihi on mukana paketissa.

=> Äänisläisillä on korkeampi prestiisivaikutus, kuin esm. nuorakeraamikoilla paljon myöhemmin Suomessa.

=> Uusi elinkeino jakaa Suomessa asuvia A vanhaa elämäntapaa (=vuotuiskierto) noudattaviin, B paikallaan asuviin viljelijöihin. Huomaa: Huhdasjärveltä ei lähdetty tuhanteen vuoteen.

Mv-innovaatio Itä- ja Pohjois-Suomessa voi olettaa myös liittyvän jo muualla viljelevien uuden viljelysmaan etsintään.

Muodostuneissa viljelyasutuksissa on täytynyt vallita pegremalaisten hyvin vahva hegemonia.

Konservatiivinen väestö on jatkanut kiertämistään, mutta kiinteät kyläasutukset ovat vaikutteen antajan roolissa.

Oletetaan, että metsästäjä-keräilijät ovat kokoontuneet omissa talvikylissään, jotka ovat olleet eri paikoilla (vanhoilla), kuin mv-kylät, joiden sijainnin määräsi aivan toinen kriteeri.

Kanssakäymisen kokonaiskuvaakin voi yrittää hahmotella: Viljelijät vaihtoivat metsästäjiltä tuotteita viljaan. Tämä vihasti viljelyn omaksumista, sillä viljan sai näin paljon vaivattomammin. Segregaatio jatkui?

Tilanne muuten muistuttaa paljon myöhempää "lapin ja lannan" vastakkaisuutta.

Metsästäjä-keräilijöiden elinkeinon jollakin tavalla kriisiytyessä vaihto viljelyyn on voinut olla suhteellisen nopea?

Kielenvaihtoon tollanen kyllä johtaa, väistämättä. Olemme siis joskus puhuneet #pegremaa. (Minäkin osaan yhden lauseen äänisenkarjalaa: "A jiähytetyil ryssälöil gelgamägeä laskettihi.")

Kuva

Tästä prestiisin vaikutuksesta on täällä joskus aikaisemmin keskusteltu ahkerasti. Tuskin se prestiisi sinällään elinkeinoa ja kieltä on vaihtanut, vaan "maha täyteen"-periaate on sanellut sen, mitä elinkeinoa harjoitetaan ja vasta sen mahdollistama kasvanut ihmismäärä, mieluiten enemmistöön saakka, on edelleen antanut ryhmälle oman kielensä.

Intialaisia, kuten kaikki tietysti täällä tietää, hallitsivat englantilaiset siirtomaaherrat, joiden kielestä tuli intialaisten käyttökieli. Hallitsevan ryhmittymän kieli on tietenkin kätevä ottaa käyttöön silloin, kun massan puhumat kielet ovat sirpaleisia "pikkukieliä". Englantilaiset kuitenkin pilasivat asiansa, kun eivät ymmärtäneet Intian maataloutta, varsinkin kuivan kauden ilmaston tuikitarpeellista kastelusysteemiä. No olihan rahvaan erään ryhmittymän ylishamaani Gandhillakin tietysti agitoijana oma vaikutuksensa. Täysi maha tässä puoli- ja neljäsosatäysimahaisten kansassa kuitenkin lopulta määräsi kaapin paikan. Ex-hallitsijan kieltä puhuu enimmäkseen kouluja käynyt väki. Muinaisuudessa näitä "kouluja käyneitä" ei kuitenkaan ollut.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 10:13
Kirjoittaja Fagus
Florian Geyer kirjoitti:Viljatatar Eskon kuvan alareunassa! PDT_Armataz_01_13

Olisiko kuitenkin niittysuolaheinä (Rumex acetosa)...

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 10:30
Kirjoittaja Florian Geyer
Fagus kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Viljatatar Eskon kuvan alareunassa! PDT_Armataz_01_13

Olisiko kuitenkin niittysuolaheinä (Rumex acetosa)...


Onhan se, mutta oli pakko vähän piruilla. PDT_Armataz_01_18

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 10:35
Kirjoittaja Florian Geyer
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:Tästä prestiisin vaikutuksesta on täällä joskus aikaisemmin keskusteltu ahkerasti. Tuskin se prestiisi sinällään elinkeinoa ja kieltä on vaihtanut, vaan "maha täyteen"-periaate on sanellut sen, mitä elinkeinoa harjoitetaan ja vasta sen mahdollistama kasvanut ihmismäärä, mieluiten enemmistöön saakka, on edelleen antanut ryhmälle oman kielensä.


Mine jummarran, että prestiisiä pukkaa näihin keskusteluihin.

Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Äänisellä:
-Euroopan suurin mesoliittinen kalmisto, 500< corpusta.
-Euraasian pohjoisin pioneeriviljely.
-Euraasian pohjoisin kuparimetallurgian käyttöön otto, ja hyvin varhainen.

Rautateknologiakin tuli reittiä Ananjino-Rovaniemi.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 10:40
Kirjoittaja Florian Geyer
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti: Muinaisuudessa näitä "kouluja käyneitä" ei kuitenkaan ollut.


Svean valtakunnassa, ennen Lutheruksen skismaattista oppia, koulujakäyneet puhuivat latinaa ja rahvas mitä sattuu. Venäjän ruhtinaskunnissa oppineet tai muuten tärkeilevät käyttivät kirkkoslaavia.

Siinä vaiheessa kun Svean valtakunnassa annettiin jo kansankielelle arvoa, alkoikin suomenkielen tukahduttaminen, jota jatkui näihin päiviin asti. Suomenkieli kuitenkin säilyi.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 11:26
Kirjoittaja Fagus
Florian Geyer kirjoitti:Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Maanviljely alkeellisin menetelmin vaati paljon työtä. Orjia?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 11:55
Kirjoittaja Florian Geyer
Fagus kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Maanviljely alkeellisin menetelmin vaati paljon työtä. Orjia?


Verrattuna metsästykseen & keräilyyn on työteliäänpään. Orjuus on kuitenkin vain vääristynyt tapa tulonjaossa, kaikki työhön osallistuvat joudutaan kuitenkin elättämään.

Orjuus esivaltiollisissa yhteisössä lienee samanlaista kuin tunnetussa esimerkissä Floridan seminole-intiaanien neekeriorjista: Seminolet, kuten kaikki muutkin, pitivät omille alueilleen tunkeutujia vihollisina. Ne joko tapettiin tai otettiin orjiksi. Kun näitä plantaashi-karkureita alkoi Dixie-maasta ilmaantua Okefenokeen soille ym. piileskelyyn sopiviin mestoihin, inkkarithan ottivat nämä kiinni.

Orjuus intiaaniyhteisössä kesti viisi vuotta. Kun aika oli kulunut, porukka sanoi orjan haltijalle, että nythän päästät kaverin menemään. Tapakulttuuri vaati näin, ja jos halusi säilyttää kasvonsa heimossa, toimi sen mukaan. Tämän viiden vuoden aikana orjasta oli päästy selville, millainen tyyppi tämä oli. Jos oli asiallinen, saatettiin sanoa, että voi jäädä heimoon jos siltä tuntuu. Hankalalle kaverille sanottiin adjöö, ja että jos vielä näytät naamasi, se on femma lisää palkatonta puutarhatyötä. Seminolet olivat tuolloin käytännössä amerikkalaisen lainkäyttösysteemin ulkopuolella, joten päätöksistä ei voinut valittaa mihinkään, -orjakarkurit vielä vähemmän.

Mukavia oli kuitenkin niin paljon, että tänään seminolet ovat pitkälle sekoittuneita afrikkalaisiin.

Oletan, että tämä on ollut suurinpiirtein normitapa "alkuyhteisöissä". Ns. korkeakulttuureissa orjuus karkasi aivan käsistä, ja muodostui yhteiskunnalliseksi instituutioksi.

Suomen sana #orja on tullut eteläisten naapurien #arjalaisten l. Jamnaja-nomadien omakielisestä heimonimestä. Kun alku-proto-ihme-suomalaisilla ei ollut instituutiota kiinniotetuille vieraille, käytettiin heidän omia nimityksiään.

Oletettavasti arjalaisten kohtalo meillä on ollut sama kuin neekerien inkkarien käsissä. Ei sen pahempi. Arjalainen lainasanakerrostuma on kuitenkin saatu jotenkin?

Mitä tulee Suomen alueen esihistorialliseen maanviljelykseen, siitä antaa jonkin viitteen #sarkajako -instituutio, joka purettiin vasta ruottinvallan aikana. Peltotyöt olivat kollektiivisia, ja niihin osallistuttiin perhekunnittain. Jos joku oli jonkun orja, hän oli osana ko. perheen työryhmää.

"Moderni" plantaashi-orjuus on hyvin myöhäinen ilmiö, vasta "korkeakulttuureissa".

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 12:15
Kirjoittaja Pikku-Höpöhöpö
Florian Geyer kirjoitti:
Mine jummarran, että prestiisiä pukkaa näihin keskusteluihin.

Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Mun pointtin ol lähin vaa se oikki järjestys: ensi vatta täyttehe ja see täys vatta antta vattan kantajal sitä prestiisi eikä sillal, et ensi prestiisi ja sen avul täytetän sitä vatta.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 12:26
Kirjoittaja Pikku-Höpöhöpö
Orjien pito kannataa vain silloin, kun maataloudessa tarvitaan poikkeuksellisen runsaasti työväkeä. Hyvä esimerkki Amerikan orjat. Pohjoisvaltioissa ei pidetty orjia -ei suinkaan jalompien moraalikäsitysten takia- vaan mm. siitä syystä, että satoja saatiin yleensä vain yksi eikä täten työväelle ollut hommia eikä suurta määrää turhanpäiväistä väkeä kyetty tästä syystä ruokkimaan. Etelävaltioissa saatin kaksi ja kolmekin satoa ja täten oli tarvetta isole työjoukolle. Tietenkin puuvillatupsujen kerääminen oli suuritöistä puuhaa, mutta edullinen ilmasto maanviljelylle oli pääsyy orjien pitoon.

En tosi tiedä, minkälainen ilmasto ja mitä kasveja hyödynnettiin näissä kysymyksessä olleissa kulttuureissa, joista te keskustelette. Pohjoisessa joka tapauksessa orjien pito ei minusta tule näistä em. syistä kysymykseen. Turhia suita ei karuissa oloissa kyetä ruokkimaan.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 21 Maalis 2017 12:46
Kirjoittaja Rekonpoika
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:Orjien pito kannataa vain silloin, kun maataloudessa tarvitaan poikkeuksellisen runsaasti työväkeä. Hyvä esimerkki Amerikan orjat. Pohjoisvaltioissa ei pidetty orjia -ei suinkaan jalompien moraalikäsitysten takia- vaan mm. siitä syystä, että satoja saatiin yleensä vain yksi eikä täten työväelle ollut hommia eikä suurta määrää turhanpäiväistä väkeä kyetty tästä syystä ruokkimaan. Etelävaltioissa saatin kaksi ja kolmekin satoa ja täten oli tarvetta isole työjoukolle. Tietenkin puuvillatupsujen kerääminen oli suuritöistä puuhaa, mutta edullinen ilmasto maanviljelylle oli pääsyy orjien pitoon.

En tosi tiedä, minkälainen ilmasto ja mitä kasveja hyödynnettiin näissä kysymyksessä olleissa kulttuureissa, joista te keskustelette. Pohjoisessa joka tapauksessa orjien pito ei minusta tule näistä em. syistä kysymykseen. Turhia suita ei karuissa oloissa kyetä ruokkimaan.


Todennäköisemmin ihmisiä napattiin takametsissä ateriaksi kuin orjiksi.