Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 10 Joulu 2018 07:10



Vastaa viestiin  [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39 ... 49  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Jaska kirjoitti:
On hyvinkin voinut jokin paleoeurooppalainen kieli levitä tuolloin tuolta. Sen jälkeen on kuitenkin levinnyt monia muitakin kieliä.


Tarkastellaan #prestiisivaikutuksia:

BC 5500<
Äänisen seutu levittää maanviljelystä Järvi-Suomeen. Omaksumme (osa meistä omaksuu) äänisläisen elinkeinon. Oletan nyt, että Keski-Volgalla keksitty #riihi on mukana paketissa.

=> Äänisläisillä on korkeampi prestiisivaikutus, kuin esm. nuorakeraamikoilla paljon myöhemmin Suomessa.

=> Uusi elinkeino jakaa Suomessa asuvia A vanhaa elämäntapaa (=vuotuiskierto) noudattaviin, B paikallaan asuviin viljelijöihin. Huomaa: Huhdasjärveltä ei lähdetty tuhanteen vuoteen.

Mv-innovaatio Itä- ja Pohjois-Suomessa voi olettaa myös liittyvän jo muualla viljelevien uuden viljelysmaan etsintään.

Muodostuneissa viljelyasutuksissa on täytynyt vallita pegremalaisten hyvin vahva hegemonia.

Konservatiivinen väestö on jatkanut kiertämistään, mutta kiinteät kyläasutukset ovat vaikutteen antajan roolissa.

Oletetaan, että metsästäjä-keräilijät ovat kokoontuneet omissa talvikylissään, jotka ovat olleet eri paikoilla (vanhoilla), kuin mv-kylät, joiden sijainnin määräsi aivan toinen kriteeri.

Kanssakäymisen kokonaiskuvaakin voi yrittää hahmotella: Viljelijät vaihtoivat metsästäjiltä tuotteita viljaan. Tämä vihasti viljelyn omaksumista, sillä viljan sai näin paljon vaivattomammin. Segregaatio jatkui?

Tilanne muuten muistuttaa paljon myöhempää "lapin ja lannan" vastakkaisuutta.

Metsästäjä-keräilijöiden elinkeinon jollakin tavalla kriisiytyessä vaihto viljelyyn on voinut olla suhteellisen nopea?

Kielenvaihtoon tollanen kyllä johtaa, väistämättä. Olemme siis joskus puhuneet #pegremaa. (Minäkin osaan yhden lauseen äänisenkarjalaa: "A jiähytetyil ryssälöil gelgamägeä laskettihi.")

Kuva


Viimeksi muokannut Florian Geyer päivämäärä 21 Maalis 2017 08:49, muokattu yhteensä 1 kerran



21 Maalis 2017 08:39
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Huomiotakiinnittävin seikka tuossa kuvassa on, että kuokkatyyppi on säilynyt suurinpiirtein samana 7500 vuotta!

Kuva
Viljatatar Eskon kuvan alareunassa! PDT_Armataz_01_13

Kotimainen punavartinen viljatatar-lajike. Sen perimää ei ole tutkittu:
A Neoliittinen, pegremalainen,
B keskiaikainen, omaksuttu Euroopasta tai Venäjältä.

Kuva


21 Maalis 2017 08:42
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 202
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer:
Lainaa:
Tarkastellaan #prestiisivaikutuksia:

BC 5500<
Äänisen seutu levittää maanviljelystä Järvi-Suomeen. Omaksumme (osa meistä omaksuu) äänisläisen elinkeinon. Oletan nyt, että Keski-Volgalla keksitty #riihi on mukana paketissa.

=> Äänisläisillä on korkeampi prestiisivaikutus, kuin esm. nuorakeraamikoilla paljon myöhemmin Suomessa.

=> Uusi elinkeino jakaa Suomessa asuvia A vanhaa elämäntapaa (=vuotuiskierto) noudattaviin, B paikallaan asuviin viljelijöihin. Huomaa: Huhdasjärveltä ei lähdetty tuhanteen vuoteen.

Mv-innovaatio Itä- ja Pohjois-Suomessa voi olettaa myös liittyvän jo muualla viljelevien uuden viljelysmaan etsintään.

Muodostuneissa viljelyasutuksissa on täytynyt vallita pegremalaisten hyvin vahva hegemonia.

Konservatiivinen väestö on jatkanut kiertämistään, mutta kiinteät kyläasutukset ovat vaikutteen antajan roolissa.

Oletetaan, että metsästäjä-keräilijät ovat kokoontuneet omissa talvikylissään, jotka ovat olleet eri paikoilla (vanhoilla), kuin mv-kylät, joiden sijainnin määräsi aivan toinen kriteeri.

Kanssakäymisen kokonaiskuvaakin voi yrittää hahmotella: Viljelijät vaihtoivat metsästäjiltä tuotteita viljaan. Tämä vihasti viljelyn omaksumista, sillä viljan sai näin paljon vaivattomammin. Segregaatio jatkui?

Tilanne muuten muistuttaa paljon myöhempää "lapin ja lannan" vastakkaisuutta.

Metsästäjä-keräilijöiden elinkeinon jollakin tavalla kriisiytyessä vaihto viljelyyn on voinut olla suhteellisen nopea?

Kielenvaihtoon tollanen kyllä johtaa, väistämättä. Olemme siis joskus puhuneet #pegremaa. (Minäkin osaan yhden lauseen äänisenkarjalaa: "A jiähytetyil ryssälöil gelgamägeä laskettihi.")

Kuva

Tästä prestiisin vaikutuksesta on täällä joskus aikaisemmin keskusteltu ahkerasti. Tuskin se prestiisi sinällään elinkeinoa ja kieltä on vaihtanut, vaan "maha täyteen"-periaate on sanellut sen, mitä elinkeinoa harjoitetaan ja vasta sen mahdollistama kasvanut ihmismäärä, mieluiten enemmistöön saakka, on edelleen antanut ryhmälle oman kielensä.

Intialaisia, kuten kaikki tietysti täällä tietää, hallitsivat englantilaiset siirtomaaherrat, joiden kielestä tuli intialaisten käyttökieli. Hallitsevan ryhmittymän kieli on tietenkin kätevä ottaa käyttöön silloin, kun massan puhumat kielet ovat sirpaleisia "pikkukieliä". Englantilaiset kuitenkin pilasivat asiansa, kun eivät ymmärtäneet Intian maataloutta, varsinkin kuivan kauden ilmaston tuikitarpeellista kastelusysteemiä. No olihan rahvaan erään ryhmittymän ylishamaani Gandhillakin tietysti agitoijana oma vaikutuksensa. Täysi maha tässä puoli- ja neljäsosatäysimahaisten kansassa kuitenkin lopulta määräsi kaapin paikan. Ex-hallitsijan kieltä puhuu enimmäkseen kouluja käynyt väki. Muinaisuudessa näitä "kouluja käyneitä" ei kuitenkaan ollut.


Viimeksi muokannut Pikku-Höpöhöpö päivämäärä 21 Maalis 2017 10:20, muokattu yhteensä 1 kerran



21 Maalis 2017 09:47
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 542
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Viljatatar Eskon kuvan alareunassa! PDT_Armataz_01_13

Olisiko kuitenkin niittysuolaheinä (Rumex acetosa)...


21 Maalis 2017 10:13
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Viljatatar Eskon kuvan alareunassa! PDT_Armataz_01_13

Olisiko kuitenkin niittysuolaheinä (Rumex acetosa)...


Onhan se, mutta oli pakko vähän piruilla. PDT_Armataz_01_18


21 Maalis 2017 10:30
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
Tästä prestiisin vaikutuksesta on täällä joskus aikaisemmin keskusteltu ahkerasti. Tuskin se prestiisi sinällään elinkeinoa ja kieltä on vaihtanut, vaan "maha täyteen"-periaate on sanellut sen, mitä elinkeinoa harjoitetaan ja vasta sen mahdollistama kasvanut ihmismäärä, mieluiten enemmistöön saakka, on edelleen antanut ryhmälle oman kielensä.


Mine jummarran, että prestiisiä pukkaa näihin keskusteluihin.

Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Äänisellä:
-Euroopan suurin mesoliittinen kalmisto, 500< corpusta.
-Euraasian pohjoisin pioneeriviljely.
-Euraasian pohjoisin kuparimetallurgian käyttöön otto, ja hyvin varhainen.

Rautateknologiakin tuli reittiä Ananjino-Rovaniemi.


21 Maalis 2017 10:35
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
Muinaisuudessa näitä "kouluja käyneitä" ei kuitenkaan ollut.


Svean valtakunnassa, ennen Lutheruksen skismaattista oppia, koulujakäyneet puhuivat latinaa ja rahvas mitä sattuu. Venäjän ruhtinaskunnissa oppineet tai muuten tärkeilevät käyttivät kirkkoslaavia.

Siinä vaiheessa kun Svean valtakunnassa annettiin jo kansankielelle arvoa, alkoikin suomenkielen tukahduttaminen, jota jatkui näihin päiviin asti. Suomenkieli kuitenkin säilyi.


21 Maalis 2017 10:40
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 542
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Maanviljely alkeellisin menetelmin vaati paljon työtä. Orjia?


21 Maalis 2017 11:26
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Maanviljely alkeellisin menetelmin vaati paljon työtä. Orjia?


Verrattuna metsästykseen & keräilyyn on työteliäänpään. Orjuus on kuitenkin vain vääristynyt tapa tulonjaossa, kaikki työhön osallistuvat joudutaan kuitenkin elättämään.

Orjuus esivaltiollisissa yhteisössä lienee samanlaista kuin tunnetussa esimerkissä Floridan seminole-intiaanien neekeriorjista: Seminolet, kuten kaikki muutkin, pitivät omille alueilleen tunkeutujia vihollisina. Ne joko tapettiin tai otettiin orjiksi. Kun näitä plantaashi-karkureita alkoi Dixie-maasta ilmaantua Okefenokeen soille ym. piileskelyyn sopiviin mestoihin, inkkarithan ottivat nämä kiinni.

Orjuus intiaaniyhteisössä kesti viisi vuotta. Kun aika oli kulunut, porukka sanoi orjan haltijalle, että nythän päästät kaverin menemään. Tapakulttuuri vaati näin, ja jos halusi säilyttää kasvonsa heimossa, toimi sen mukaan. Tämän viiden vuoden aikana orjasta oli päästy selville, millainen tyyppi tämä oli. Jos oli asiallinen, saatettiin sanoa, että voi jäädä heimoon jos siltä tuntuu. Hankalalle kaverille sanottiin adjöö, ja että jos vielä näytät naamasi, se on femma lisää palkatonta puutarhatyötä. Seminolet olivat tuolloin käytännössä amerikkalaisen lainkäyttösysteemin ulkopuolella, joten päätöksistä ei voinut valittaa mihinkään, -orjakarkurit vielä vähemmän.

Mukavia oli kuitenkin niin paljon, että tänään seminolet ovat pitkälle sekoittuneita afrikkalaisiin.

Oletan, että tämä on ollut suurinpiirtein normitapa "alkuyhteisöissä". Ns. korkeakulttuureissa orjuus karkasi aivan käsistä, ja muodostui yhteiskunnalliseksi instituutioksi.

Suomen sana #orja on tullut eteläisten naapurien #arjalaisten l. Jamnaja-nomadien omakielisestä heimonimestä. Kun alku-proto-ihme-suomalaisilla ei ollut instituutiota kiinniotetuille vieraille, käytettiin heidän omia nimityksiään.

Oletettavasti arjalaisten kohtalo meillä on ollut sama kuin neekerien inkkarien käsissä. Ei sen pahempi. Arjalainen lainasanakerrostuma on kuitenkin saatu jotenkin?

Mitä tulee Suomen alueen esihistorialliseen maanviljelykseen, siitä antaa jonkin viitteen #sarkajako -instituutio, joka purettiin vasta ruottinvallan aikana. Peltotyöt olivat kollektiivisia, ja niihin osallistuttiin perhekunnittain. Jos joku oli jonkun orja, hän oli osana ko. perheen työryhmää.

"Moderni" plantaashi-orjuus on hyvin myöhäinen ilmiö, vasta "korkeakulttuureissa".


21 Maalis 2017 11:55
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 545
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Maanviljely alkeellisin menetelmin vaati paljon työtä. Orjia?

Justiinsa sen verran kuin savolaisilla Kaski viljelijöillä oli.Taas on havaittavissa mielikuvituksen laukalle karkaamista.


21 Maalis 2017 11:59
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 202
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:

Mine jummarran, että prestiisiä pukkaa näihin keskusteluihin.

Pointtini oli kuitenniin se, että mv-innovaation tuonti yhdessä muiden seikkojen kanssa on antanut pegremalaisille prestiisi-statuksen.

Mun pointtin ol lähin vaa se oikki järjestys: ensi vatta täyttehe ja see täys vatta antta vattan kantajal sitä prestiisi eikä sillal, et ensi prestiisi ja sen avul täytetän sitä vatta.


21 Maalis 2017 12:15
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 202
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Orjien pito kannataa vain silloin, kun maataloudessa tarvitaan poikkeuksellisen runsaasti työväkeä. Hyvä esimerkki Amerikan orjat. Pohjoisvaltioissa ei pidetty orjia -ei suinkaan jalompien moraalikäsitysten takia- vaan mm. siitä syystä, että satoja saatiin yleensä vain yksi eikä täten työväelle ollut hommia eikä suurta määrää turhanpäiväistä väkeä kyetty tästä syystä ruokkimaan. Etelävaltioissa saatin kaksi ja kolmekin satoa ja täten oli tarvetta isole työjoukolle. Tietenkin puuvillatupsujen kerääminen oli suuritöistä puuhaa, mutta edullinen ilmasto maanviljelylle oli pääsyy orjien pitoon.

En tosi tiedä, minkälainen ilmasto ja mitä kasveja hyödynnettiin näissä kysymyksessä olleissa kulttuureissa, joista te keskustelette. Pohjoisessa joka tapauksessa orjien pito ei minusta tule näistä em. syistä kysymykseen. Turhia suita ei karuissa oloissa kyetä ruokkimaan.


21 Maalis 2017 12:26
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4084
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
Orjien pito kannataa vain silloin, kun maataloudessa tarvitaan poikkeuksellisen runsaasti työväkeä. Hyvä esimerkki Amerikan orjat. Pohjoisvaltioissa ei pidetty orjia -ei suinkaan jalompien moraalikäsitysten takia- vaan mm. siitä syystä, että satoja saatiin yleensä vain yksi eikä täten työväelle ollut hommia eikä suurta määrää turhanpäiväistä väkeä kyetty tästä syystä ruokkimaan. Etelävaltioissa saatin kaksi ja kolmekin satoa ja täten oli tarvetta isole työjoukolle. Tietenkin puuvillatupsujen kerääminen oli suuritöistä puuhaa, mutta edullinen ilmasto maanviljelylle oli pääsyy orjien pitoon.

En tosi tiedä, minkälainen ilmasto ja mitä kasveja hyödynnettiin näissä kysymyksessä olleissa kulttuureissa, joista te keskustelette. Pohjoisessa joka tapauksessa orjien pito ei minusta tule näistä em. syistä kysymykseen. Turhia suita ei karuissa oloissa kyetä ruokkimaan.


Todennäköisemmin ihmisiä napattiin takametsissä ateriaksi kuin orjiksi.


21 Maalis 2017 12:46
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Takametsien asukkaita kyllä napattiin orjiksi, mutta ei omaan käyttöön. Myyntiin. Tätä samaa tehtiin Afrikassakin, tietyt heimot möivät naapureitaan orjakauppiaille.


21 Maalis 2017 13:03
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 542
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


21 Maalis 2017 13:17
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 202
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?

Tarkoitin tällä Amerikan orja-esimerkillä oikeastaan vaan sitä, että joku tietty elinkeino pystyy elättämään vain määrätyn määrän väkeä. Mitenkähän suurta suurperhettä kyettiin muinaisuudessa elättämään? Lapsikuolleisuus oli varmaan sitä suurempi mitä kauemmaksi menneisyyteen mennään. Jos lapsia syntyi vaikka tavanomaisen kahden vuoden välein ja niistä jää vaikkapa vain kolme eloon aikuisikään asti, niin kovin suurista perheistä ei varmaankaan voinut olla kysymys. Tietenkin jos lasketaan yhteen monta perusperhettä, jotka asuvat saman katon tai laavun alla, niin sitten "perheen" koko tietenkin kasvaa. Periaatteessa on kuitenkin yhdentekevää, millä nimikkeellä elätettävät/elannonhankkijat sitten kulkeekin, suurperhe, piiat, rengit tai orjat, niin näiden lukumäärä ei ole voinut olla kovin suuri. Lisäjoukolle, orjille, tuskin riitti sapuskaa. Niin ja orjilla käytiin varmasti kauppaakin. Ei se bisnes suinkaan Amerikan lähimenneisyydessä alkanut. Ja jos oikein tiukalle otti, niin ne oli taatusti niitä yhteisölle vähemmän tärkeitä ylijäämäihmisiä, jotka nälänhädän tullessa ensimmäisenä popsittiin.

Meillä häälyy varmaan mielessä jonkinlainen palkka, kun ajatellaan orjia ja ei-orjia. Ei-orjuutettu työvoima saa meidän mielestä palkkaa ja orjat ei. Kuitenkaan muinaisuudessa varmaan oltiin toisen palveluksessakin vain mahapalkalla ja ehkä jonkinlaisen vaatetuksen sai sen lisäksi, mutta ei muuta. Nimityksen orja ja palvelija alla kulkevilla ei ollut periaatteessa mitään eroa.


21 Maalis 2017 13:53
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


Historiankirjoittajien mukaan Suomessakin (Laitilan ja Euran markkinoilla) tehtiin orjakauppaa. Käsitys ei ollut minun. Tämä koskee viikinkiaikaa ja ennen sitä. 1200-luvulta eteenpäin orjakauppaa kävivät vain nämä joita kutsuttiin ryssiksi.


21 Maalis 2017 14:08
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


Kaskeamista käytettiiin rautakaudella koko maassa, mutta Lounais-Suomessa oli jo vakiintunut peltoviljely, joka tapahtui ennen veronkantoon tähtääviä maareformeja kyläkunnittain. Viljelyn tehoa lisäsi vuoroviljely, johon liittyi kesantovaihe.


21 Maalis 2017 14:22
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 202
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pohdin vielä varhaisten maanviljelijöiden lisääntymistä. Tuskin ne kuitenkaan eli niin vanhaksi, että täysi 10 kakaran panos olisi tullut täyteen, kun nämä lapsentekijät luultavasti itse kuolivat jo ennen biologisen lapsentekoiän, siis naisia koskien, päättymistä. Olisko siihen silloin jäänyt joku kolo orjakiintiöön? No tuskinpa sentään, ajat olivat varmaan liian kovia pohjoisen orjan ruokkimiseksi.


21 Maalis 2017 14:43
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
Fagus kirjoitti:
Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


Kaskeamista käytettiiin rautakaudella koko maassa, mutta Lounais-Suomessa oli jo vakiintunut peltoviljely, joka tapahtui ennen veronkantoon tähtääviä maareformeja kyläkunnittain. Viljelyn tehoa lisäsi vuoroviljely, johon liittyi kesantovaihe.


Lounais-Suomella tuskin oli mitään erityisasemaa.

Kaskeaminen oli keino saada 2-3 satoa vähätuottoisesta maaperästä. Kaskia ei raivattu kivistä eikä kannoista, eikä palamattomista puunrangoistakaan. Mm. Itä-Suomessa löytyy metsänkin keskeltä muinaisesta viljelystä kertovia peltokivikasoja. Siis on pidetty maa pysyvässä käytössä.

Esihistoriallisessa maanviljelyssä on ollut kaksi tapaa:

Kollektiivisesti viljelevä kyläasutus, jossa asuinpaikka on pysyvämpi ja pellot raivataan eri talouksien yhteistyönä.

Liikkuvampi kaskiviljelys, joka voi olla myös perhekohtaista.

Kaskeamisen merkitystä ehkä liioitellaan Suomessa, kun tuijotetaan liikaa 1600-luvun jälkeiseen ”kaskisavolaisuuteen” itäisessä Suomessa. Että viljely on jäänyt kaskeamiseksi, eikä raivattua aukeaa ole viljelty pysyvästi, on enemmän maaperän ominaisuus kuin viljelijän. Kaskeamisen etu oli uusien alueiden nopea käyttöönotto: Kaski poltettiin ja sitä viljeltiin maanpintaa puhdistamatta. Maassa lojuvat puoleksipalaneet rangat ja maaston kivisyys ei haitannut kaskiviljelyä.

Kaskiviljelyyn liitty toisenlainen *maanomistuksen* muoto, kuin kylä-asutukseen: Kasken raivaajan ”omistusoikeus” maa-alaan alkoi myöhemmin poltettavien puiden *kaulaamisesta*. So. niiden kuori viilleltiin että ne kuivuisivat pystyyn. Seuraavassa metodin kuvaus:

Ensimmäinen vuosi: Valitun palstan puut kaulataan ja jätetään kuivumaan vähintään yhdeksi vuodeksi. Kaskeaja merkitsee palstan *puumerkeillä* so. henkilö-, perhe- tai suku-kohtaisilla merkeillä. Hänen omistusoikeutensa tms. katsotaan tästä alkaneeksi.

Kuva

Toinen vuosi: Kaski poltetaan ja kylvetään. Ensimmäisen syksyn sato on suurin.
Kolmas ja neljäs vuosi: Kaski tuottaa enintään kolme satoa.
Kaski hylätään, jätetään metsittymään. Omistusoikeus päättyy.

Joskus kuulee yhä puhuttavan ”kaskiraunioista”, tarkoittaen Sisä-Suomen muinaisia kiviröykkiöitä. Termi on harhaanjohtava ja vähättelevä: Kaskeaja ei kerää kiviä palstaltaan, koska hän hyötyisi tästä työstä vain yhden kaskeamisjakson ajan. Todellisuudessa poltetun kasken *karheaminen*, so. ajaminen hevosen vetämällä risukarhella maanpinnan rikkomiseksi, on hajoittanut mahdollisia kivilatomuksia. Kaskiraunioista puhuminen on osa suomalaisten esihistorian vähättekyä: Mitä ei voida selittää ns. viikinkien tekosiksi, selitetään olemattomiin.

Kaskeaminen ja siihen liittyvä puoliliikkuva elämäntapa on vahvistanut sukujen roolia itäsuomalaisessa elämäntavassa, kun identiteetti ja sosiaalinen koheesio kohdistuivat asuinpaikkaa vaihtavaan ihmisryhmään, ei kylään kuten mm. läntisessä Suomessa.

sarkajako

Peltoviljely on ollut hyvin suuritöistä siihenastiseen metsästys ja keräily-elinkeinoon verrattuna. Siksi maanviljelys-kivikaudella peltoja raivaava ja viljelevä yksikkö ei ollut perhe tai suku, vaan *kyläyhteisö*. Että näin on ollut Suomessakin, siitä on todisteena vasta historiallisella ajalla purettu *sarkajako*.

Kuva

Kunkin talon omistama sarka on merkitty numerolla ko, maanmittarin tekemään karttaan. Jokainen talo omisti viipaleen jokaisesta peltoaukeasta kartan osoittamalla tavalla. Kun peltoalaa on lisätty raivaamalla, se on jaettu raivaajien kesken samalla tavalla, kuten kuvasta näkyy.

Sarkajako oli siis seurausta tavasta raivata maata pelloiksi kylän yhteisenä toimenpiteenä. Myös veden johtamiseksi haluttuun suuntaan tehdyt ojat olivat kylän yhteisiä projekteja. Nykyisiä ”luonnonkansoja” tarkkailtaessa on voitu seurata po. projekteja:

Kylällä on tarve raivata uusi alue viljelykseen, tai esim. rakentaa kanava kastelua t. kuivaamista varten.
Kylän shamaani t. tietäjä kiertelee vähän juttelemassa, kuullostelee mitä väki on mieltä.
Shamaani ilmoittaa: Henget on nyt sitä mieltä että 10.09. on hyvä päivä.
Kyläläiset tulevat kaikki paikalle, kun kerran hengetkin on sitä mieltä, ja työ tehdään takoilla.
Sen jälkeen juhlitaan.

Tässä esihistoriallinen päätöksenteko-apparaatti. Jos on raivattu peltoa, kukin ruokakunta saa siitä viipaleen, joka on perhekohtaisessa ”omistuksessa”. Työt tehdään kylvöstä korjuuseen kollektiivisesti, mutta kukin ruokakunta ottaa ”oman” sarkansa tuotteet.

Sarkajaon ulkopuolella olivat mm. kylien yhteiset metsästä, joista osa onnistuttiin pitämään myöhemminkin kylien *yhteismetsinä*, suurimman osan varasti valtio. Kun sarkajako purettiin esivallan toimesta *isojakona*, pyrittiin keskittämään kunkin talouden omistukset yksille peltoaukeille. ”Uudistusta” perusteltiin sillä, että sarkajaetuilla pelloilla kaikki taloudet joutuvat sovittamaan työnsä samanaikaisiksi. Todellinen huoli oli, että kollektiivinen työrytmi vahvisti kylien yhteishenkeä, -ja suomalaisuutta.

Että viljelytyöt on tehty joskus kollektiivisesti, siitä on jäljellä suomalaisella maaseudulla yhä vahvana säilynyt *talkooperinne*.

Jossakin vaiheessa pohdittiin sitäkin mahdollisuutta, että suomenkieli on saapunut näille kulmille juuri elinkeinomurroksen, metsästys-keräily => maanviljely, yhteydessä. Tämä hypoteesi on vaikeasti sovitettavissa nykyisin kielitieteilijöiden keskuudessa vallitseviin käsityksiin, ja on vaikeasti todettavissa, sillä viljely-innovaation meille välittäneet naapurikansat ovat 7000 vuotta sitten puhuneet meille läheistä kieltä, -jos kielieroa on ollut olemassakaan.


21 Maalis 2017 15:07
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39 ... 49  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia