Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 25 Helmi 2021 13:31



Vastaa viestiin  [ 948 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39 ... 48  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Takametsien asukkaita kyllä napattiin orjiksi, mutta ei omaan käyttöön. Myyntiin. Tätä samaa tehtiin Afrikassakin, tietyt heimot möivät naapureitaan orjakauppiaille.


21 Maalis 2017 13:03
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 608
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


21 Maalis 2017 13:17
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 213
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?

Tarkoitin tällä Amerikan orja-esimerkillä oikeastaan vaan sitä, että joku tietty elinkeino pystyy elättämään vain määrätyn määrän väkeä. Mitenkähän suurta suurperhettä kyettiin muinaisuudessa elättämään? Lapsikuolleisuus oli varmaan sitä suurempi mitä kauemmaksi menneisyyteen mennään. Jos lapsia syntyi vaikka tavanomaisen kahden vuoden välein ja niistä jää vaikkapa vain kolme eloon aikuisikään asti, niin kovin suurista perheistä ei varmaankaan voinut olla kysymys. Tietenkin jos lasketaan yhteen monta perusperhettä, jotka asuvat saman katon tai laavun alla, niin sitten "perheen" koko tietenkin kasvaa. Periaatteessa on kuitenkin yhdentekevää, millä nimikkeellä elätettävät/elannonhankkijat sitten kulkeekin, suurperhe, piiat, rengit tai orjat, niin näiden lukumäärä ei ole voinut olla kovin suuri. Lisäjoukolle, orjille, tuskin riitti sapuskaa. Niin ja orjilla käytiin varmasti kauppaakin. Ei se bisnes suinkaan Amerikan lähimenneisyydessä alkanut. Ja jos oikein tiukalle otti, niin ne oli taatusti niitä yhteisölle vähemmän tärkeitä ylijäämäihmisiä, jotka nälänhädän tullessa ensimmäisenä popsittiin.

Meillä häälyy varmaan mielessä jonkinlainen palkka, kun ajatellaan orjia ja ei-orjia. Ei-orjuutettu työvoima saa meidän mielestä palkkaa ja orjat ei. Kuitenkaan muinaisuudessa varmaan oltiin toisen palveluksessakin vain mahapalkalla ja ehkä jonkinlaisen vaatetuksen sai sen lisäksi, mutta ei muuta. Nimityksen orja ja palvelija alla kulkevilla ei ollut periaatteessa mitään eroa.


21 Maalis 2017 13:53
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


Historiankirjoittajien mukaan Suomessakin (Laitilan ja Euran markkinoilla) tehtiin orjakauppaa. Käsitys ei ollut minun. Tämä koskee viikinkiaikaa ja ennen sitä. 1200-luvulta eteenpäin orjakauppaa kävivät vain nämä joita kutsuttiin ryssiksi.


21 Maalis 2017 14:08
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Fagus kirjoitti:
Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


Kaskeamista käytettiiin rautakaudella koko maassa, mutta Lounais-Suomessa oli jo vakiintunut peltoviljely, joka tapahtui ennen veronkantoon tähtääviä maareformeja kyläkunnittain. Viljelyn tehoa lisäsi vuoroviljely, johon liittyi kesantovaihe.


21 Maalis 2017 14:22
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 213
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pohdin vielä varhaisten maanviljelijöiden lisääntymistä. Tuskin ne kuitenkaan eli niin vanhaksi, että täysi 10 kakaran panos olisi tullut täyteen, kun nämä lapsentekijät luultavasti itse kuolivat jo ennen biologisen lapsentekoiän, siis naisia koskien, päättymistä. Olisko siihen silloin jäänyt joku kolo orjakiintiöön? No tuskinpa sentään, ajat olivat varmaan liian kovia pohjoisen orjan ruokkimiseksi.


21 Maalis 2017 14:43
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
Fagus kirjoitti:
Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


Kaskeamista käytettiiin rautakaudella koko maassa, mutta Lounais-Suomessa oli jo vakiintunut peltoviljely, joka tapahtui ennen veronkantoon tähtääviä maareformeja kyläkunnittain. Viljelyn tehoa lisäsi vuoroviljely, johon liittyi kesantovaihe.


Lounais-Suomella tuskin oli mitään erityisasemaa.

Kaskeaminen oli keino saada 2-3 satoa vähätuottoisesta maaperästä. Kaskia ei raivattu kivistä eikä kannoista, eikä palamattomista puunrangoistakaan. Mm. Itä-Suomessa löytyy metsänkin keskeltä muinaisesta viljelystä kertovia peltokivikasoja. Siis on pidetty maa pysyvässä käytössä.

Esihistoriallisessa maanviljelyssä on ollut kaksi tapaa:

Kollektiivisesti viljelevä kyläasutus, jossa asuinpaikka on pysyvämpi ja pellot raivataan eri talouksien yhteistyönä.

Liikkuvampi kaskiviljelys, joka voi olla myös perhekohtaista.

Kaskeamisen merkitystä ehkä liioitellaan Suomessa, kun tuijotetaan liikaa 1600-luvun jälkeiseen ”kaskisavolaisuuteen” itäisessä Suomessa. Että viljely on jäänyt kaskeamiseksi, eikä raivattua aukeaa ole viljelty pysyvästi, on enemmän maaperän ominaisuus kuin viljelijän. Kaskeamisen etu oli uusien alueiden nopea käyttöönotto: Kaski poltettiin ja sitä viljeltiin maanpintaa puhdistamatta. Maassa lojuvat puoleksipalaneet rangat ja maaston kivisyys ei haitannut kaskiviljelyä.

Kaskiviljelyyn liitty toisenlainen *maanomistuksen* muoto, kuin kylä-asutukseen: Kasken raivaajan ”omistusoikeus” maa-alaan alkoi myöhemmin poltettavien puiden *kaulaamisesta*. So. niiden kuori viilleltiin että ne kuivuisivat pystyyn. Seuraavassa metodin kuvaus:

Ensimmäinen vuosi: Valitun palstan puut kaulataan ja jätetään kuivumaan vähintään yhdeksi vuodeksi. Kaskeaja merkitsee palstan *puumerkeillä* so. henkilö-, perhe- tai suku-kohtaisilla merkeillä. Hänen omistusoikeutensa tms. katsotaan tästä alkaneeksi.

Kuva

Toinen vuosi: Kaski poltetaan ja kylvetään. Ensimmäisen syksyn sato on suurin.
Kolmas ja neljäs vuosi: Kaski tuottaa enintään kolme satoa.
Kaski hylätään, jätetään metsittymään. Omistusoikeus päättyy.

Joskus kuulee yhä puhuttavan ”kaskiraunioista”, tarkoittaen Sisä-Suomen muinaisia kiviröykkiöitä. Termi on harhaanjohtava ja vähättelevä: Kaskeaja ei kerää kiviä palstaltaan, koska hän hyötyisi tästä työstä vain yhden kaskeamisjakson ajan. Todellisuudessa poltetun kasken *karheaminen*, so. ajaminen hevosen vetämällä risukarhella maanpinnan rikkomiseksi, on hajoittanut mahdollisia kivilatomuksia. Kaskiraunioista puhuminen on osa suomalaisten esihistorian vähättekyä: Mitä ei voida selittää ns. viikinkien tekosiksi, selitetään olemattomiin.

Kaskeaminen ja siihen liittyvä puoliliikkuva elämäntapa on vahvistanut sukujen roolia itäsuomalaisessa elämäntavassa, kun identiteetti ja sosiaalinen koheesio kohdistuivat asuinpaikkaa vaihtavaan ihmisryhmään, ei kylään kuten mm. läntisessä Suomessa.

sarkajako

Peltoviljely on ollut hyvin suuritöistä siihenastiseen metsästys ja keräily-elinkeinoon verrattuna. Siksi maanviljelys-kivikaudella peltoja raivaava ja viljelevä yksikkö ei ollut perhe tai suku, vaan *kyläyhteisö*. Että näin on ollut Suomessakin, siitä on todisteena vasta historiallisella ajalla purettu *sarkajako*.

Kuva

Kunkin talon omistama sarka on merkitty numerolla ko, maanmittarin tekemään karttaan. Jokainen talo omisti viipaleen jokaisesta peltoaukeasta kartan osoittamalla tavalla. Kun peltoalaa on lisätty raivaamalla, se on jaettu raivaajien kesken samalla tavalla, kuten kuvasta näkyy.

Sarkajako oli siis seurausta tavasta raivata maata pelloiksi kylän yhteisenä toimenpiteenä. Myös veden johtamiseksi haluttuun suuntaan tehdyt ojat olivat kylän yhteisiä projekteja. Nykyisiä ”luonnonkansoja” tarkkailtaessa on voitu seurata po. projekteja:

Kylällä on tarve raivata uusi alue viljelykseen, tai esim. rakentaa kanava kastelua t. kuivaamista varten.
Kylän shamaani t. tietäjä kiertelee vähän juttelemassa, kuullostelee mitä väki on mieltä.
Shamaani ilmoittaa: Henget on nyt sitä mieltä että 10.09. on hyvä päivä.
Kyläläiset tulevat kaikki paikalle, kun kerran hengetkin on sitä mieltä, ja työ tehdään takoilla.
Sen jälkeen juhlitaan.

Tässä esihistoriallinen päätöksenteko-apparaatti. Jos on raivattu peltoa, kukin ruokakunta saa siitä viipaleen, joka on perhekohtaisessa ”omistuksessa”. Työt tehdään kylvöstä korjuuseen kollektiivisesti, mutta kukin ruokakunta ottaa ”oman” sarkansa tuotteet.

Sarkajaon ulkopuolella olivat mm. kylien yhteiset metsästä, joista osa onnistuttiin pitämään myöhemminkin kylien *yhteismetsinä*, suurimman osan varasti valtio. Kun sarkajako purettiin esivallan toimesta *isojakona*, pyrittiin keskittämään kunkin talouden omistukset yksille peltoaukeille. ”Uudistusta” perusteltiin sillä, että sarkajaetuilla pelloilla kaikki taloudet joutuvat sovittamaan työnsä samanaikaisiksi. Todellinen huoli oli, että kollektiivinen työrytmi vahvisti kylien yhteishenkeä, -ja suomalaisuutta.

Että viljelytyöt on tehty joskus kollektiivisesti, siitä on jäljellä suomalaisella maaseudulla yhä vahvana säilynyt *talkooperinne*.

Jossakin vaiheessa pohdittiin sitäkin mahdollisuutta, että suomenkieli on saapunut näille kulmille juuri elinkeinomurroksen, metsästys-keräily => maanviljely, yhteydessä. Tämä hypoteesi on vaikeasti sovitettavissa nykyisin kielitieteilijöiden keskuudessa vallitseviin käsityksiin, ja on vaikeasti todettavissa, sillä viljely-innovaation meille välittäneet naapurikansat ovat 7000 vuotta sitten puhuneet meille läheistä kieltä, -jos kielieroa on ollut olemassakaan.


21 Maalis 2017 15:07
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
Pohdin vielä varhaisten maanviljelijöiden lisääntymistä. Tuskin ne kuitenkaan eli niin vanhaksi, että täysi 10 kakaran panos olisi tullut täyteen, kun nämä lapsentekijät luultavasti itse kuolivat jo ennen biologisen lapsentekoiän, siis naisia koskien, päättymistä. Olisko siihen silloin jäänyt joku kolo orjakiintiöön? No tuskinpa sentään, ajat olivat varmaan liian kovia pohjoisen orjan ruokkimiseksi.


Orja-kategoria oli muinoin vain tapa ilmaista heimon ulkopuolisen syntyperäisiä alempi sosiaalinen status.


21 Maalis 2017 15:08
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4295
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Lainaa:
Jossakin vaiheessa pohdittiin sitäkin mahdollisuutta, että suomenkieli on saapunut näille kulmille juuri elinkeinomurroksen, metsästys-keräily => maanviljely, yhteydessä. Tämä hypoteesi on vaikeasti sovitettavissa nykyisin kielitieteilijöiden keskuudessa vallitseviin käsityksiin, ja on vaikeasti todettavissa, sillä viljely-innovaation meille välittäneet naapurikansat ovat 7000 vuotta sitten puhuneet meille läheistä kieltä, -jos kielieroa on ollut olemassakaan.


Toivottavasti tässä esityksessä ei ideoida uralilaisia Suomeen tai Karjalaan kivikaudella.


21 Maalis 2017 15:14
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 481
Paikkakunta: Kymenlaakso
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
wejoja kirjoitti:
Vakuutan 30 puhalluksen kokemuksella, ettei juuri mikään ole niin helppoa kuin raudanvalmistus. :D

Mitä tarkoittaa tässä puhallus?

P.S. ahaa, kyse on ilmeisesti masuunin yhdestä yhtämittaisesta lämmitysjaksosta.


Juuri niin, 30 eri sulatuskertaa, keskimäärin tuotos noin 2,5 kg per sulatus.


21 Maalis 2017 15:26
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 481
Paikkakunta: Kymenlaakso
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:

Rautateknologiakin tuli reittiä Ananjino-Rovaniemi.


Saattoi tulla Rovaniemelle, mutta ei suinkaan maamme muihin osiin!


21 Maalis 2017 15:32
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6406
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
wejoja kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
wejoja kirjoitti:
Vakuutan 30 puhalluksen kokemuksella, ettei juuri mikään ole niin helppoa kuin raudanvalmistus. :D

Mitä tarkoittaa tässä puhallus?

P.S. ahaa, kyse on ilmeisesti masuunin yhdestä yhtämittaisesta lämmitysjaksosta.


Juuri niin, 30 eri sulatuskertaa, keskimäärin tuotos noin 2,5 kg per sulatus.

Mistä materiaali oli peräisin? Järvimalmiako? Olisi kyllä hyvin mielenkiintoista päästä joskus seuraamaan prosessia. Onko 2,5 kg vähän vai paljon, suhteessa työmäärään? Muuten, nyt kun tunnet aluetta laajasti, mitä mieltä olet varhaisen raudanvalmistuksen tulosuunnista Suomenlahden pohjukan vaiheilla, ml. Virumaa? Voiko teknisistä ratkaisuista tms. päätellä jotain?


21 Maalis 2017 15:34
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 213
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Sarkajaon ulkopuolella olivat mm. kylien yhteiset metsästä, joista osa onnistuttiin pitämään myöhemminkin kylien *yhteismetsinä*, suurimman osan varasti valtio. Kun sarkajako purettiin esivallan toimesta *isojakona*, pyrittiin keskittämään kunkin talouden omistukset yksille peltoaukeille. ”Uudistusta” perusteltiin sillä, että sarkajaetuilla pelloilla kaikki taloudet joutuvat sovittamaan työnsä samanaikaisiksi. Todellinen huoli oli, että kollektiivinen työrytmi vahvisti kylien yhteishenkeä, -ja suomalaisuutta.

Mitenkähän sen suomalaisuuden kanssa mahtoi 1700-luvun puolestavälistä 1800-luvulle asti olla? Ennemminkin ihmiset varmaan ajattelivat paljon suppea-alaisemmin kuin suomalaisuusaatteen tuulahdusten jälkeen: koettiin varmaan ennemminkin hämäläisyyttä, karjalaisuutta, pohjalaisuutta jne. Talonpoikaisuus sopisi minusta paremmin tähän yhteyteen eikä niinkään "suomalaisuus".

Joo, se suomenkielen saapuminen siirryttäessä metsästys- ja keräilykulttuurista maanviljelykseen, on kyllä huikean aikainen arvio. Ei kai edes kantasuomea ollut silloin vielä olemassa? Ei edes Uralia, kuten Rekonpoikakin edellä mainitsi, voida ympätä näin aikaisiin kausiin Suomen maaperällä.


21 Maalis 2017 15:39
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Fagus kirjoitti:
Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?


Kaskeamista käytettiiin rautakaudella koko maassa, mutta Lounais-Suomessa oli jo vakiintunut peltoviljely, joka tapahtui ennen veronkantoon tähtääviä maareformeja kyläkunnittain. Viljelyn tehoa lisäsi vuoroviljely, johon liittyi kesantovaihe.

Peltoviljelyyn liittyy oleellisesti kotieläinten pito, lanta oli oleellinen osa viljelystä.Kauko niittyjen ravinteet hyödynnettiin kotoisilla pelloilla.


Juu, kanttura hyödynnettiin lähes 100%:n tarkkuudella. Mitähän osaa ei hyödynnetty? Keksiikö kukaan.

Tuohon Florian Geyerin kirjoittamaan jatkona, että vanhaa kyläyhteisön sarkajakoa puretiin isojaossa ja vielä 1900-luvulla uusjaolla. Alkuaan palstat laajeivat raivaajien nimissä yhä kauemmas kylästä ja maa pirstoutui. Tilanne oli epätyydyttävä talokohtaisen viljelyn kannalta. No, en ole maanviljelyksen asiantuntuja, lukenut vain. Omakohtaista kokemusta vain puutarhapalstan rikkaruohojen kitkemisestä, porkkanarivien harvennuksesta ja perunan viljelystä (istutus, multaus ja nosto.


21 Maalis 2017 15:50
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 28 Helmi 2017 00:56
Viestit: 213
Paikkakunta: Vakka-Suomi
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
Juu, kanttura hyödynnettiin lähes 100%:n tarkkuudella. Mitähän osaa ei hyödynnetty? Keksiikö kukaan.

Melkein kaikkea voi kantturasta syödä paitsi ehkä sappea. Ainakin kiinalaiset ovat käyttäneet sappea lääkkeenä, ehkä muinaiset suomalaisetkin ovat lääkinneet sillä itseään. Sorkilla, sarvilla ja luilla voi lannoittaa peltoa. Olen syönyt lehmänkeuhkomössöäkin. Ei hassumpaa, väri vain on ikävän harmaa. En kyllä keksi tähän vastausta PDT_Armataz_01_30


21 Maalis 2017 16:02
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
wejoja kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:

Rautateknologiakin tuli reittiä Ananjino-Rovaniemi.


Saattoi tulla Rovaniemelle, mutta ei suinkaan maamme muihin osiin!


Rovaniemi katkaisi maalinauhan, muut on perässähiihtäjiä. Kyllä raudavalmistus opittiin sitten muuallakin, dount worry.


21 Maalis 2017 16:06
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
Ei kai edes kantasuomea ollut silloin vielä olemassa? Ei edes Uralia, kuten Rekonpoikakin edellä mainitsi, voida ympätä näin aikaisiin kausiin Suomen maaperällä.


Suomea on käytetty viimeistään kuuluisissa #tuohikirjeissä. En hätäseltään löytänyt kuin tämän, mutta etitään jahka keritään.


Kuva


21 Maalis 2017 16:15
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4295
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Rovaniemen ensimmäisistä raudanvalmistajista sen verran että tuskin olivat saamelaisia, itämerensuomalaisista puhumattakaan. Aikion ym. saamelaisten Lapin-asutukseen yhdistämään ajanjaksoon välillä 250-800 liittyy paikallisen metallintuotannon ja keramiikantuotannon loppuminen ja löytöjen vähentyminen. Löydöt tuolla ajalla muuttuvat tuontitavaraksi. Suomalaiset tulivat vielä myöhemmin.


21 Maalis 2017 17:07
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Rekonpoika kirjoitti:
Rovaniemen ensimmäisistä raudanvalmistajista sen verran että tuskin olivat saamelaisia, itämerensuomalaisista puhumattakaan. Aikion ym. saamelaisten Lapin-asutukseen yhdistämään ajanjaksoon välillä 250-800 liittyy paikallisen metallintuotannon ja keramiikantuotannon loppuminen ja löytöjen vähentyminen. Löydöt tuolla ajalla muuttuvat tuontitavaraksi. Suomalaiset tulivat vielä myöhemmin.


Missä suomalaiset olivat siihen aikaan?


21 Maalis 2017 17:43
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4295
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Rovaniemen ensimmäisistä raudanvalmistajista sen verran että tuskin olivat saamelaisia, itämerensuomalaisista puhumattakaan. Aikion ym. saamelaisten Lapin-asutukseen yhdistämään ajanjaksoon välillä 250-800 liittyy paikallisen metallintuotannon ja keramiikantuotannon loppuminen ja löytöjen vähentyminen. Löydöt tuolla ajalla muuttuvat tuontitavaraksi. Suomalaiset tulivat vielä myöhemmin.


Missä suomalaiset olivat siihen aikaan?


Etelä-Suomessa. Jaskalta voi löytyä tarkempia rajauksia.


21 Maalis 2017 17:59
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 948 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39 ... 48  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy