Jaska kirjoitti:Sekalainen-osio tulvii huumoria... Se vain ei naurata. Haittaaxe?!
Jääny vaikutelmaa, että joskus jollain pipo kiristää, -ja tätä löysin mm. vanhoista keskusteluistakin, joten reippaan toverihengen kannalta irrottelupaikka vois olla aiheellinen?
Bai tö vei, jos Aikio "tekee Kivikosket" ja siirtää ims-kielen koko syntyprosessin Suomenlahden eteläpuolelle, tämä siirtää joka ainoaa palikkaa Fennoskandian kielihistoriassa:
1: Varhaiskantasuomen baltti-lisä on omaksuttu silloin Virossa. Jotain tän suuntaista olen joskus epäillyt, mutta en ole herttijee sellaista ääneen sanonut. Tiedossa olleiden tosiasioiden tuki vähän hepposta. Siitä seuraisi:
1.-2: Suomeen tullut nuorakeramiikka-migraatio olisi ollut kieleltään ims.
1.-3: Keski-Ruotsiin nuoraker.migraatio olisi ollut myös.
2: Jakautuminen kantasaamen ja kantasuomen suuntaan olisi mennyt Suomenlahden mukaan.
Jos oletetaankin että n.keramiikan kieli-impulssi tuli meille Fatjanovo-balavonolta, sijoitamme vastaanottajakielen volgalais- tai merjalais-alueelle. Suomesta on kuitenkin muistaakseni vain kaksi Fatjanovo-tyyppistä kirveslöytöä mutta runsaasti balttityyppistä aineistoa.
Koko kuvio tarvitsee nyt Occamin-kirvestä, ennekuin siihen viitsii tarkemmin ottaa kantaa.
Saamenkielten paleo-substraatin gradientista varmaan kuulemme vielä Aikiolta, ellei ole jo kirjoittanutkin? Uuden kielivaiheen tulo Sisä-Suomesta tai peräti Äänisen takaa on varmasti jättänyt selvän gradientin linjalle
etelä-saame <==> Kuollan-saame?
On toki meillä arkeologisia todisteita
#keskivolgan-innovaatiokeskuksen vaikutusaalloista koko saamelaisalueelle asti: Tekstiilikeramiikka. Lovozero, "wofer-ceramic". Sori, unohdin sanoa että nämä vaikutusaallot ulottuivat siis Ruotsiin ja Norjaan, eihän saamelaisia vielä ollutkaan.
Mielenkiintoinen ilmiö on eteläisimmän saame(?)alueen konservatiivisuus keramiikkaa kohtaan: Siellä oli vielä tekstiilikeramiikka-pulssin jälkeen keramiikaton pilkku. Jos siellä on puhuttu paleokieltä, sen täytyy näkyä hyvin voimakkaasti substraattina nykyisissä saamenkielissä.
Lähden siitä tarkastelutavasta, että:
-Kaikki kieli- t. murrerajat eivät näy keramiikassa.
-Kaikki keramiikassa näkyvät rajat ovat myös kieli- t. murrerajoja.
Meillä on nyt tässä tarkastelussa keramiikkaa käyttämättömän ja keramiikan (Volgalta) omaksuneen kulttuurialueen raja keskellä Ruotsia. Sen sivuuttamiseen en ryhdy kevyin perustein.
Paljon uutta faktatietoa on -ajoituksineen- saatu mm. maanviljelyn tulosta. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan mukana tarkastelussa kielioloista puhuttaessa.