Sivu 38/48

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 11:59
Kirjoittaja Pikku-Höpöhöpö
Florian Geyer kirjoitti:
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:Tämän tuohikirjelöydön ajoituksesta tiedemaailma käy kuumaa keskustelua. Kaksi eri koulukuntaa riitelee siitä, onko kaiverrus syntynyt 15 eKr. vaiko vasta vuonna 15 jKr.


Se oli hankalaa ajanlaskun alussa: Saattoi olla kaksi hlöä, jotka molemmat ilmoittivat olevansa 15 - vuonna syntyneitä, ja ikäeroa 30 vuotta. En tiiä, kuin pärjäsivät?

Niin, tällainen ikä-tulkintakin voi tulla kysymykseen. Mistään tunnehyrskynnästä eli lempistä ei kuitenkaan voinut ajanlaskun vaihteessa olla vielä kysymys, sillä sydän-metafori yhdistettynä romanttiseen Lempiin syntyi vasta keskiajalla. Näin väittää Wikipedia:

https://en.wikipedia.org/wiki/Heart_(symbol)

P.S. Unohtui mainita, että on poroillakin tunteet ja poronhoitajilla eritoten.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 12:13
Kirjoittaja Florian Geyer
Rekonpoika kirjoitti:
1.-2: Suomeen tullut nuorakeramiikka-migraatio olisi ollut kieleltään ims.
1.-3: Keski-Ruotsiin nuoraker.migraatio olisi ollut myös.


Ei tainnut ihan noinkaan mennä.


Hahmottelin mainitun hypoteesin loogisia seurauksia. Tässä ei siis ole lainkaan juuri nyt kysymys siitä, menikö se noin vai ei, vaan että jos teemme valinnan "A", siitä seuraa loogisesti "B".

Jos rakennelman yhtä palikkaa siirtää, koko kuvio muuttuu. En huomannut mainita sitäkään, että jos oletamme, Kivikosken & Aikion tapaan, että varhaiskantasuomi ei ollut läsnä Suomenlahden pohjoispuolella vastanottamassa nuorakeraamiselta kulttuurilta tiettyä kielellistä vaikutetta tunnetussa paikassa jossa nk-kulttuuri arkeologisten faktojen mukaan oli, kielivaikutteen siirtymisella jo Virossa on seurauksia sille, mitä kieltä nuorakeramiikan II-aalto, ensimmäistä myöhempi, puhui Fatjanovossa ja Balanovossa.

Nuorakeramiikka:
I Puola =>Baltia, Suomi; =>Pohjois-Saksa, Tanska (ilman Ruotsia) 3200-2500 BC.
II (edelliset alueet) =>Ruotsi; =>Fatjanovo/Balanovo 2500-1900 BC.

Rekonpoika kirjoitti:
2: Jakautuminen kantasaamen ja kantasuomen suuntaan olisi mennyt Suomenlahden mukaan.


Alkoi aiemmin mutta lahti toimi varmasti erottajana.

Nyt puhutaan aikaisintaan myöhäispronssikautisista tapahtumista.


Eihän puhuta. Kommentoinnin aiheena on nuorakeramiikka. Tai oikeastaan varhaiskantasuomen saamista ie-murre- t. varhaisbaltti-vaikutteista. Ovatko nämä vaikutteet olemassa? Jos tästä ei olla yhtä mieltä, meidän ei kannata jauhaa siitä missä ne saatiin.

En nyt tohdi ajatella sitä, mitä siitä seuraa jos siirrämme hypoteettisen varhaisbaltti - varhaiskantasuomi -kontaktin "aikaisintaan pronssikauteen". Nuorakeramiikan läsnäoloa Suomessa ja Virossa emme voi siirtää: Esineet ovat museoissa nimilaputettuina (vuosiluvuilla) ja niitä löytyy mullan alta harvakseen, ja ajoitetaan eksakteilla menetelmillä. Arkeologia ei ole satutiede.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 12:14
Kirjoittaja Florian Geyer
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:P.S. Unohtui mainita, että on poroillakin tunteet ja poronhoitajilla eritoten.


Tästä en rohkene sanoa mitään, ettei Aikio suutu.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 12:52
Kirjoittaja Rekonpoika
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
1.-2: Suomeen tullut nuorakeramiikka-migraatio olisi ollut kieleltään ims.
1.-3: Keski-Ruotsiin nuoraker.migraatio olisi ollut myös.


Ei tainnut ihan noinkaan mennä.


Hahmottelin mainitun hypoteesin loogisia seurauksia. Tässä ei siis ole lainkaan juuri nyt kysymys siitä, menikö se noin vai ei, vaan että jos teemme valinnan "A", siitä seuraa loogisesti "B".

Jos rakennelman yhtä palikkaa siirtää, koko kuvio muuttuu. En huomannut mainita sitäkään, että jos oletamme, Kivikosken & Aikion tapaan, että varhaiskantasuomi ei ollut läsnä Suomenlahden pohjoispuolella vastanottamassa nuorakeraamiselta kulttuurilta tiettyä kielellistä vaikutetta tunnetussa paikassa jossa nk-kulttuuri arkeologisten faktojen mukaan oli, kielivaikutteen siirtymisella jo Virossa on seurauksia sille, mitä kieltä nuorakeramiikan II-aalto, ensimmäistä myöhempi, puhui Fatjanovossa ja Balanovossa.

Nuorakeramiikka:
I Puola =>Baltia, Suomi; =>Pohjois-Saksa, Tanska (ilman Ruotsia) 3200-2500 BC.
II (edelliset alueet) =>Ruotsi; =>Fatjanovo/Balanovo 2500-1900 BC.

Rekonpoika kirjoitti:
2: Jakautuminen kantasaamen ja kantasuomen suuntaan olisi mennyt Suomenlahden mukaan.


Alkoi aiemmin mutta lahti toimi varmasti erottajana.

Nyt puhutaan aikaisintaan myöhäispronssikautisista tapahtumista.


Eihän puhuta. Kommentoinnin aiheena on nuorakeramiikka. Tai oikeastaan varhaiskantasuomen saamista ie-murre- t. varhaisbaltti-vaikutteista. Ovatko nämä vaikutteet olemassa? Jos tästä ei olla yhtä mieltä, meidän ei kannata jauhaa siitä missä ne saatiin.

En nyt tohdi ajatella sitä, mitä siitä seuraa jos siirrämme hypoteettisen varhaisbaltti - varhaiskantasuomi -kontaktin "aikaisintaan pronssikauteen". Nuorakeramiikan läsnäoloa Suomessa ja Virossa emme voi siirtää: Esineet ovat museoissa nimilaputettuina (vuosiluvuilla) ja niitä löytyy mullan alta harvakseen, ja ajoitetaan eksakteilla menetelmillä. Arkeologia ei ole satutiede.


Varhaiskantasuomi- tai saami ei ole nuorakeramiikan aikalainen eikä lahden pohjois- tai eteläpuolella ollut nuorakeramiikan aikaan itämerensuomalaisia tai muitakaan uralilaisia. Niitä pitää hakea Volgalta.
Varhaisrautakaudella lahden eteläpuolella oli kantaimsuja.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 13:00
Kirjoittaja Florian Geyer
Rekonpoika kirjoitti:
Varhaiskantasuomi- tai saami ei ole nuorakeramiikan aikalainen eikä lahden pohjois- tai eteläpuolella ollut nuorakeramiikan aikaan itämerensuomalaisia tai muitakaan uralilaisia. Niitä pitää hakea Volgalta.
Varhaisrautakaudella lahden eteläpuolella oli kantaimsuja.



Missäpäin niinkun maantieteellisesti varhais-kantasuomi kohtasi varhais-baltin tms, josta se sai po. kielitason mukaisia vaikutteita? Vai onko niin ettei noita vaikutteita ole koskaan tullut?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 13:06
Kirjoittaja Rekonpoika
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Varhaiskantasuomi- tai saami ei ole nuorakeramiikan aikalainen eikä lahden pohjois- tai eteläpuolella ollut nuorakeramiikan aikaan itämerensuomalaisia tai muitakaan uralilaisia. Niitä pitää hakea Volgalta.
Varhaisrautakaudella lahden eteläpuolella oli kantaimsuja.



Missäpäin niinkun maantieteellisesti varhais-kantasuomi kohtasi varhais-baltin tms, josta se sai po. kielitason mukaisia vaikutteita? Vai onko niin ettei noita vauktteita ole koskaan tullut?


Jossain Okan ja Baltian välissä, mutta tuolla ajalla nuorakeramiikka oli jo levinnyt Suomeen ja Skandinaviaan.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 13:10
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Florian Geyer kirjoitti:
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:P.S. Unohtui mainita, että on poroillakin tunteet ja poronhoitajilla eritoten.


Tästä en rohkene sanoa mitään, ettei Aikio suutu.

Tämä oli aika hyvä. En ehkä itsekään baarissa Inarissa asiaa pohtisi tämän pidemmälle.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 13:51
Kirjoittaja Florian Geyer
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:P.S. Unohtui mainita, että on poroillakin tunteet ja poronhoitajilla eritoten.


Tästä en rohkene sanoa mitään, ettei Aikio suutu.

Tämä oli aika hyvä. En ehkä itsekään baarissa Inarissa asiaa pohtisi tämän pidemmälle.


Poronpurenta-vitsit ei sovi joka pöytään, eikä nunnuka-huumori. Taas baarissa(?) Iranissa en ottaisi puheeksi lampaita.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 14:09
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Florian Geyer kirjoitti:Poronpurenta-vitsit ei sovi joka pöytään, eikä nunnuka-huumori. Taas baarissa(?) Iranissa en ottaisi puheeksi lampaita.

Lammashuumori ei toimi myöskään Islannissa, vaikka paikalliset kyllä joskus sinänsä kiittelevät ideaa, alkuillasta.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 15:13
Kirjoittaja wejoja
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mistä materiaali oli peräisin? Järvimalmiako? Olisi kyllä hyvin mielenkiintoista päästä joskus seuraamaan prosessia. Onko 2,5 kg vähän vai paljon, suhteessa työmäärään? Muuten, nyt kun tunnet aluetta laajasti, mitä mieltä olet varhaisen raudanvalmistuksen tulosuunnista Suomenlahden pohjukan vaiheilla, ml. Virumaa? Voiko teknisistä ratkaisuista tms. päätellä jotain?


Paikallista hematiittia mullan muodossa, sekä limoniittia suolta, joka taas on magnetiittia. Määränä 2,5 kg on paljon jos sitä vertaa täkäläisiin tiedonmurusiin esiroomalaisajan uunien tuottoon. Esim. Viirankosken suurin epäonnistuneen puhalluksen "kakku" painoi noin 700g, josta onnistuessaan olisi kehittynyt metallista rautaa korkeintaan 200–300g. Tulosuunnista ei voi sanoa varmaa ilman laajempia tutkimuksia. Yksi esineisiin ja metallurgiaan liittyvä tutkimus on tosin juuri nyt työn alla, mutta tuloksia saadaan vasta loppuvuodesta.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 16:31
Kirjoittaja Thurisaz
Muinaisuutemme jäljet kirjasta lainattua, s.208


8.1 Raudan käyttö ja valmistus leviää Suomeen.


Suomessa kuten myös Äänisen seudulla yleisin on ollut ns. laatikkouuni.
Tämä kertoo raudanvalmistuksen omaksumisesta idän suunnalta.

Rannikolla raudanvalmistustaito opittiin todennäköisesti vuorovaikutuksessa, jota oli maatalousyhteisöjen ja kauppiaiden kanssa joko Suomenlahden yli Viroon tai länteen päin Ruotsiin.
Siten kenties tulivat käytöön kuilu-uunit, joita on löydettyy muun muassa Saarenmaalta.


Kellään lisää tietoa näistä uuneista ja niiden levikistä Suomessa ja muualla?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 16:43
Kirjoittaja Florian Geyer
Thurisaz kirjoitti:
Kellään lisää tietoa näistä uuneista ja niiden levikistä Suomessa ja muualla?


Taisitpa löytää jotain tärkeää. Minulla on näkömuistikuva, että jossain täälläpäin tehtiin masuunintapainen kaivamalla rinteeseen pystysuora kuoppa, johon alapäästä johdettiin ilmaa. Toinen tyyppi on kuutiomainen, ja sille oli joku nimityskin.

Kun en aikonut asiasta kirjoittaa, annoin tiedonjyvän mennä ohi. :(

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 17:03
Kirjoittaja wejoja
Kotimainen tutkimus on raudanvalmistuksen osalta jäänyt toistaiseksi vähiin, siksi tulkinnoissa vilisee ehkä, kenties ja mahdollisesti sanoja,
joka koskee myös kyseistä opusta, kaikista ansioistaan huolimatta.

Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 17:37
Kirjoittaja Florian Geyer
wejoja kirjoitti:Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.


Onk linkkejä tiivisiin esityksiin?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 19:07
Kirjoittaja Thurisaz
wejoja kirjoitti:Kotimainen tutkimus on raudanvalmistuksen osalta jäänyt toistaiseksi vähiin, siksi tulkinnoissa vilisee ehkä, kenties ja mahdollisesti sanoja,
joka koskee myös kyseistä opusta, kaikista ansioistaan huolimatta.

Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.



Jäänyt vähän moni muukin vähiin kun Virokin panostaa enemmän muinaisuuteen, sodan jälkeen kaiken annettiin mennä hunningolle Suomessa.
Toivon että voitan euroloton ja pääseen heittämään miljoonia tutkimuksiin.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 19:19
Kirjoittaja Florian Geyer
Thurisaz kirjoitti:Jäänyt vähän moni muukin vähiin kun Virokin panostaa enemmän muinaisuuteen, sodan jälkeen kaiken annettiin mennä hunningolle Suomessa.
Toivon että voitan euroloton ja pääseen heittämään miljoonia tutkimuksiin.


Siitä se alko kun Kuussaari laitettiin siteerauskieltoon.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 20:41
Kirjoittaja Sigfrid
Florian Geyer kirjoitti:
Thurisaz kirjoitti:Jäänyt vähän moni muukin vähiin kun Virokin panostaa enemmän muinaisuuteen, sodan jälkeen kaiken annettiin mennä hunningolle Suomessa.
Toivon että voitan euroloton ja pääseen heittämään miljoonia tutkimuksiin.


Siitä se alko kun Kuussaari laitettiin siteerauskieltoon.


No mulla olisi priimakuntoinen Kuussaari ja voisin myydä sen. Sisältää Suomen heimon kartat priimakunnossa. Ei tarvitsisi lukea siteerauksia PDT_Armataz_01_29

Tarjotkaa. Olokaa hilijaa ja huutakaa.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 22 Maalis 2017 21:39
Kirjoittaja Florian Geyer
Sigfrid kirjoitti:No mulla olisi priimakuntoinen Kuussaari ja voisin myydä sen. Sisältää Suomen heimon kartat priimakunnossa. Ei tarvitsisi lukea siteerauksia PDT_Armataz_01_29

Tarjotkaa. Olokaa hilijaa ja huutakaa.


Mulla on jo, ellen ole avoerossa menettänyt,

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 23 Maalis 2017 10:40
Kirjoittaja Jaska
Florian Geyer kirjoitti:Bai tö vei, jos Aikio "tekee Kivikosket" ja siirtää ims-kielen koko syntyprosessin Suomenlahden eteläpuolelle, tämä siirtää joka ainoaa palikkaa Fennoskandian kielihistoriassa:

1: Varhaiskantasuomen baltti-lisä on omaksuttu silloin Virossa. Jotain tän suuntaista olen joskus epäillyt, mutta en ole herttijee sellaista ääneen sanonut.

Sehän se valtavirtakäsitys on aina ollutkin, koska Suomessa ei ole balttilaisperäistä paikannimistöäkään. Paitsi epätieteilijöiden Risto Koivulan ja Ilmari Kososen mielestä.

Florian Geyer kirjoitti:1.-2: Suomeen tullut nuorakeramiikka-migraatio olisi ollut kieleltään ims.

Miten niin? Ei tietenkään tuo voi olla johtopäätös, koska se tiedetään mahdottomaksi. Sinun yhtälöstäsi puuttuu nyt jotain tärkeää.

Florian Geyer kirjoitti:2: Jakautuminen kantasaamen ja kantasuomen suuntaan olisi mennyt Suomenlahden mukaan.

Niinhän sen ajatellaan menneenkin.

Florian Geyer kirjoitti:Jos oletetaankin että n.keramiikan kieli-impulssi tuli meille Fatjanovo-balavonolta, sijoitamme vastaanottajakielen volgalais- tai merjalais-alueelle. Suomesta on kuitenkin muistaakseni vain kaksi Fatjanovo-tyyppistä kirveslöytöä mutta runsaasti balttityyppistä aineistoa.

Miksi olettaisimme tuollaista?

Florian Geyer kirjoitti:Lähden siitä tarkastelutavasta, että:
-Kaikki kieli- t. murrerajat eivät näy keramiikassa.
-Kaikki keramiikassa näkyvät rajat ovat myös kieli- t. murrerajoja.

Mahdollista, muttei erityisen tärkeää. Kielirajoja voi käsitellä ilman että ottaa mitään kantaa keramiikkarajoihin.

Florian Geyer kirjoitti:Meillä on nyt tässä tarkastelussa keramiikkaa käyttämättömän ja keramiikan (Volgalta) omaksuneen kulttuurialueen raja keskellä Ruotsia. Sen sivuuttamiseen en ryhdy kevyin perustein.

Niin? Se ei johda mihinkään yhteen automaattiseen loppupäätelmään.

Florian Geyer kirjoitti:Paljon uutta faktatietoa on -ajoituksineen- saatu mm. maanviljelyn tulosta. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan mukana tarkastelussa kielioloista puhuttaessa.

Pitäisikö olla? Muinaisia kieliä on joskus levinnyt tänne, sitten myöhemmin ne on syrjäytetty.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiLähetetty: 23 Maalis 2017 10:44
Kirjoittaja Jaska
Florian Geyer kirjoitti:Eihän puhuta. Kommentoinnin aiheena on nuorakeramiikka. Tai oikeastaan varhaiskantasuomen saamista ie-murre- t. varhaisbaltti-vaikutteista. Ovatko nämä vaikutteet olemassa? Jos tästä ei olla yhtä mieltä, meidän ei kannata jauhaa siitä missä ne saatiin.

Ilmeisesti nojaat edelleen ns. "Carpelanin harharetkeen", jossa hän oletti nuorakeraamisen kulttuurin kieleltään balttilaiseksi? Niinhän asia ei voi olla, koska nuorakeramiikka oli tuhansia vuosia kantabalttia vanhempi ilmiö.

Florian Geyer kirjoitti:En nyt tohdi ajatella sitä, mitä siitä seuraa jos siirrämme hypoteettisen varhaisbaltti - varhaiskantasuomi -kontaktin "aikaisintaan pronssikauteen". Nuorakeramiikan läsnäoloa Suomessa ja Virossa emme voi siirtää: Esineet ovat museoissa nimilaputettuina (vuosiluvuilla) ja niitä löytyy mullan alta harvakseen, ja ajoitetaan eksakteilla menetelmillä. Arkeologia ei ole satutiede.

Arkeologia tutkii aineellista jäämistöä. Kielitiede tutkii kieltä. Vasta valmiit tieteenalojen tulokset voidaan asettaa rinnakkain vertailtaviksi - et voi tulkintavaiheessa vetää väkivalloin yhden tieteenalan tuloksia toisen suuntaan, kuten Wiik teki. Tämänhän sinä toki muistat?