Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Syys 2020 03:46



Vastaa viestiin  [ 943 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42 ... 48  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9220
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:

Varhaiskantasuomi- tai saami ei ole nuorakeramiikan aikalainen eikä lahden pohjois- tai eteläpuolella ollut nuorakeramiikan aikaan itämerensuomalaisia tai muitakaan uralilaisia. Niitä pitää hakea Volgalta.
Varhaisrautakaudella lahden eteläpuolella oli kantaimsuja.



Missäpäin niinkun maantieteellisesti varhais-kantasuomi kohtasi varhais-baltin tms, josta se sai po. kielitason mukaisia vaikutteita? Vai onko niin ettei noita vaikutteita ole koskaan tullut?

Vaikutteet ovat todellisia. Balttien vanhimmat asuinalueet sijaitsivat keskisen Väinäjoen eteläpuolelta Moskovan seudulle; heidän pohjoispuolellaan asui länsiuralilaisia kieliryhmiä. Sinne kontaktivyöhyke sijoittunee. Toki on myös mahdollista, että "pohjoisbaltteja" asettui kantasuomalaisten keskuuteen Suomenlahden eteläpuolella, mutta voi myös olla että lainasana-aineisto on tulkittava toisin Aikion uuden vokaaliteorian valossa. Erot kerrostumissa eivät johtuisikaan balttilaisista lähtökielistä vaan kantasuomen kehityksestä.

"Schrödingerin germaanit" ovat silti hankalampi juttu... he saattoivat olla tai olla olematta jossakin jollakin ajanhetkellä. Kaikkien kielivaiheiden läpi jatkuneiden kontaktien perusteella germaanit olisivat olleet aina jossain lähistöllä, eli niin idässä kuin aina kulloistenkin esi-itämerensuomalaisten länsipuolella.
Luoteis-IE --> kantaurali
Esigermaani --> länsiurali
Paleogermaani --> varhaiskantasuomi
Kantagermaani --> keskikantasuomi
luoteisgermaani/varhaiskantaskandinaavi --> myöhäiskantasuomi
jne.
http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_kallio.pdf

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


23 Maalis 2017 10:58
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Meillä on nyt tässä tarkastelussa keramiikkaa käyttämättömän ja keramiikan (Volgalta) omaksuneen kulttuurialueen raja keskellä Ruotsia. Sen sivuuttamiseen en ryhdy kevyin perustein.

Niin? Se ei johda mihinkään yhteen automaattiseen loppupäätelmään.

Florian Geyer kirjoitti:
Paljon uutta faktatietoa on -ajoituksineen- saatu mm. maanviljelyn tulosta. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan mukana tarkastelussa kielioloista puhuttaessa.

Pitäisikö olla? Muinaisia kieliä on joskus levinnyt tänne, sitten myöhemmin ne on syrjäytetty.


Kaksi arkologisessa aineistossa näkyvistä ilmiöistä dramaattisimpia ja mielenkiintoisimpia ovat mainitut. Minua vaan edelleenkin kiinnostaa, mikä ylläpiti sitä vahvaa kulttuurirajaa eteläisen Ruotsin ja #keramiikattoman-skandinavian välillä. Jos siihen ei liity kieliraja, olen todella yllättynyt.

Mahdollisen paleoeurooppalaisen kielen jäänne Fennoskandiassa saattais olla hyvä selitys, mutta se myös määrittää paleokielen maantieteelliset rajat.

Varhainen maanviljely nykyisine ajoituksineen on myös hyvin merkitsevä ilmiö, Murros elinkeinosta toiseen ja jyrkkä elämäntavan muutos pitäis niinkun jollain lailla näkyä myös kielioloissa.

Tämän muutoksen ajankohta on nyt eksaktisti paalutettu määrättyihin calBC-vuosiin. Ei kai kukaan väitä, ettei kielioloissa tapahtunut silloin mitään mainittavaa?

Kyllä minä taidan jäädä odottamaan sen seuraavan tutkimuksen valmistumista.


Toiseen asiaan mennäkseni: Aikiota näkyy poro purreen: Sijoittelee saamelais-paikannimiä vähän minne sattuu.


23 Maalis 2017 17:35
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 464
Paikkakunta: Kymenlaakso
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
wejoja kirjoitti:
Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.


Onk linkkejä tiivisiin esityksiin?


Ei ainakaan mulla ole. Aihe on kohtalaisen laaja, joten en ihmettele.


23 Maalis 2017 20:18
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9220
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Kaksi arkologisessa aineistossa näkyvistä ilmiöistä dramaattisimpia ja mielenkiintoisimpia ovat mainitut. Minua vaan edelleenkin kiinnostaa, mikä ylläpiti sitä vahvaa kulttuurirajaa eteläisen Ruotsin ja #keramiikattoman-skandinavian välillä. Jos siihen ei liity kieliraja, olen todella yllättynyt.

Voi hyvin liittyä. Rajan takana oli toinen tuntematon muinaiskieli.

Florian Geyer kirjoitti:
Mahdollisen paleoeurooppalaisen kielen jäänne Fennoskandiassa saattais olla hyvä selitys, mutta se myös määrittää paleokielen maantieteelliset rajat.

Niin yhden.

Florian Geyer kirjoitti:
Varhainen maanviljely nykyisine ajoituksineen on myös hyvin merkitsevä ilmiö, Murros elinkeinosta toiseen ja jyrkkä elämäntavan muutos pitäis niinkun jollain lailla näkyä myös kielioloissa.

Tämän muutoksen ajankohta on nyt eksaktisti paalutettu määrättyihin calBC-vuosiin. Ei kai kukaan väitä, ettei kielioloissa tapahtunut silloin mitään mainittavaa?

Ei varmaan väitäkään. Paljon on ehtinyt tapahtua, jopa kymmeniä kieliä on ehtinyt levitä ja kadota jääkauden jälkeen Pohjolan eri alueilla. Tyypillisen kampakeramiikan aluekin vastaa aika nätisti erään paleoeurooppalaisen kielen/kieliryhmän levinneisyyttä, ks. s. 37-->:
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Florian Geyer kirjoitti:
Kyllä minä taidan jäädä odottamaan sen seuraavan tutkimuksen valmistumista.

Mistä aiheesta?

Florian Geyer kirjoitti:
Toiseen asiaan mennäkseni: Aikiota näkyy poro purreen: Sijoittelee saamelais-paikannimiä vähän minne sattuu.

Kautta koko Suomenhan niitä löytyy. Lounaisin rannikkokaistale saattaa olla poikkeus. Eikä Aikio niitä paikannimiä ole sijoittanut vaan kielenpuhujat, joiden esivanhemmat lainasivat ne saamelaisilta. PDT_Armataz_01_18

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


23 Maalis 2017 20:45
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Jaska kirjoitti:


Florian Geyer kirjoitti:
Toiseen asiaan mennäkseni: Aikiota näkyy poro purreen: Sijoittelee saamelais-paikannimiä vähän minne sattuu.

Kautta koko Suomenhan niitä löytyy. Lounaisin rannikkokaistale saattaa olla poikkeus. Eikä Aikio niitä paikannimiä ole sijoittanut vaan kielenpuhujat, joiden esivanhemmat lainasivat ne saamelaisilta. PDT_Armataz_01_18


Ei tartte olettaa esisaamelaisia tms. kun tekijä löytyy 2000-luvulta:
Lainaa:
Fil.tri Ante Aikio kirjoitti Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007 selitysyrityksen Lestijärven nimestä: Selittäen saamen sanastoista: 'nimi on todennäköisesti saamelaisperäinen'. Sanoja lasta, lósta, lõst - 'lehti' ja lástt - eli 'korpi, lehto' jne pyöritellen hän keksi tieteellisen selityksen tuolle nimelle Lesti. Se viittaa 'alueen kasvillisuuteen'.

Antaen ymmärtää, että Lesti oikeastaan onkin lappalaisten maata. Ei Lestijärvi ole mitään erityisen lehtevää seutua. Karuja sorakankaita ovat järven rantamaat. Niillä olen liikkunut metsänhoitajan työssäni. Pellotkin on raivattu myöhään lähinnä turvemaille. Aikion paikannimiselityksissä on se jatkuva virhe, että hän selittää kaikki mahdolliset paikannimet saamen kielen sanastoista.

Selittää saamen sanastoiksi paikannimiä osaamatta ollenkaan selittää, mitä paikannimi saamen sanana sitten tarkoittaa.


Lestijärven nimi saattaa liittyä muistoon järviraudan nostamisesta, ja paikallisesta valmistuksesta:

AD 1552: Asiakirjoissa Lestipyheierffui ja Lestin järffui.
AD 1668: Lästijervi.
Ruotsin sana blästra = nahkapalkeet, liittyen ahjoihin ja masuuneihin.
Rietz: Dialektlexikon, AD 1862-67: "Sana bläster tarkoittaa myös ’paikkaa, missä järvimalmia sulatetaan seppäraudaksi’."
Ruotsin sana bläster, bläst muuttuu suomalaisessa ympäristössä muotoon lest-, Lesti. Saarijärvellä muotoon Leustu.
Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla ’bles-’ esiintyy paikannimissä niillä paikoilla, joissa on nostettu suomalmia.
Ruotsissa löytyy yhä 195 ’Bläst-’ -liitteistä paikannimeä, ja vielä kaksi ’Lest-’ -nimeä: ”Strömstadin kunnan suolaakson nimi Lestingsmyran. Uppsalassa on suo nimeltään Lestommen – ’sulatto-uuni’.”

Paikannimistötutkijat eri puolilla Suomea alkavat olla ihmeissään tämän Aikion kanssa.


24 Maalis 2017 01:24
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Jos tosiaan Aikion perusteet on noin hepposia, menee vähän usko koko paikannimistötulikintoihin.


24 Maalis 2017 01:29
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6198
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Lestijärven nimi saattaa liittyä muistoon järviraudan nostamisesta, ja paikallisesta valmistuksesta...

Mielenkiintoinen huomio. Runeberg-projekti muuten mainitsee sanalle bläster "sulatusuuni", taustaksi mahdollisen suomalaisen lainasanan, josta urgerm. > *blaestaz.

http://runeberg.org/svetym/0139.html

Tuo suomalainen sana jää arvoitukseksi, liittyisikö arvailu lietso- <*leetso -sanastoon?

"Alueella on harjoitettu tervanpolttoa ja mahdollisesti on tuotettu myös puuhiiltä. Nykyisille peruskartoille on merkitty kohdealueille kaksi tervahautaa, hiilimiiluja ei ollut tiedossa. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevasta Haarajärvestä on perimätiedon mukaan nostettu rautamalmia 1600-luvulla."

http://www.kparkeologia.fi/tutkimusrapo ... 202013.pdf
"


24 Maalis 2017 08:33
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6198
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.

Tuskin saamenpuhujien läsnäoloa alueella kannattaa epäillä, mm. Lestijärven toisella puolella on latvajärvi Elämäinen, perustuen johonkin ainakin saamenkaltaisen kielen "ylimmäinen"-sanaan, vrt. :

"The name is a folk-etymologically restructured back formation of the former name of lake Elimäänjärvi, which has been drained. As the lake was situated in the headwaters of River Teutjoki, the specific Elimää- quite obviously refl ects Proto-Saami *ëlē-mus ‘uppermost’."

http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_aikio.pdf

Toisella puolella on toisaalta Vuohtajärvi. liittyen todennäköisesi siihen *ukti-sanastoon, jota on identifioitu myös Venäjällä:

"Keski- ja Pohjois-Venäjän nimistössä esiintyy kuitenkin laajalti kannaksiin ja vetotaipaleisiin liittyviä Uht- (Uft-), Voht- ja Oht-nimiä (mm. Mullonen 2002: 208–215; Saarikivi 2006: 38). Venäjällä nimistö viittaa siihen, että sana Uht-/ Voht- on kuulunut merjalais-muromalaiseen kieleen ja sen pohjoiseen (Valkeajärvi‒Suhonan seudun) perifeeriseen lähisukukieleen (Rahkonen 2012: 21)."

http://journal.fi/virittaja/article/view/7843

Mutta, kun mm. Yli-Lestin kylän edustalla on Sepänsaari, en ainakaan heti hylkäisi mahdollisuutta, että Lestijärven nimi on nuorta perua ja pohjautuu raudansulatukseen. Alueen nimissä saattaa olla hyvinkin erilaisia kerrostumia.


24 Maalis 2017 09:18
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Lestijärven nimi saattaa liittyä muistoon järviraudan nostamisesta, ja paikallisesta valmistuksesta...

Mielenkiintoinen huomio. Runeberg-projekti muuten mainitsee sanalle bläster "sulatusuuni", taustaksi mahdollisen suomalaisen lainasanan, josta urgerm. > *blaestaz.

http://runeberg.org/svetym/0139.html

Tuo suomalainen sana jää arvoitukseksi, liittyisikö arvailu lietso- <*leetso -sanastoon?

"Alueella on harjoitettu tervanpolttoa ja mahdollisesti on tuotettu myös puuhiiltä. Nykyisille peruskartoille on merkitty kohdealueille kaksi tervahautaa, hiilimiiluja ei ollut tiedossa. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevasta Haarajärvestä on perimätiedon mukaan nostettu rautamalmia 1600-luvulla."

http://www.kparkeologia.fi/tutkimusrapo ... 202013.pdf
"


Nuo ovat erittäin hyviä havaintoja, ja Aikion vatulointi olikin vähällä piilottaa hyvin mielenkiintoisen metallurgiasta toponyymiin johtaneen jatkumon. Tässä Saarijärven versiossa ympyrä sulkeutuu??

Nykytiedoilla liittäisin silti blest-lesti -sanueen 1300-1700 -vuosisadoilla tapahtuneeseen raudantuotantoon Pohjois-Pohjanmaalla. Sen on täytynyt olla hyvin merkityksellistä paikallisille, ja nimenomaan Lestijoki-laakson ulkopuolisille. Tässä on nimeytymisen kynnys: Vähintään koko maakunta on kiinnittänyt huomiota rautatuotantoon, hyötynyt siitä, ja pitänyt po. piirrettä ylivoimaisen merkityksellisimpänä piirteenä Leskijärven seudulle.

Saarijärvellä sana oli siis 'Leustu'. Ilmari Kososelle täytyy tämä Runeberg-juttu kertoa.


24 Maalis 2017 09:43
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.


Murrekartat eivät tue savolaisuutta Lestijoen laaksossa.


24 Maalis 2017 09:51
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Mutta, kun mm. Yli-Lestin kylän edustalla on Sepänsaari, en ainakaan heti hylkäisi mahdollisuutta, että Lestijärven nimi on nuorta perua ja pohjautuu raudansulatukseen. Alueen nimissä saattaa olla hyvinkin erilaisia kerrostumia.


Seppä ei välttämättä takonut rautaa tuolla saarella, mutta ehkä hänen renkinsä esikäsittelivät siellä nostettua järvimalmia kuivaamalla ja polttamalla nostetusta massasta orgaaniset aineet pois. Näin on kuullemma tehty.

Oletin bläst-sanueen ruotsalaisalkuisuuteen luottaen, että blest-lesti on tullut vasta 1300-luvulla j.a.a., sotahullun Svean valtakunnan raudankysynnän räjähtäessä vauhtiin, ja kun Suomenkin järviä alettiin tonkimaan. Rautamalmin nosto voi esiintyä paikannimissä aikaisintaan 500 eKr. jälkeen.

Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.


Viimeksi muokannut Florian Geyer päivämäärä 24 Maalis 2017 10:13, muokattu yhteensä 1 kerran



24 Maalis 2017 10:09
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.


Suurten jokien alueella oli lappalaisia vielä 1500-luvulla. Aikalaiskirjoituksissa on muutamia mainintoja ja verollepanossa kirjauksia, joista voi hyvällä syyllä oletaa niin. Paikannimistökin tukee samaa.

Savolaisten tuloaalto ajoittuu tähän kuuluisaan Vaasan maauudistukseen. Kokonaisuudessaan savolaisaalto kuivui kokoon Siikajoelta etelään tämän ensimmäisen pyrähdyksen jälkeen ja suurin osa palasi huonoina satovuosina takaisin järvialueelle kaskeamaan.

Varsinaisia karjalaismuuttajia oli jo aiemmin Tornio-Kemi alueella, josta myös aikalaislähteitä. Lisäksi alueella on venäjänkielisiä muuntonimiä. Alueen karjalaiset kastettiin miekalla läntiseen uskontoon. Suurin osa (kaikki?) alueen karjalaista tulivat Vienasta, joilla oli pitkään huonot välit peräpohjalaisten kanssa. Ryöstöretkiä tehtiin polin ja toisin, enemmän kuitenkin Vienasta Peräpohjolaan Venäjän tuella ja laajenemispolitiikan mukaisesti.

Arvoituksellinen karjalaiskytkentä olisi Kalajokilaaksoon, jossa on usein karjalaisiksi mainittuja nimiä, kuten Räihä.


24 Maalis 2017 10:10
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6198
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.

Hieno, kuin suoraan Tolkienin Sormusten herrasta.


24 Maalis 2017 10:18
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestinjärvellä heitä kumminkin vieraili joka toki on eriasia kuin lestinjoki laakso.Lestinjärvi on muuten kuuluisa sepistään mutta myöhäisemiltä ajoilta ja Toholampi rautahyteistään.


OK. Saamelaiset l. jänkhäjoonaat on nähty Lestillä kalavarkaissa ja piiskattu. Aikio siitä katkera? Lestijärven on täytynyt olla kuuluisa raudankäsittelystään silloin kun sen nimi annettu, jos tässä tarkastelussa on perää.

Blest > lesti -sanue on nähty muuallakin, levinnyt ympäri Suomea, väittää Kosonen. Rautahytin 1900-luvulle käytetty versio on Svean kuninkaallisen vuorikomission insinööri Carl Rinmanilla 1700-luvulla teettämien piirustusten mukainen. Kuva.

Kuva

Kun "korkeateknologinen" ruukkisysteemi tuotiin Svean valtakuntaan suoraan Ranskasta työntekijöineen ja mestareineen, etelän ruukit eivät silti kattaneet kysyntää. Siksi teetettiin mallipiirustukset samaa järvimalmia käyttävälle kotitarvetuotannolle, jotta sieltäkin saataisiin kelvollista rautaa.

Rinmannin versio tuli vanhan tekniikan päälle, ja peitti sen näkyvistä.


24 Maalis 2017 10:38
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.

Hieno, kuin suoraan Tolkienin Sormusten herrasta.


Punastun Tolkienin rinnalla.


24 Maalis 2017 10:39
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6198
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.

Hieno, kuin suoraan Tolkienin Sormusten herrasta.


Punastun Tolkienin rinnalla.

Pitänee kuitenkin vielä korostaa että suurin osa sveduista on mielestäni aivan kiusallisen terävää ja tarmokasta väkeä.


24 Maalis 2017 10:42
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pitänee kuitenkin vielä korostaa että suurin osa sveduista on mielestäni aivan kiusallisen terävää ja tarmokasta väkeä.


Tunnet oikeat tyypit. Olen mielessäni pohtinut, miksi ie-kieliin on lainattu niin vähän su-sanoja. Looginen vastaus on: Ne on olleet vähä tyhymiä?

No, nyt meillä on ur-finski sana ur-germanskiin lainattuna, ja vielä sen ajan huipputeknologiaan liittyvä!!

Vähän niinqon eriksson ja nokia? PDT_Armataz_01_12


24 Maalis 2017 10:50
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4279
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:

Punastun Tolkienin rinnalla.

Pitänee kuitenkin vielä korostaa että suurin osa sveduista on mielestäni aivan kiusallisen terävää ja tarmokasta väkeä.


Eikä järvipaleoilla tai seima-turbinolla tainnut tekemistä ruotsinvallan aikaisen raudanteon kanssa, eikä muinaissaamelaisella asutuksellakaan.


24 Maalis 2017 10:51
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Rekonpoika kirjoitti:
Eikä järvipaleoilla tai seima-turbinolla tainnut tekemistä ruotsinvallan aikaisen raudanteon kanssa, eikä muinaissaamelaisella asutuksellakaan.


Tässä tarkastellaan rautateknologian tulo-ajankohdan ilmiöitä myöskin. Kuten lietomista l. #puhaltamista tarkoittavan sanan siirtymistä suomensukuisesta kielestä ur-germanskiin.

Sillä ei sitten ole mitään väliä, missä päin maailmaa kantasuomalaiset silloin olivat: Ruotsalaisten käsityksen mukaan ur-germankit tai mitkä lie rotunatsit hakivat *blaestaz, *blaestes -sanueen kantana olevan lainasanan paikasta "finska". Ilmeisesti löysivät kun sana heillä on.


24 Maalis 2017 11:04
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4279
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Eikä järvipaleoilla tai seima-turbinolla tainnut tekemistä ruotsinvallan aikaisen raudanteon kanssa, eikä muinaissaamelaisella asutuksellakaan.


Tässä tarkastellaan rautateknologian tulo-ajankohdan ilmiöitä myöskin. Kuten lietomista l. #puhaltamista tarkoittavan sanan siirtymistä suomensukuisesta kielestä ur-germanskiin.

Sillä ei sitten ole mitään väliä, missä päin maailmaa kantasuomalaiset silloin olivat: Ruotsalaisten käsityksen mukaan ur-germankit tai mitkä lie rotunatsit hakivat *blaestaz, *blaestes -sanueen kantana olevan lainasanan paikasta "finska". Ilmeisesti löysivät kun sana heillä on.


Jos ruotsalaiset eivät pysty osoittamaan uskottavaa itämerensuomalaista etymologiaa idealleen niin se ei ole kovin vahvalla pohjalla. Tuon ruuneperin artikkelin perusteellahan otettiin kantagermaanin sana ja sitten heitettiin arvauksena lähteestä finska.

Syy sille miksi ims-kielissä on aataminaikuisia paleogermaanisanoja mutta päinvastaista saa hakea on että itämeren itärannoille tulleet varhaiset germaanit vaihtoivat kieltä ennemmin tai myöhemmin, kun taas Tanskan ja etelä-Skandinavian porukka ei ollut kontaktissa mukana. Itämeren itärannan germaanien nykytilanteeseen voi verrata, siihen aikaan ei ollut kaksikielisyyttä pönkittävää lainsäädäntöä ja ruotsinkielisten määrä Suomessa laskee nyt hitaammin kuin luonnonlain alla.


24 Maalis 2017 11:17
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 943 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42 ... 48  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy