Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 21 Syys 2018 17:26



Vastaa viestiin  [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42 ... 49  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 3969
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:

Varhaiskantasuomi- tai saami ei ole nuorakeramiikan aikalainen eikä lahden pohjois- tai eteläpuolella ollut nuorakeramiikan aikaan itämerensuomalaisia tai muitakaan uralilaisia. Niitä pitää hakea Volgalta.
Varhaisrautakaudella lahden eteläpuolella oli kantaimsuja.



Missäpäin niinkun maantieteellisesti varhais-kantasuomi kohtasi varhais-baltin tms, josta se sai po. kielitason mukaisia vaikutteita? Vai onko niin ettei noita vauktteita ole koskaan tullut?


Jossain Okan ja Baltian välissä, mutta tuolla ajalla nuorakeramiikka oli jo levinnyt Suomeen ja Skandinaviaan.


22 Maalis 2017 13:06
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
P.S. Unohtui mainita, että on poroillakin tunteet ja poronhoitajilla eritoten.


Tästä en rohkene sanoa mitään, ettei Aikio suutu.

Tämä oli aika hyvä. En ehkä itsekään baarissa Inarissa asiaa pohtisi tämän pidemmälle.


22 Maalis 2017 13:10
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
P.S. Unohtui mainita, että on poroillakin tunteet ja poronhoitajilla eritoten.


Tästä en rohkene sanoa mitään, ettei Aikio suutu.

Tämä oli aika hyvä. En ehkä itsekään baarissa Inarissa asiaa pohtisi tämän pidemmälle.


Poronpurenta-vitsit ei sovi joka pöytään, eikä nunnuka-huumori. Taas baarissa(?) Iranissa en ottaisi puheeksi lampaita.


22 Maalis 2017 13:51
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Poronpurenta-vitsit ei sovi joka pöytään, eikä nunnuka-huumori. Taas baarissa(?) Iranissa en ottaisi puheeksi lampaita.

Lammashuumori ei toimi myöskään Islannissa, vaikka paikalliset kyllä joskus sinänsä kiittelevät ideaa, alkuillasta.


22 Maalis 2017 14:09
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 404
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Mistä materiaali oli peräisin? Järvimalmiako? Olisi kyllä hyvin mielenkiintoista päästä joskus seuraamaan prosessia. Onko 2,5 kg vähän vai paljon, suhteessa työmäärään? Muuten, nyt kun tunnet aluetta laajasti, mitä mieltä olet varhaisen raudanvalmistuksen tulosuunnista Suomenlahden pohjukan vaiheilla, ml. Virumaa? Voiko teknisistä ratkaisuista tms. päätellä jotain?


Paikallista hematiittia mullan muodossa, sekä limoniittia suolta, joka taas on magnetiittia. Määränä 2,5 kg on paljon jos sitä vertaa täkäläisiin tiedonmurusiin esiroomalaisajan uunien tuottoon. Esim. Viirankosken suurin epäonnistuneen puhalluksen "kakku" painoi noin 700g, josta onnistuessaan olisi kehittynyt metallista rautaa korkeintaan 200–300g. Tulosuunnista ei voi sanoa varmaa ilman laajempia tutkimuksia. Yksi esineisiin ja metallurgiaan liittyvä tutkimus on tosin juuri nyt työn alla, mutta tuloksia saadaan vasta loppuvuodesta.


22 Maalis 2017 15:13
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07
Viestit: 816
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Muinaisuutemme jäljet kirjasta lainattua, s.208

Lainaa:

8.1 Raudan käyttö ja valmistus leviää Suomeen.


Lainaa:
Suomessa kuten myös Äänisen seudulla yleisin on ollut ns. laatikkouuni.
Tämä kertoo raudanvalmistuksen omaksumisesta idän suunnalta.

Lainaa:
Rannikolla raudanvalmistustaito opittiin todennäköisesti vuorovaikutuksessa, jota oli maatalousyhteisöjen ja kauppiaiden kanssa joko Suomenlahden yli Viroon tai länteen päin Ruotsiin.
Siten kenties tulivat käytöön kuilu-uunit, joita on löydettyy muun muassa Saarenmaalta.


Kellään lisää tietoa näistä uuneista ja niiden levikistä Suomessa ja muualla?


22 Maalis 2017 16:31
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Thurisaz kirjoitti:

Kellään lisää tietoa näistä uuneista ja niiden levikistä Suomessa ja muualla?


Taisitpa löytää jotain tärkeää. Minulla on näkömuistikuva, että jossain täälläpäin tehtiin masuunintapainen kaivamalla rinteeseen pystysuora kuoppa, johon alapäästä johdettiin ilmaa. Toinen tyyppi on kuutiomainen, ja sille oli joku nimityskin.

Kun en aikonut asiasta kirjoittaa, annoin tiedonjyvän mennä ohi. :(


22 Maalis 2017 16:43
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 404
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kotimainen tutkimus on raudanvalmistuksen osalta jäänyt toistaiseksi vähiin, siksi tulkinnoissa vilisee ehkä, kenties ja mahdollisesti sanoja,
joka koskee myös kyseistä opusta, kaikista ansioistaan huolimatta.

Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.


22 Maalis 2017 17:03
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
wejoja kirjoitti:
Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.


Onk linkkejä tiivisiin esityksiin?


22 Maalis 2017 17:37
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07
Viestit: 816
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
wejoja kirjoitti:
Kotimainen tutkimus on raudanvalmistuksen osalta jäänyt toistaiseksi vähiin, siksi tulkinnoissa vilisee ehkä, kenties ja mahdollisesti sanoja,
joka koskee myös kyseistä opusta, kaikista ansioistaan huolimatta.

Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.



Jäänyt vähän moni muukin vähiin kun Virokin panostaa enemmän muinaisuuteen, sodan jälkeen kaiken annettiin mennä hunningolle Suomessa.
Toivon että voitan euroloton ja pääseen heittämään miljoonia tutkimuksiin.


22 Maalis 2017 19:07
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Thurisaz kirjoitti:
Jäänyt vähän moni muukin vähiin kun Virokin panostaa enemmän muinaisuuteen, sodan jälkeen kaiken annettiin mennä hunningolle Suomessa.
Toivon että voitan euroloton ja pääseen heittämään miljoonia tutkimuksiin.


Siitä se alko kun Kuussaari laitettiin siteerauskieltoon.


22 Maalis 2017 19:19
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6415
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Thurisaz kirjoitti:
Jäänyt vähän moni muukin vähiin kun Virokin panostaa enemmän muinaisuuteen, sodan jälkeen kaiken annettiin mennä hunningolle Suomessa.
Toivon että voitan euroloton ja pääseen heittämään miljoonia tutkimuksiin.


Siitä se alko kun Kuussaari laitettiin siteerauskieltoon.


No mulla olisi priimakuntoinen Kuussaari ja voisin myydä sen. Sisältää Suomen heimon kartat priimakunnossa. Ei tarvitsisi lukea siteerauksia PDT_Armataz_01_29

Tarjotkaa. Olokaa hilijaa ja huutakaa.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


22 Maalis 2017 20:41
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
No mulla olisi priimakuntoinen Kuussaari ja voisin myydä sen. Sisältää Suomen heimon kartat priimakunnossa. Ei tarvitsisi lukea siteerauksia PDT_Armataz_01_29

Tarjotkaa. Olokaa hilijaa ja huutakaa.


Mulla on jo, ellen ole avoerossa menettänyt,


22 Maalis 2017 21:39
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7532
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Bai tö vei, jos Aikio "tekee Kivikosket" ja siirtää ims-kielen koko syntyprosessin Suomenlahden eteläpuolelle, tämä siirtää joka ainoaa palikkaa Fennoskandian kielihistoriassa:

1: Varhaiskantasuomen baltti-lisä on omaksuttu silloin Virossa. Jotain tän suuntaista olen joskus epäillyt, mutta en ole herttijee sellaista ääneen sanonut.

Sehän se valtavirtakäsitys on aina ollutkin, koska Suomessa ei ole balttilaisperäistä paikannimistöäkään. Paitsi epätieteilijöiden Risto Koivulan ja Ilmari Kososen mielestä.

Florian Geyer kirjoitti:
1.-2: Suomeen tullut nuorakeramiikka-migraatio olisi ollut kieleltään ims.

Miten niin? Ei tietenkään tuo voi olla johtopäätös, koska se tiedetään mahdottomaksi. Sinun yhtälöstäsi puuttuu nyt jotain tärkeää.

Florian Geyer kirjoitti:
2: Jakautuminen kantasaamen ja kantasuomen suuntaan olisi mennyt Suomenlahden mukaan.

Niinhän sen ajatellaan menneenkin.

Florian Geyer kirjoitti:
Jos oletetaankin että n.keramiikan kieli-impulssi tuli meille Fatjanovo-balavonolta, sijoitamme vastaanottajakielen volgalais- tai merjalais-alueelle. Suomesta on kuitenkin muistaakseni vain kaksi Fatjanovo-tyyppistä kirveslöytöä mutta runsaasti balttityyppistä aineistoa.

Miksi olettaisimme tuollaista?

Florian Geyer kirjoitti:
Lähden siitä tarkastelutavasta, että:
-Kaikki kieli- t. murrerajat eivät näy keramiikassa.
-Kaikki keramiikassa näkyvät rajat ovat myös kieli- t. murrerajoja.

Mahdollista, muttei erityisen tärkeää. Kielirajoja voi käsitellä ilman että ottaa mitään kantaa keramiikkarajoihin.

Florian Geyer kirjoitti:
Meillä on nyt tässä tarkastelussa keramiikkaa käyttämättömän ja keramiikan (Volgalta) omaksuneen kulttuurialueen raja keskellä Ruotsia. Sen sivuuttamiseen en ryhdy kevyin perustein.

Niin? Se ei johda mihinkään yhteen automaattiseen loppupäätelmään.

Florian Geyer kirjoitti:
Paljon uutta faktatietoa on -ajoituksineen- saatu mm. maanviljelyn tulosta. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan mukana tarkastelussa kielioloista puhuttaessa.

Pitäisikö olla? Muinaisia kieliä on joskus levinnyt tänne, sitten myöhemmin ne on syrjäytetty.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


23 Maalis 2017 10:40
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7532
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Eihän puhuta. Kommentoinnin aiheena on nuorakeramiikka. Tai oikeastaan varhaiskantasuomen saamista ie-murre- t. varhaisbaltti-vaikutteista. Ovatko nämä vaikutteet olemassa? Jos tästä ei olla yhtä mieltä, meidän ei kannata jauhaa siitä missä ne saatiin.

Ilmeisesti nojaat edelleen ns. "Carpelanin harharetkeen", jossa hän oletti nuorakeraamisen kulttuurin kieleltään balttilaiseksi? Niinhän asia ei voi olla, koska nuorakeramiikka oli tuhansia vuosia kantabalttia vanhempi ilmiö.

Florian Geyer kirjoitti:
En nyt tohdi ajatella sitä, mitä siitä seuraa jos siirrämme hypoteettisen varhaisbaltti - varhaiskantasuomi -kontaktin "aikaisintaan pronssikauteen". Nuorakeramiikan läsnäoloa Suomessa ja Virossa emme voi siirtää: Esineet ovat museoissa nimilaputettuina (vuosiluvuilla) ja niitä löytyy mullan alta harvakseen, ja ajoitetaan eksakteilla menetelmillä. Arkeologia ei ole satutiede.

Arkeologia tutkii aineellista jäämistöä. Kielitiede tutkii kieltä. Vasta valmiit tieteenalojen tulokset voidaan asettaa rinnakkain vertailtaviksi - et voi tulkintavaiheessa vetää väkivalloin yhden tieteenalan tuloksia toisen suuntaan, kuten Wiik teki. Tämänhän sinä toki muistat?

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


23 Maalis 2017 10:44
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7532
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:

Varhaiskantasuomi- tai saami ei ole nuorakeramiikan aikalainen eikä lahden pohjois- tai eteläpuolella ollut nuorakeramiikan aikaan itämerensuomalaisia tai muitakaan uralilaisia. Niitä pitää hakea Volgalta.
Varhaisrautakaudella lahden eteläpuolella oli kantaimsuja.



Missäpäin niinkun maantieteellisesti varhais-kantasuomi kohtasi varhais-baltin tms, josta se sai po. kielitason mukaisia vaikutteita? Vai onko niin ettei noita vaikutteita ole koskaan tullut?

Vaikutteet ovat todellisia. Balttien vanhimmat asuinalueet sijaitsivat keskisen Väinäjoen eteläpuolelta Moskovan seudulle; heidän pohjoispuolellaan asui länsiuralilaisia kieliryhmiä. Sinne kontaktivyöhyke sijoittunee. Toki on myös mahdollista, että "pohjoisbaltteja" asettui kantasuomalaisten keskuuteen Suomenlahden eteläpuolella, mutta voi myös olla että lainasana-aineisto on tulkittava toisin Aikion uuden vokaaliteorian valossa. Erot kerrostumissa eivät johtuisikaan balttilaisista lähtökielistä vaan kantasuomen kehityksestä.

"Schrödingerin germaanit" ovat silti hankalampi juttu... he saattoivat olla tai olla olematta jossakin jollakin ajanhetkellä. Kaikkien kielivaiheiden läpi jatkuneiden kontaktien perusteella germaanit olisivat olleet aina jossain lähistöllä, eli niin idässä kuin aina kulloistenkin esi-itämerensuomalaisten länsipuolella.
Luoteis-IE --> kantaurali
Esigermaani --> länsiurali
Paleogermaani --> varhaiskantasuomi
Kantagermaani --> keskikantasuomi
luoteisgermaani/varhaiskantaskandinaavi --> myöhäiskantasuomi
jne.
http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_kallio.pdf

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


23 Maalis 2017 10:58
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Jaska kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Meillä on nyt tässä tarkastelussa keramiikkaa käyttämättömän ja keramiikan (Volgalta) omaksuneen kulttuurialueen raja keskellä Ruotsia. Sen sivuuttamiseen en ryhdy kevyin perustein.

Niin? Se ei johda mihinkään yhteen automaattiseen loppupäätelmään.

Florian Geyer kirjoitti:
Paljon uutta faktatietoa on -ajoituksineen- saatu mm. maanviljelyn tulosta. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan mukana tarkastelussa kielioloista puhuttaessa.

Pitäisikö olla? Muinaisia kieliä on joskus levinnyt tänne, sitten myöhemmin ne on syrjäytetty.


Kaksi arkologisessa aineistossa näkyvistä ilmiöistä dramaattisimpia ja mielenkiintoisimpia ovat mainitut. Minua vaan edelleenkin kiinnostaa, mikä ylläpiti sitä vahvaa kulttuurirajaa eteläisen Ruotsin ja #keramiikattoman-skandinavian välillä. Jos siihen ei liity kieliraja, olen todella yllättynyt.

Mahdollisen paleoeurooppalaisen kielen jäänne Fennoskandiassa saattais olla hyvä selitys, mutta se myös määrittää paleokielen maantieteelliset rajat.

Varhainen maanviljely nykyisine ajoituksineen on myös hyvin merkitsevä ilmiö, Murros elinkeinosta toiseen ja jyrkkä elämäntavan muutos pitäis niinkun jollain lailla näkyä myös kielioloissa.

Tämän muutoksen ajankohta on nyt eksaktisti paalutettu määrättyihin calBC-vuosiin. Ei kai kukaan väitä, ettei kielioloissa tapahtunut silloin mitään mainittavaa?

Kyllä minä taidan jäädä odottamaan sen seuraavan tutkimuksen valmistumista.


Toiseen asiaan mennäkseni: Aikiota näkyy poro purreen: Sijoittelee saamelais-paikannimiä vähän minne sattuu.


23 Maalis 2017 17:35
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 404
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
wejoja kirjoitti:
Hyvän yleiskäsityksen rautakulttuurin leviämisestä saa lukemalla lähialueiden ja eurooppalaisia tutkimuksia.


Onk linkkejä tiivisiin esityksiin?


Ei ainakaan mulla ole. Aihe on kohtalaisen laaja, joten en ihmettele.


23 Maalis 2017 20:18
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7532
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Kaksi arkologisessa aineistossa näkyvistä ilmiöistä dramaattisimpia ja mielenkiintoisimpia ovat mainitut. Minua vaan edelleenkin kiinnostaa, mikä ylläpiti sitä vahvaa kulttuurirajaa eteläisen Ruotsin ja #keramiikattoman-skandinavian välillä. Jos siihen ei liity kieliraja, olen todella yllättynyt.

Voi hyvin liittyä. Rajan takana oli toinen tuntematon muinaiskieli.

Florian Geyer kirjoitti:
Mahdollisen paleoeurooppalaisen kielen jäänne Fennoskandiassa saattais olla hyvä selitys, mutta se myös määrittää paleokielen maantieteelliset rajat.

Niin yhden.

Florian Geyer kirjoitti:
Varhainen maanviljely nykyisine ajoituksineen on myös hyvin merkitsevä ilmiö, Murros elinkeinosta toiseen ja jyrkkä elämäntavan muutos pitäis niinkun jollain lailla näkyä myös kielioloissa.

Tämän muutoksen ajankohta on nyt eksaktisti paalutettu määrättyihin calBC-vuosiin. Ei kai kukaan väitä, ettei kielioloissa tapahtunut silloin mitään mainittavaa?

Ei varmaan väitäkään. Paljon on ehtinyt tapahtua, jopa kymmeniä kieliä on ehtinyt levitä ja kadota jääkauden jälkeen Pohjolan eri alueilla. Tyypillisen kampakeramiikan aluekin vastaa aika nätisti erään paleoeurooppalaisen kielen/kieliryhmän levinneisyyttä, ks. s. 37-->:
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Florian Geyer kirjoitti:
Kyllä minä taidan jäädä odottamaan sen seuraavan tutkimuksen valmistumista.

Mistä aiheesta?

Florian Geyer kirjoitti:
Toiseen asiaan mennäkseni: Aikiota näkyy poro purreen: Sijoittelee saamelais-paikannimiä vähän minne sattuu.

Kautta koko Suomenhan niitä löytyy. Lounaisin rannikkokaistale saattaa olla poikkeus. Eikä Aikio niitä paikannimiä ole sijoittanut vaan kielenpuhujat, joiden esivanhemmat lainasivat ne saamelaisilta. PDT_Armataz_01_18

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


23 Maalis 2017 20:45
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Jaska kirjoitti:


Florian Geyer kirjoitti:
Toiseen asiaan mennäkseni: Aikiota näkyy poro purreen: Sijoittelee saamelais-paikannimiä vähän minne sattuu.

Kautta koko Suomenhan niitä löytyy. Lounaisin rannikkokaistale saattaa olla poikkeus. Eikä Aikio niitä paikannimiä ole sijoittanut vaan kielenpuhujat, joiden esivanhemmat lainasivat ne saamelaisilta. PDT_Armataz_01_18


Ei tartte olettaa esisaamelaisia tms. kun tekijä löytyy 2000-luvulta:
Lainaa:
Fil.tri Ante Aikio kirjoitti Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007 selitysyrityksen Lestijärven nimestä: Selittäen saamen sanastoista: 'nimi on todennäköisesti saamelaisperäinen'. Sanoja lasta, lósta, lõst - 'lehti' ja lástt - eli 'korpi, lehto' jne pyöritellen hän keksi tieteellisen selityksen tuolle nimelle Lesti. Se viittaa 'alueen kasvillisuuteen'.

Antaen ymmärtää, että Lesti oikeastaan onkin lappalaisten maata. Ei Lestijärvi ole mitään erityisen lehtevää seutua. Karuja sorakankaita ovat järven rantamaat. Niillä olen liikkunut metsänhoitajan työssäni. Pellotkin on raivattu myöhään lähinnä turvemaille. Aikion paikannimiselityksissä on se jatkuva virhe, että hän selittää kaikki mahdolliset paikannimet saamen kielen sanastoista.

Selittää saamen sanastoiksi paikannimiä osaamatta ollenkaan selittää, mitä paikannimi saamen sanana sitten tarkoittaa.


Lestijärven nimi saattaa liittyä muistoon järviraudan nostamisesta, ja paikallisesta valmistuksesta:

AD 1552: Asiakirjoissa Lestipyheierffui ja Lestin järffui.
AD 1668: Lästijervi.
Ruotsin sana blästra = nahkapalkeet, liittyen ahjoihin ja masuuneihin.
Rietz: Dialektlexikon, AD 1862-67: "Sana bläster tarkoittaa myös ’paikkaa, missä järvimalmia sulatetaan seppäraudaksi’."
Ruotsin sana bläster, bläst muuttuu suomalaisessa ympäristössä muotoon lest-, Lesti. Saarijärvellä muotoon Leustu.
Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla ’bles-’ esiintyy paikannimissä niillä paikoilla, joissa on nostettu suomalmia.
Ruotsissa löytyy yhä 195 ’Bläst-’ -liitteistä paikannimeä, ja vielä kaksi ’Lest-’ -nimeä: ”Strömstadin kunnan suolaakson nimi Lestingsmyran. Uppsalassa on suo nimeltään Lestommen – ’sulatto-uuni’.”

Paikannimistötutkijat eri puolilla Suomea alkavat olla ihmeissään tämän Aikion kanssa.


24 Maalis 2017 01:24
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42 ... 49  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia