Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 21 Syys 2018 17:10



Vastaa viestiin  [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43 ... 49  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Jos tosiaan Aikion perusteet on noin hepposia, menee vähän usko koko paikannimistötulikintoihin.


24 Maalis 2017 01:29
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Lestijärven nimi saattaa liittyä muistoon järviraudan nostamisesta, ja paikallisesta valmistuksesta...

Mielenkiintoinen huomio. Runeberg-projekti muuten mainitsee sanalle bläster "sulatusuuni", taustaksi mahdollisen suomalaisen lainasanan, josta urgerm. > *blaestaz.

http://runeberg.org/svetym/0139.html

Tuo suomalainen sana jää arvoitukseksi, liittyisikö arvailu lietso- <*leetso -sanastoon?

"Alueella on harjoitettu tervanpolttoa ja mahdollisesti on tuotettu myös puuhiiltä. Nykyisille peruskartoille on merkitty kohdealueille kaksi tervahautaa, hiilimiiluja ei ollut tiedossa. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevasta Haarajärvestä on perimätiedon mukaan nostettu rautamalmia 1600-luvulla."

http://www.kparkeologia.fi/tutkimusrapo ... 202013.pdf
"


24 Maalis 2017 08:33
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 547
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.


24 Maalis 2017 08:57
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.

Tuskin saamenpuhujien läsnäoloa alueella kannattaa epäillä, mm. Lestijärven toisella puolella on latvajärvi Elämäinen, perustuen johonkin ainakin saamenkaltaisen kielen "ylimmäinen"-sanaan, vrt. :

"The name is a folk-etymologically restructured back formation of the former name of lake Elimäänjärvi, which has been drained. As the lake was situated in the headwaters of River Teutjoki, the specific Elimää- quite obviously refl ects Proto-Saami *ëlē-mus ‘uppermost’."

http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_aikio.pdf

Toisella puolella on toisaalta Vuohtajärvi. liittyen todennäköisesi siihen *ukti-sanastoon, jota on identifioitu myös Venäjällä:

"Keski- ja Pohjois-Venäjän nimistössä esiintyy kuitenkin laajalti kannaksiin ja vetotaipaleisiin liittyviä Uht- (Uft-), Voht- ja Oht-nimiä (mm. Mullonen 2002: 208–215; Saarikivi 2006: 38). Venäjällä nimistö viittaa siihen, että sana Uht-/ Voht- on kuulunut merjalais-muromalaiseen kieleen ja sen pohjoiseen (Valkeajärvi‒Suhonan seudun) perifeeriseen lähisukukieleen (Rahkonen 2012: 21)."

http://journal.fi/virittaja/article/view/7843

Mutta, kun mm. Yli-Lestin kylän edustalla on Sepänsaari, en ainakaan heti hylkäisi mahdollisuutta, että Lestijärven nimi on nuorta perua ja pohjautuu raudansulatukseen. Alueen nimissä saattaa olla hyvinkin erilaisia kerrostumia.


24 Maalis 2017 09:18
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Lestijärven nimi saattaa liittyä muistoon järviraudan nostamisesta, ja paikallisesta valmistuksesta...

Mielenkiintoinen huomio. Runeberg-projekti muuten mainitsee sanalle bläster "sulatusuuni", taustaksi mahdollisen suomalaisen lainasanan, josta urgerm. > *blaestaz.

http://runeberg.org/svetym/0139.html

Tuo suomalainen sana jää arvoitukseksi, liittyisikö arvailu lietso- <*leetso -sanastoon?

"Alueella on harjoitettu tervanpolttoa ja mahdollisesti on tuotettu myös puuhiiltä. Nykyisille peruskartoille on merkitty kohdealueille kaksi tervahautaa, hiilimiiluja ei ollut tiedossa. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevasta Haarajärvestä on perimätiedon mukaan nostettu rautamalmia 1600-luvulla."

http://www.kparkeologia.fi/tutkimusrapo ... 202013.pdf
"


Nuo ovat erittäin hyviä havaintoja, ja Aikion vatulointi olikin vähällä piilottaa hyvin mielenkiintoisen metallurgiasta toponyymiin johtaneen jatkumon. Tässä Saarijärven versiossa ympyrä sulkeutuu??

Nykytiedoilla liittäisin silti blest-lesti -sanueen 1300-1700 -vuosisadoilla tapahtuneeseen raudantuotantoon Pohjois-Pohjanmaalla. Sen on täytynyt olla hyvin merkityksellistä paikallisille, ja nimenomaan Lestijoki-laakson ulkopuolisille. Tässä on nimeytymisen kynnys: Vähintään koko maakunta on kiinnittänyt huomiota rautatuotantoon, hyötynyt siitä, ja pitänyt po. piirrettä ylivoimaisen merkityksellisimpänä piirteenä Leskijärven seudulle.

Saarijärvellä sana oli siis 'Leustu'. Ilmari Kososelle täytyy tämä Runeberg-juttu kertoa.


24 Maalis 2017 09:43
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.


Murrekartat eivät tue savolaisuutta Lestijoen laaksossa.


24 Maalis 2017 09:51
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Mutta, kun mm. Yli-Lestin kylän edustalla on Sepänsaari, en ainakaan heti hylkäisi mahdollisuutta, että Lestijärven nimi on nuorta perua ja pohjautuu raudansulatukseen. Alueen nimissä saattaa olla hyvinkin erilaisia kerrostumia.


Seppä ei välttämättä takonut rautaa tuolla saarella, mutta ehkä hänen renkinsä esikäsittelivät siellä nostettua järvimalmia kuivaamalla ja polttamalla nostetusta massasta orgaaniset aineet pois. Näin on kuullemma tehty.

Oletin bläst-sanueen ruotsalaisalkuisuuteen luottaen, että blest-lesti on tullut vasta 1300-luvulla j.a.a., sotahullun Svean valtakunnan raudankysynnän räjähtäessä vauhtiin, ja kun Suomenkin järviä alettiin tonkimaan. Rautamalmin nosto voi esiintyä paikannimissä aikaisintaan 500 eKr. jälkeen.

Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.


Viimeksi muokannut Florian Geyer päivämäärä 24 Maalis 2017 10:13, muokattu yhteensä 1 kerran



24 Maalis 2017 10:09
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 547
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
sumu kirjoitti:
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.


Murrekartat eivät tue savolaisuutta Lestijoen laaksossa.

Lestinjärvellä heitä kumminkin vieraili joka toki on eriasia kuin lestinjoki laakso.Lestinjärvi on muuten kuuluisa sepistään mutta myöhäisemiltä ajoilta ja Toholampi rautahyteistään.


24 Maalis 2017 10:09
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6415
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestillä asui lappalaisia vielä 1500luvulla että hyvinkin se oli lappalaisten maata, alueella asui myös kaski savolaisia mutta heitä tuli ja meni toisin kuin nämä lapin perheet.Olipa kirkolla kovat paineet rakentaa lestille kappelikin vaikka väestöä ei juuri ollutkaan pakanuuden tähden. Lestijärvi toki on karulla seudulla mutta lestinjoki virtaa hyvinkin rehvillä rannoilla.


Suurten jokien alueella oli lappalaisia vielä 1500-luvulla. Aikalaiskirjoituksissa on muutamia mainintoja ja verollepanossa kirjauksia, joista voi hyvällä syyllä oletaa niin. Paikannimistökin tukee samaa.

Savolaisten tuloaalto ajoittuu tähän kuuluisaan Vaasan maauudistukseen. Kokonaisuudessaan savolaisaalto kuivui kokoon Siikajoelta etelään tämän ensimmäisen pyrähdyksen jälkeen ja suurin osa palasi huonoina satovuosina takaisin järvialueelle kaskeamaan.

Varsinaisia karjalaismuuttajia oli jo aiemmin Tornio-Kemi alueella, josta myös aikalaislähteitä. Lisäksi alueella on venäjänkielisiä muuntonimiä. Alueen karjalaiset kastettiin miekalla läntiseen uskontoon. Suurin osa (kaikki?) alueen karjalaista tulivat Vienasta, joilla oli pitkään huonot välit peräpohjalaisten kanssa. Ryöstöretkiä tehtiin polin ja toisin, enemmän kuitenkin Vienasta Peräpohjolaan Venäjän tuella ja laajenemispolitiikan mukaisesti.

Arvoituksellinen karjalaiskytkentä olisi Kalajokilaaksoon, jossa on usein karjalaisiksi mainittuja nimiä, kuten Räihä.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


24 Maalis 2017 10:10
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.

Hieno, kuin suoraan Tolkienin Sormusten herrasta.


24 Maalis 2017 10:18
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestinjärvellä heitä kumminkin vieraili joka toki on eriasia kuin lestinjoki laakso.Lestinjärvi on muuten kuuluisa sepistään mutta myöhäisemiltä ajoilta ja Toholampi rautahyteistään.


OK. Saamelaiset l. jänkhäjoonaat on nähty Lestillä kalavarkaissa ja piiskattu. Aikio siitä katkera? Lestijärven on täytynyt olla kuuluisa raudankäsittelystään silloin kun sen nimi annettu, jos tässä tarkastelussa on perää.

Blest > lesti -sanue on nähty muuallakin, levinnyt ympäri Suomea, väittää Kosonen. Rautahytin 1900-luvulle käytetty versio on Svean kuninkaallisen vuorikomission insinööri Carl Rinmanilla 1700-luvulla teettämien piirustusten mukainen. Kuva.

Kuva

Kun "korkeateknologinen" ruukkisysteemi tuotiin Svean valtakuntaan suoraan Ranskasta työntekijöineen ja mestareineen, etelän ruukit eivät silti kattaneet kysyntää. Siksi teetettiin mallipiirustukset samaa järvimalmia käyttävälle kotitarvetuotannolle, jotta sieltäkin saataisiin kelvollista rautaa.

Rinmannin versio tuli vanhan tekniikan päälle, ja peitti sen näkyvistä.


24 Maalis 2017 10:38
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.

Hieno, kuin suoraan Tolkienin Sormusten herrasta.


Punastun Tolkienin rinnalla.


24 Maalis 2017 10:39
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Hei tästä saa riiminkin:

Järvipaleot järvestä ruostetta nostaa,
kera suohomppelin.
Seima-Turbino-traaderi sen markkinoilta ostaa,
puolesta svedu-tomppelin.
Aikio metsäsaamelaisten vihan kostaa,
piiloon laittaa pahan toponyymin.

Hieno, kuin suoraan Tolkienin Sormusten herrasta.


Punastun Tolkienin rinnalla.

Pitänee kuitenkin vielä korostaa että suurin osa sveduista on mielestäni aivan kiusallisen terävää ja tarmokasta väkeä.


24 Maalis 2017 10:42
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pitänee kuitenkin vielä korostaa että suurin osa sveduista on mielestäni aivan kiusallisen terävää ja tarmokasta väkeä.


Tunnet oikeat tyypit. Olen mielessäni pohtinut, miksi ie-kieliin on lainattu niin vähän su-sanoja. Looginen vastaus on: Ne on olleet vähä tyhymiä?

No, nyt meillä on ur-finski sana ur-germanskiin lainattuna, ja vielä sen ajan huipputeknologiaan liittyvä!!

Vähän niinqon eriksson ja nokia? PDT_Armataz_01_12


24 Maalis 2017 10:50
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 3969
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:

Punastun Tolkienin rinnalla.

Pitänee kuitenkin vielä korostaa että suurin osa sveduista on mielestäni aivan kiusallisen terävää ja tarmokasta väkeä.


Eikä järvipaleoilla tai seima-turbinolla tainnut tekemistä ruotsinvallan aikaisen raudanteon kanssa, eikä muinaissaamelaisella asutuksellakaan.


24 Maalis 2017 10:51
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Rekonpoika kirjoitti:
Eikä järvipaleoilla tai seima-turbinolla tainnut tekemistä ruotsinvallan aikaisen raudanteon kanssa, eikä muinaissaamelaisella asutuksellakaan.


Tässä tarkastellaan rautateknologian tulo-ajankohdan ilmiöitä myöskin. Kuten lietomista l. #puhaltamista tarkoittavan sanan siirtymistä suomensukuisesta kielestä ur-germanskiin.

Sillä ei sitten ole mitään väliä, missä päin maailmaa kantasuomalaiset silloin olivat: Ruotsalaisten käsityksen mukaan ur-germankit tai mitkä lie rotunatsit hakivat *blaestaz, *blaestes -sanueen kantana olevan lainasanan paikasta "finska". Ilmeisesti löysivät kun sana heillä on.


24 Maalis 2017 11:04
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 3969
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Eikä järvipaleoilla tai seima-turbinolla tainnut tekemistä ruotsinvallan aikaisen raudanteon kanssa, eikä muinaissaamelaisella asutuksellakaan.


Tässä tarkastellaan rautateknologian tulo-ajankohdan ilmiöitä myöskin. Kuten lietomista l. #puhaltamista tarkoittavan sanan siirtymistä suomensukuisesta kielestä ur-germanskiin.

Sillä ei sitten ole mitään väliä, missä päin maailmaa kantasuomalaiset silloin olivat: Ruotsalaisten käsityksen mukaan ur-germankit tai mitkä lie rotunatsit hakivat *blaestaz, *blaestes -sanueen kantana olevan lainasanan paikasta "finska". Ilmeisesti löysivät kun sana heillä on.


Jos ruotsalaiset eivät pysty osoittamaan uskottavaa itämerensuomalaista etymologiaa idealleen niin se ei ole kovin vahvalla pohjalla. Tuon ruuneperin artikkelin perusteellahan otettiin kantagermaanin sana ja sitten heitettiin arvauksena lähteestä finska.

Syy sille miksi ims-kielissä on aataminaikuisia paleogermaanisanoja mutta päinvastaista saa hakea on että itämeren itärannoille tulleet varhaiset germaanit vaihtoivat kieltä ennemmin tai myöhemmin, kun taas Tanskan ja etelä-Skandinavian porukka ei ollut kontaktissa mukana. Itämeren itärannan germaanien nykytilanteeseen voi verrata, siihen aikaan ei ollut kaksikielisyyttä pönkittävää lainsäädäntöä ja ruotsinkielisten määrä Suomessa laskee nyt hitaammin kuin luonnonlain alla.


24 Maalis 2017 11:17
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kuva

Kuvassa etruskilaista raudanjalostusta vuorimalmista Populoniassa (Fuflunia). Mikä heiltä puuttuu?


24 Maalis 2017 11:22
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Rekonpoika kirjoitti:

Jos ruotsalaiset eivät pysty osoittamaan uskottavaa itämerensuomalaista etymologiaa idealleen niin se ei ole kovin vahvalla pohjalla. Tuon ruuneperin artikkelin perusteellahan otettiin kantagermaanin sana ja sitten heitettiin arvauksena lähteestä finska.


Heillä ei ole muuta tarjollaolevaa lähdettä, kuin #suomi. Bai tö vei, urfinski-sanan löytäminen ur-germanskiin lainatun sanan takaa on mahdollista vain Ruotsissa. PDT_Armataz_01_12


24 Maalis 2017 11:25
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 3969
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:

Jos ruotsalaiset eivät pysty osoittamaan uskottavaa itämerensuomalaista etymologiaa idealleen niin se ei ole kovin vahvalla pohjalla. Tuon ruuneperin artikkelin perusteellahan otettiin kantagermaanin sana ja sitten heitettiin arvauksena lähteestä finska.


Heillä ei ole muuta tarjollaolevaa lähdettä, kuin #suomi. Bai tö vei, urfinski-sanan löytäminen ur-germanskiin lainatun sanan takaa on mahdollista vain Ruotsissa. PDT_Armataz_01_12


Eihän heillä ole mitään lähdettä vaan heittävät tikkaa silmät sidottuna, mahdollista IMS-etymologiaa ei käsitellä. Voisi saman tien heittää burushaskin lähteeksi olemattomilla perusteilla.


24 Maalis 2017 11:30
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43 ... 49  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia