Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 17 Joulu 2018 07:51



Vastaa viestiin  [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46 ... 49  Seuraava
 Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
sumu kirjoitti:
Lestinjärvi ja suomenselkä olivat myös hämäläisten eränautintoja kuinka on selitettävissä heidän ja karjalaisten yhteiselo vai onko kyseessä eri aikakaudet.


Olettaisen vilkunalaisittain, että Petaoja/Pyhäjoki -raja periytyy hämäläisten ja karjalaisten vanhasta nautinta-alue rajasta.


26 Maalis 2017 11:13
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4094
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Tutkijoiden PCA-kuvia asiasta nähneenä voin sanoa että itäisemmistä ryhmistä vienankarjalaiset näyttävät niissä geeniensä puolesta eniten itäsuomalaisilta (ja ovat samassa länsisuomalaiset sisältävässä jatkumossa jos niillä ei ole tuoretta saamelaista tai venäläistä sekoitusta) mutta tuo yhteys tippuu Aunukselle ja varsinkin vepsiin mennessä.


26 Maalis 2017 11:13
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32
Viestit: 363
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
[

Jos tarkoitat permin puhujia, niin tuskin heitä tuolla liikkui. Karjalaisia kauppapermejä saattoi hyvinkin liikkua. Nerevat taas vaikuttavat nimen perusteella (ner "vesi", Nereva joki tms. ) jonkinlaiselta imsu-balttilaiselta sekakansalta Virossa,


Viittasin vanhaan nimitykseen "kauppapermit", joka edelsi "laukkuryssää". #Bjarmia näyttää olleen itämerensuomalainen ilmiö Vienan suussa, joten kauppapermi ei välttämättä viittaa permiläisiin.

Nereva on erään venäläisen tutkijan oletus itämerensuomalaisten ja merjalaisten yms. välissä asuneesta kansasta. En tiiä, onko joku muu ollut samaa mieltä.


26 Maalis 2017 11:19
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 14 Marras 2016 13:41
Viestit: 247
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
Muinaisen nuorisoslangin sanoin viestisin niille savolaisille, jotka evät halua tunnustaa länsisuomalais-saamelaisia juuriaan: hankkikaa elåmä PDT_Armataz_01_20

PDT_Armataz_01_14

_________________
Juuret: Keski-Suomi ja Laatokan Karjala
Y-DNA N1c1
mtDNA U5a


26 Maalis 2017 11:22
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 546
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Lesti nimelle on myös Vilkunan selitys jonka mukaan se olisi valaa merkitsevä,taustana selitykelle palkallinen perimätieto, myöskin lesti on tervamittana tuttu.Minkään tyyppinen on ollut paikallisten lappalaisten elinkeino kun se on eronnut jollain tavalla savolaisesta kaskitaloudesta ja sitonut paikalliseen asumiseen, liekö maanviljely tapa omaksuttu ranikolta .


26 Maalis 2017 11:23
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4094
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Paperit joita olen lukenut sijoittavat kaskiviljelevät saamelaiset etelään. Lestijärvellä lienee harjoitettu metsästelyä ja keräilyä.


26 Maalis 2017 11:28
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
Tosin kirkkoon ei tarvinnut mennä Oulujärvelle, koska niitä oli rannikolla jo 1300-luvulta lähtien. Eivätkä ne jättäneet venettään Veneheittoon, vaan kuljettivat ne maaselän yli, joka oli muinoin maankohoaman vuoksi lyhyempi. Vene siis heitettiin.

Nooh, maankohoaminen nosti kannaksen Oulujärven ja meren väliin jo 9000 vuotta sitten. Sen jälkeen maankohoaminen ei ole erityisemmin loitontanut Siikajoen latvaa Oulujärvestä. Veneen heittämisen täytyy tarkoittaa jotain kuvainnollisempaa heittämistä, kenties vain joen rannalle.

Sigfrid kirjoitti:
Sukunimistön perusteella Kannaksen karjalaisia tuli Pyhäjoen latvoille, eli Pyhäjärvelle, mutta kyseinen asutus taantui jo 1500-luvulla.
Sigfrid kirjoitti:
Kuten jo totesin, muinaiskarjalainen kylä sijaitsi Pyhäjärvellä, todennäköisesti myös läheisellä Lestijärvellä. Lähteet Armas J. Luukko jaKansalaisen Karttapaikka. Nämä asutukset taantuivat jo 1500-luvulla Ruotsin otteen kiristyessä, osin juuri savolaisten ansiosta.

Hyllyssäni ei ole 1950-luvun proffan teosta, joten kerropa lisää noista Pyhäjärven karjalaisista. Mihin käsitys heistä perustuu?


26 Maalis 2017 11:48
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 546
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Rekonpoika kirjoitti:
Paperit joita olen lukenut sijoittavat kaskiviljelevät saamelaiset etelään. Lestijärvellä lienee harjoitettu metsästelyä ja keräilyä.

Totta olihan lestinjärvi viimeisiä seutuja jossa metsäpeuraa esiintyi ennen sukupuuttoaan,mutta selvästi heillä oli suhteet lestinjoki laakson rannikolle, monesta Käräjä pöytäkirjasta käy ilmi että taikakeinoihin oppia käytiin hakemassa lestiltä ja noitarummun (kannus)käyttö vei Heikki lappalaisen mestaukseen syyteenä kuoleman aiheuttaminen taikomalla eräälle ranikkon naiselle.


26 Maalis 2017 11:51
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Karjalaisten tunnettu reitti on useimmille suomalaisille tuntematon, paitsi Oulujoen vesistön osalta. Sukunimistön perusteella Kannaksen karjalaisia tuli Pyhäjoen latvoille, eli Pyhäjärvelle, mutta kyseinen asutus taantui jo 1500-luvulla.
Pähkinäsaaren raja jätti Pyhäjoen karjalaisten kulkuväyläksi Pohjanlahdelle.

Niin on joku proffa horissut. Järjetön oletus. Kymijoen vesistön latvoilta ja Hämeen pohjoiselta laidalta alkanut kulkuväylä kiinnosti tietysti myös Ruotsia. Ruotsi oli muutenkin vahvoilla, sai itselleen Savon ja puolet Karjalasta, mutta olisi antanut tämän (kenties omien karjalaistensa) käyttämän väylän Noukkareille.

Raja sen sijaan saattoi mennä joessa. Tällöin siinä pääsivät kulkemaan venäjänkarjalaiset Laatokalta, ruotsinkarjalaiset Saimaalta, savolaiset Saimaalta, hämäläiset Päijänteeltä, etelän lappalaiset, ruotsalaiset virkamiehet Savonlinnasta ja venäläiset virkamiehet Käkisalmesta. Toisaalta, rajahan ei ollut välttämättä siellä päinkään, kaikki vain arvailua.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
"Vilkuna lähti siitä, että Saimaalta Pyhäjoen kautta Pohjanlahteen kulkeva venetie oli Käkisalmen karjalaisille tärkein – jopa ainoa vesireitti ja veronkantoväylä vuosittain toistuvassa Pohjanlahden rannikon nautinnassa ja verotuksessa. Karjalaisten oppaina ja kyytimiehinä venereitillä olivat Vilkunan mukaan olleet saamelaiset: ”Kuljetus tapahtui lappalaisten toimesta kyläalueelta kyläalueelle …”.

Niin, tuo on vain Vilkunan spekulointia. Ei missään historiallisessa lähteessä ole sanottu reitin olleen karjalaisille tärkein tai ainoa vesireitti eikä sitä ole sanottu veronkantoväyläksi, kaikki on vain hänen oletteluaan. Eikä edes kovin vakuuttavaa sellaista. Ja sen oletuksen päälle on jatko-oletus Pähkinäsaaren rajan kulusta. Ihmettelen, kuinka kielitieteestä ja historiatieteestä kumpuaa näitä veijareita, joiden mielestä olemattomien faktojen päälle voi satuilla aivan vapaasti vaikka minkälaisia muinaisselityksiä.


26 Maalis 2017 12:18
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5448
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Lounaisrannikon muutamat voht-nimet näyttäisivät liittyvän mäkiin ilman mitään ilmeistä liittymäkohtaa vesireittiin. Olisiko taustalla ?*vuohten l. vuohienvuori-tyyppisiä nimiä?

Sen sijaan esim. Hämeen Ohtinen-Vohtensuo-nimipari näyttää jo paljon lupaavammalta, varsinkin kun Virroilta löytyy selvä *ukti-nimi Ohtimus, johon liittyy Ahtaansalmi l. ilmeinen ?*Ohtaansalmi ja vieressä reittiä jatkaa Kehvelinvuori l. ilmeisesti ?*ketveleen l. kannaksenvuori ja Takataipaleenvuori. Vieressä on myös Vironkallio, ketvel-nimiähän löytyy Etelä-Saimaalta, mutta itse sana on myös viroa. Ehkä näissä nimissä näkyy saman reitin useat nimikerrokset, tuo viro-ketvel liittynee ainakin välillisesti Kalmistonmäen-Olhavan ryhmän ilmeisiin yhteyksiin Virumaalle.

Koko tässä X-kieleen liittyvässä kokonaisuudessa on siis mitä ilmeisimmin kyse jostain jatkumosta merjalaiskielien ja saamen välillä, eri asia on sitten se missä määrin sanasto esiintyi substraattina imsun eri murteissa.


26 Maalis 2017 12:26
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5448
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Niin, tuo on vain Vilkunan spekulointia.

Hänellä on mielipide, sinulla on mielipide. Minä luotan hänen arvioonsa, jota tukee muiden asiaa tutkineiden akateemikkojen työ.


26 Maalis 2017 12:31
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:


Eivät ole.

Yritän vain tätä hillitä pateettista historianvääristelyä. Muinaisen nuorisoslangin sanoin viestisin niille savolaisille, jotka evät halua tunnustaa länsisuomalais-saamelaisia juuriaan: hankkikaa elåmä PDT_Armataz_01_20


Pistä Sigfrid jonkinlainen koonnos näkemyksistäsi karjalaisten ja savolaisten suhteen ja myös karjalaisten asutuksesta Perämerellä aikojen alussa. Helpompi ymmärtää ja ottaa kantaakin.


Minun tietoni perustuvat vanhoihin alkuperäisdokumentteihin, enkä pysty kilpailemaan historianmaalarien kanssa. Maalaamalla saa kaikenlaisia kuvia, mutta jos pysytään niissä harvoissa alkuperäoitiedoissa mitä meillä on, niin tulemme toimeen hyvin vähällä varmalla tiedolla PDT_Armataz_01_01


26 Maalis 2017 12:36
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4094
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
X-kieli (merjansukuinen) - Saame (ei merjansukuinen) - Merja kuulostaa vähän erikoiselta mallilta kieltämättä. Varsinkin kun merjalaisalueille liittyy selvä mutta alueellisesti rajoittunut (kargopolista karjalaisiin mennessä katoava) lähinnä volgalais-permiläistä muistuttava perimä.


26 Maalis 2017 12:38
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Florian Geyer kirjoitti:
sumu kirjoitti:
Lestinjärvi ja suomenselkä olivat myös hämäläisten eränautintoja kuinka on selitettävissä heidän ja karjalaisten yhteiselo vai onko kyseessä eri aikakaudet.


Olettaisen vilkunalaisittain, että Petaoja/Pyhäjoki -raja periytyy hämäläisten ja karjalaisten vanhasta nautinta-alue rajasta.


Hauki on kala. On siellä rämmitty pitkin metsiä karjalaisuutta etsimässä. Mm. se Hanhikivi, jonka piti olla rannikon rajapyykki tuskin oli merenpinnan tasolla vuonna 1323.


26 Maalis 2017 12:40
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6534
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Tosin kirkkoon ei tarvinnut mennä Oulujärvelle, koska niitä oli rannikolla jo 1300-luvulta lähtien. Eivätkä ne jättäneet venettään Veneheittoon, vaan kuljettivat ne maaselän yli, joka oli muinoin maankohoaman vuoksi lyhyempi. Vene siis heitettiin.

Nooh, maankohoaminen nosti kannaksen Oulujärven ja meren väliin jo 9000 vuotta sitten. Sen jälkeen maankohoaminen ei ole erityisemmin loitontanut Siikajoen latvaa Oulujärvestä. Veneen heittämisen täytyy tarkoittaa jotain kuvainnollisempaa heittämistä, kenties vain joen rannalle.

Sigfrid kirjoitti:
Sukunimistön perusteella Kannaksen karjalaisia tuli Pyhäjoen latvoille, eli Pyhäjärvelle, mutta kyseinen asutus taantui jo 1500-luvulla.
Sigfrid kirjoitti:
Kuten jo totesin, muinaiskarjalainen kylä sijaitsi Pyhäjärvellä, todennäköisesti myös läheisellä Lestijärvellä. Lähteet Armas J. Luukko jaKansalaisen Karttapaikka. Nämä asutukset taantuivat jo 1500-luvulla Ruotsin otteen kiristyessä, osin juuri savolaisten ansiosta.

Hyllyssäni ei ole 1950-luvun proffan teosta, joten kerropa lisää noista Pyhäjärven karjalaisista. Mihin käsitys heistä perustuu?



Sukunimistöön, joka oli siellä jo 1500-luvun alkupuolella. Arvioiden mukaan jomsilloin Pyhäjärvellä oli iso kylä, jossa satoja asukkaita. Juurien täytyy johtaa 1400-luvulle, aikaan paljon ennen Vaasaa, savolaisia ja maauudistusta. Kun tuo asutus lisäksi taantui savolaisen ekspansion aikana, niin kaikki viittaa muinaiskarjalaiseen asutukseen, jonka tarkoitus oli ehkä hyödyntää Pyhäjokea (miksei myös Lestijokea) asutusreittinä. Tiedämme ettei se onnistunut. Tuo väestö ei ollut samalla tavalla aggressiivista kuin Oulujoen reittiä edenneet karjalaiset. Kaivan noita nimiä esille kun löydän Luukkoni.


26 Maalis 2017 12:47
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Niin, tuo on vain Vilkunan spekulointia.
Hänellä on mielipide, sinulla on mielipide. Minä luotan hänen arvioonsa, jota tukee muiden asiaa tutkineiden akateemikkojen työ.
Jota tukee muiden akateemikkojen työ??? Käsittääkseni historian proffat ovat sijoittaneet Pähkinäsaaren rajan muualle, kuten vaikka siihen Pyhäjokeen, mutta muistaakseni vain Vilkuna (joka ei edes ollut historian, vaan kansantieteen proffa) on halunnut jättää Pyhäjoen kokonaan Novgorodille. Ovatko siis jotkut muutkin proffat olleet samalla kannalla, että Pyhäjoki olisi kuulunut kokonaan Novgorodille?


26 Maalis 2017 12:48
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5448
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Rekonpoika kirjoitti:
X-kieli (merjansukuinen) - Saame (ei merjansukuinen) - Merja kuulostaa vähän erikoiselta mallilta kieltämättä. Varsinkin kun merjalaisalueille liittyy selvä mutta alueellisesti rajoittunut (kargopolista karjalaisiin mennessä katoava) lähinnä volgalais-permiläistä muistuttava perimä.

Ilmeisesti viittaat tähän:

"Sen sijaan x ­kielellä (­kielillä), jolla saattoi olla useampia tytärkieliä, oli enemmän yhteyttä Rybinskin–Kostroman Volgalle (merjalaisalueille) ja etenkin Venäjän pohjoiselle järvialueelle. Suomen alueella esiintyvällä x ­kielisellä nimistöllä onkin erittäin vahva edustus juuri Syvärin ja Suhonan välisellä alueella (kartta 24)."

Saamehan muuttuu itään mentäessä jälkien perusteella joko esisaameksi tai parasaameksi. Varsinainen saami on hyvin suomalainen (!) ilmiö. Kuvittelisin että jonkinlainen varhainen heimoraja kulki jossain Kostroman-Unzhan tienoilla, siitä länteen Volgan pohjoispuolella sijaitsi tekstiilikeramiikan pohjoinen murrejatkumo. Eteläpuolella kehiteltiin balttien kanssa imsua.

Länteen muuttavat assimiloivat tietysti edetessään paikallisia (paleo-)ryhmiä, joiden perimä oli taas ennen pronssikautta erilainen suhteessa nykyperimään.


26 Maalis 2017 13:03
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1760
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Sigfrid kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Hyllyssäni ei ole 1950-luvun proffan teosta, joten kerropa lisää noista Pyhäjärven karjalaisista. Mihin käsitys heistä perustuu?
Sukunimistöön, joka oli siellä jo 1500-luvun alkupuolella. Arvioiden mukaan jomsilloin Pyhäjärvellä oli iso kylä, jossa satoja asukkaita. Juurien täytyy johtaa 1400-luvulle, aikaan paljon ennen Vaasaa, savolaisia ja maauudistusta. Kun tuo asutus lisäksi taantui savolaisen ekspansion aikana, niin kaikki viittaa muinaiskarjalaiseen asutukseen, jonka tarkoitus oli ehkä hyödyntää Pyhäjokea (miksei myös Lestijokea) asutusreittinä. Tiedämme ettei se onnistunut. Tuo väestö ei ollut samalla tavalla aggressiivista kuin Oulujoen reittiä edenneet karjalaiset. Kaivan noita nimiä esille kun löydän Luukkoni.

Alustavasti nousee esiin tällaisia kysymyksiä
* Missä lähteissä sukunimet näkyvät Pyhäjärjen rannoille paikannettuina. Saloisten kirkonkirjoissako? Veroluetteloissa?
* Olivatko asukkaat juuriltaan Novgorodin karjalaisia Laatokalta vai Saimaan karjalaisia Lappeenrannan seudulta?
* Miksi asutus taantui ja miksi juuri savolaisaallon aikana, jolloin asutuksen olisi luullut vahvistuvan?


26 Maalis 2017 13:08
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5448
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Niin, tuo on vain Vilkunan spekulointia.
Hänellä on mielipide, sinulla on mielipide. Minä luotan hänen arvioonsa, jota tukee muiden asiaa tutkineiden akateemikkojen työ.
Jota tukee muiden akateemikkojen työ??? Käsittääkseni historian proffat ovat sijoittaneet Pähkinäsaaren rajan muualle, kuten vaikka siihen Pyhäjokeen, mutta muistaakseni vain Vilkuna (joka ei edes ollut historian, vaan kansantieteen proffa) on halunnut jättää Pyhäjoen kokonaan Novgorodille. Ovatko siis jotkut muutkin proffat olleet samalla kannalla, että Pyhäjoki olisi kuulunut kokonaan Novgorodille?

viewtopic.php?f=7&t=655&p=15671&hilit=hanhikivi#p15671


26 Maalis 2017 13:12
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41
Viestit: 4094
Viesti Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
X-kieli (merjansukuinen) - Saame (ei merjansukuinen) - Merja kuulostaa vähän erikoiselta mallilta kieltämättä. Varsinkin kun merjalaisalueille liittyy selvä mutta alueellisesti rajoittunut (kargopolista karjalaisiin mennessä katoava) lähinnä volgalais-permiläistä muistuttava perimä.

Ilmeisesti viittaat tähän:

"Sen sijaan x ­kielellä (­kielillä), jolla saattoi olla useampia tytärkieliä, oli enemmän yhteyttä Rybinskin–Kostroman Volgalle (merjalaisalueille) ja etenkin Venäjän pohjoiselle järvialueelle. Suomen alueella esiintyvällä x ­kielisellä nimistöllä onkin erittäin vahva edustus juuri Syvärin ja Suhonan välisellä alueella (kartta 24)."

Saamehan muuttuu itään mentäessä jälkien perusteella joko esisaameksi tai parasaameksi. Varsinainen saami on hyvin suomalainen (!) ilmiö. Kuvittelisin että jonkinlainen varhainen heimoraja kulki jossain Kostroman-Unzhan tienoilla, siitä länteen Volgan pohjoispuolella sijaitsi tekstiilikeramiikan pohjoinen murrejatkumo. Eteläpuolella kehiteltiin balttien kanssa imsua.

Länteen muuttavat assimiloivat tietysti edetessään paikallisia (paleo-)ryhmiä, joiden perimä oli taas ennen pronssikautta erilainen suhteessa nykyperimään.


Tarkennan: tarkoitin X-kieli-(esi)kantasaami-merja-vaihtelua Okalta Suomen suuntaan. Volgalta pohjoiseenko ei ollut niitä Suomen paleoita? Sitä kauttahan niiden täytyi Suomeen tulla koskapa olivat itäisiä. Pinega ja Mezen ovat vähemmän volgalaisia ja enemmän saamelaisia kuin Kargopol huolimatta paremmin dokumentoiduista komikontakteistaan. Tämä kargopolilaisten volgaperimä näyttää tuoreemmalta tulokkaalta.


26 Maalis 2017 13:17
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 966 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46 ... 49  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia