Switch to full style
Kulttuurintutkimus (kansatiede) tutkii menneisyyttä henkisen ja aineellisen kulttuurin kautta ja folkloristiikka kansanperinteen kautta.
Lähetä vastaus

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 17:35

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Ruotsalaisilla ei ollut mitään hinkua kulkea Pohjanlahdelta Laatokalle, he pääsivät kumpaankin paikkaan ilman Pyhäjokea.

Myös laatokankarjalaiset pääsivät Perämerelle ilman Pyhäjokea. Tunnettu reittinsä meni Pielisen ja Oulujärven kautta. Toisaalta Ruotsin valtio ja kansalaiset olisivat hyötyneet sisäisestä liikenneyhteydestä, joka yhdistää järvialueen (Saimaan-Karjala, Savo, Päijät-Häme) ja Perämeren.



On hyvinkin mahdollista, että laatokankarjalaiset paramilitääriset joukot (ns. pienet vihreät miehet) käyttivät Oulunjärven reittiä. Ei kaikkien sitä käyttäneiden tarvinnut olla Vienasta. Selvyyden vuoksi historian kertausta; Oulu kaupunkina ja vakinaisena osana Ruotsin valtakuntaa perustettiin vasta 1500-luvun lopulla ja on nuorin muinaistaajama Perämeren alueella. Siellä oli vielä 1400-luvulla venäläis-karjalainen linnake, mainitaan puuvarustuksena. Mutta varsinaista karjalaisasutusta ei Oulun alueelta tunneta.


Usein karjalaisista puhutaan, kuin olisivat olleet kaikki novgorodilaisia. Ei, toinen puoli karjalaisista oli Ruotsin kansalaisia. Jos Pyhäjoki on ollut kulkureittinä Perämerelle, niin luontevammin saimaankarjalaisille kuin Laatokan karjalaisille. Jos saimaankarjalaisilla olisi ollut aiemmin veronkanto-oikeus Pyhäjoella tai edes sen eteläpuolella, niin näiden karjalaisten siirtyessä Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin hallintaan myös heidän alusmaansa olisivat siirtyneet mukana, jolloin kulkemistarve Pyhäjoelle olisi säilynyt ennallaan. Vielä luontevampi kulku Pyhäjoelle olisi ollut päijäthämäläisillä, reitti kun alkoi heidän latvavesiltään.


En ole lukenut tällaisesta karjalaisten verotusoikeudesta satakuntalaisten ja hämäläisten muinaisilla eräalueilla. Kaikkien uusfennomaanien karttama Jaakkola mainitsee vanhoihin oikeustapauksiin liittyen satakuntalaisten omistaneen nautintaoikeudet Pattijoelle asti. Tässä varmaan oli yksi syy hänen olettaa 1323 rajan kulkeneen siellä. En ikinä opi ymmärtämään miksi pitää koko ajan olettaa karjalaisten verotusoikeuksia, vaikka niistä ei ole mitään todisteita. Pakkomielle jonkin asian ymmärtämiseksi "oikealla tavalla".
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 26 Maalis 2017 18:41, muokattu yhteensä 2 kertaa

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 17:40

Kinaporin kalifi kirjoitti:Liittyen Sumun kysymykseen nimien vuohto-nimien ajoituksesta: Muinaisuutemme jäljet-teos tuo sivulla 247 esille mielenkiintoisen seikan:

"Mielenkiintoisena yksityiskohtana emalikoristeiset hevosenkenkäsoljet keskittyivät 300- ja 400-luvuilla nimenomaan sisämaahan. Näitä ilmeisen arvokkaita kupariseoskoruja valmistettiin Pohjois-Viron alueella, erityisesti Virumaalla. Sisämaan asukkailla ilmeisesti oli omia, lounaisrannikosta riippumattomia kontaktiverkostojaan Suomenlahden suunnalla. Kontaktit saattoivat ulottua myös Pohjanlahdelle, sillä Pohjois-Ruotsin Ångermanlandista tavatut emalikoristeiset soljet (Storkågen löytö) ovat voineet kulkeutua Etelä-Suomen sisämaan kautta. Tälläiset yhteydet Etelä-Suomen ja Pohjanlahden välillä kulkivat järvireittejä pitkin Suomenselän vedenjakajalle, jonka ylittämisen jälkeen matka saattoi jatkua Pohjanmaan joki- tai harjuteitä pitkin merta kohti"

Arvelen itse että tuo reitti pohjoiseen alkoi Virojoen ja Viipurinlahteen laskevan Soskuanjoen ympäristöstä ja levitti (osaltaan?) virolaistyypin nimiä ja viro-paikannimiä myös Hämeen suuntaan. Nuo vuohto-nimet voisivat kuitenkin viitata siihen, että virumaalaisten roinaa levitti jokin pohjois-itäisempi ryhmä, jonka kielessä oli tämä substraattisanasto?


Itse taas arvelen Ångermalandin emalisen soljen tulleen ns. muinaisten merivaltojen kauppatavarana, vaihdossa tavaraan saamien edeltäjien kanssa. Ei sen huonompi arvelu kuin sinunkaan arvelusi..

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 19:43

Sigfrid kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Liittyen Sumun kysymykseen nimien vuohto-nimien ajoituksesta: Muinaisuutemme jäljet-teos tuo sivulla 247 esille mielenkiintoisen seikan:

"Mielenkiintoisena yksityiskohtana emalikoristeiset hevosenkenkäsoljet keskittyivät 300- ja 400-luvuilla nimenomaan sisämaahan. Näitä ilmeisen arvokkaita kupariseoskoruja valmistettiin Pohjois-Viron alueella, erityisesti Virumaalla. Sisämaan asukkailla ilmeisesti oli omia, lounaisrannikosta riippumattomia kontaktiverkostojaan Suomenlahden suunnalla. Kontaktit saattoivat ulottua myös Pohjanlahdelle, sillä Pohjois-Ruotsin Ångermanlandista tavatut emalikoristeiset soljet (Storkågen löytö) ovat voineet kulkeutua Etelä-Suomen sisämaan kautta. Tälläiset yhteydet Etelä-Suomen ja Pohjanlahden välillä kulkivat järvireittejä pitkin Suomenselän vedenjakajalle, jonka ylittämisen jälkeen matka saattoi jatkua Pohjanmaan joki- tai harjuteitä pitkin merta kohti"

Arvelen itse että tuo reitti pohjoiseen alkoi Virojoen ja Viipurinlahteen laskevan Soskuanjoen ympäristöstä ja levitti (osaltaan?) virolaistyypin nimiä ja viro-paikannimiä myös Hämeen suuntaan. Nuo vuohto-nimet voisivat kuitenkin viitata siihen, että virumaalaisten roinaa levitti jokin pohjois-itäisempi ryhmä, jonka kielessä oli tämä substraattisanasto?


Itse taas arvelen Ångermalandin emalisen soljen tulleen ns. muinaisten merivaltojen kauppatavarana, vaihdossa tavaraan saamien edeltäjien kanssa. Ei sen huonompi arvelu kuin sinunkaan arvelusi..

Siteeraus ei ole oma arvio, vaan lainaus tutkijoilta Raninen ja Wessman. Saat tietysti uskoa asiasta minun puolestani mitä haluat.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 19:55

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Liittyen Sumun kysymykseen nimien vuohto-nimien ajoituksesta: Muinaisuutemme jäljet-teos tuo sivulla 247 esille mielenkiintoisen seikan:

"Mielenkiintoisena yksityiskohtana emalikoristeiset hevosenkenkäsoljet keskittyivät 300- ja 400-luvuilla nimenomaan sisämaahan. Näitä ilmeisen arvokkaita kupariseoskoruja valmistettiin Pohjois-Viron alueella, erityisesti Virumaalla. Sisämaan asukkailla ilmeisesti oli omia, lounaisrannikosta riippumattomia kontaktiverkostojaan Suomenlahden suunnalla. Kontaktit saattoivat ulottua myös Pohjanlahdelle, sillä Pohjois-Ruotsin Ångermanlandista tavatut emalikoristeiset soljet (Storkågen löytö) ovat voineet kulkeutua Etelä-Suomen sisämaan kautta. Tälläiset yhteydet Etelä-Suomen ja Pohjanlahden välillä kulkivat järvireittejä pitkin Suomenselän vedenjakajalle, jonka ylittämisen jälkeen matka saattoi jatkua Pohjanmaan joki- tai harjuteitä pitkin merta kohti"

Arvelen itse että tuo reitti pohjoiseen alkoi Virojoen ja Viipurinlahteen laskevan Soskuanjoen ympäristöstä ja levitti (osaltaan?) virolaistyypin nimiä ja viro-paikannimiä myös Hämeen suuntaan. Nuo vuohto-nimet voisivat kuitenkin viitata siihen, että virumaalaisten roinaa levitti jokin pohjois-itäisempi ryhmä, jonka kielessä oli tämä substraattisanasto?


Itse taas arvelen Ångermalandin emalisen soljen tulleen ns. muinaisten merivaltojen kauppatavarana, vaihdossa tavaraan saamien edeltäjien kanssa. Ei sen huonompi arvelu kuin sinunkaan arvelusi..

Siteeraus ei ole oma arvio, vaan lainaus tutkijoilta Raninen ja Wessman. Saat tietysti uskoa asiasta minun puolestani mitä haluat.


Klinge, Muinaisuutemme Merivallat.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 20:08

Sigfrid kirjoitti:Klinge, Muinaisuutemme Merivallat.

Minulla on sama teos ruotsiksi, siitä painoksesta on ilmeisesti jätetty pois tuo Storkågen löytö.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 21:01

Sigfrid kirjoitti:Oulu kaupunkina ja vakinaisena osana Ruotsin valtakuntaa perustettiin vasta 1500-luvun lopulla ja on nuorin muinaistaajama Perämeren alueella. Siellä oli vielä 1400-luvulla venäläis-karjalainen linnake, mainitaan puuvarustuksena.
Pieni tarkennus vuosilukuihin: "Oulun linna ... Mahdollisesti samalla paikalla on sijainnut myös novgorodilaisten vuonna 1375 rakentama linna, jonka ruotsalaiset valtasivat vuonna 1377." (Lainaus Wikipediasta).

Sigfrid kirjoitti:En ole lukenut tällaisesta karjalaisten verotusoikeudesta satakuntalaisten ja hämäläisten muinaisilla eräalueilla. Kaikkien uusfennomaanien karttama Jaakkola mainitsee vanhoihin oikeustapauksiin liittyen satakuntalaisten omistaneen nautintaoikeudet Pattijoelle asti. Tässä varmaan oli yksi syy hänen olettaa 1323 rajan kulkeneen siellä. En ikinä opi ymmärtämään miksi pitää koko ajan olettaa karjalaisten verotusoikeuksia, vaikka niistä ei ole mitään todisteita. Pakkomielle jonkin asian ymmärtämiseksi "oikealla tavalla".
Enkä ole minäkään karjalaisten verotusoikeutta ainakaan Pyhäjoelle tyrkyttämässä, spekuloin vain että jos sellaista ylipäätään oli, niin ehkä mielummin ruotsinkarjalaisilla kuin venäjänkarjalaisilla.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 21:06

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Klinge, Muinaisuutemme Merivallat.

Minulla on sama teos ruotsiksi, siitä painoksesta on ilmeisesti jätetty pois tuo Storkågen löytö.


Se löytyy tuosta Lapps and Labyrinths.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 21:08

aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Oulu kaupunkina ja vakinaisena osana Ruotsin valtakuntaa perustettiin vasta 1500-luvun lopulla ja on nuorin muinaistaajama Perämeren alueella. Siellä oli vielä 1400-luvulla venäläis-karjalainen linnake, mainitaan puuvarustuksena.
Pieni tarkennus vuosilukuihin: "Oulun linna ... Mahdollisesti samalla paikalla on sijainnut myös novgorodilaisten vuonna 1375 rakentama linna, jonka ruotsalaiset valtasivat vuonna 1377." (Lainaus Wikipediasta).



OK.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 21:18

aikalainen kirjoitti: verotusoikeutta ainakaan Pyhäjoelle tyrkyttämässä, spekuloin vain että jos sellaista ylipäätään oli, niin ehkä mielummin ruotsinkarjalaisilla kuin venäjänkarjalaisilla.


Ruotsin alamaisilla karjalaisilla ei ollut mitään verotusoikeuksia. Svean kuninkaallinen kassa halusi rahat itselleen, tosin feodaalisen korruption edetessä kehnot ja löysämieliset kuninkaat "tekivivät bernerit" l. luovuttivat kruunun tulolähteitä mielistelijöilleen. Tämä ilmiö ei tuolloin vielä ollut vaikuttnut.

Poikkeuksena on Ruotsille alamaisten #lapinkylien veronkanto, joka annettiin hämäläisille #birk-karleille, jotka olivat hoitaneet samat hommat jo ennen ruotsinvaltaa. Hämäläisten toimialue käsitti myös Norbottenin. Ruotsilla ei omia muita birk-kalleja ollut.

Pohjoiskalotin #yhteshallinnon aikana kukin lapinkylä maksoi joko Ruotsille, Norjalle tai Venäjälle, vain yhdelle. Ei ollut maastossa rajoja, joten veronalaisuus meni kylittäin.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 21:31

Florian Geyer kirjoitti:Ruotsin alamaisilla karjalaisilla ei ollut mitään verotusoikeuksia. --- Poikkeuksena on Ruotsille alamaisten #lapinkylien veronkanto, joka annettiin hämäläisille #birk-karleille, jotka olivat hoitaneet samat hommat jo ennen ruotsinvaltaa. Hämäläisten toimialue käsitti myös Norbottenin. Ruotsilla ei omia muita birk-kalleja ollut.
Ellei sitten veronkantajien joukossa ollut myös birk-karjalaisia. PDT_Armataz_01_01

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 21:55

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Ruotsin alamaisilla karjalaisilla ei ollut mitään verotusoikeuksia. --- Poikkeuksena on Ruotsille alamaisten #lapinkylien veronkanto, joka annettiin hämäläisille #birk-karleille, jotka olivat hoitaneet samat hommat jo ennen ruotsinvaltaa. Hämäläisten toimialue käsitti myös Norbottenin. Ruotsilla ei omia muita birk-kalleja ollut.
Ellei sitten veronkantajien joukossa ollut myös birk-karjalaisia. PDT_Armataz_01_01


Ainakin väitetään että olisivat olleet hämäläisiä. On muistaakseni yksi viite, joka yhdistää lapinveron-kannon Norbottenissa Hämeeseen: Kerrotaan asiakirjassa, että tietty "birkki-kalle" siirsi "omistamiaan lappalaisia" Ruotsin-Lapista eteläisen Hämeen erämaahaan. Siis ikäänkuin metsästysmaiden vuokralaisiksi. Siinä meni esi-aikiot levittelemään hassuja paikannimiä?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 21:59

Kun 1700-luvulla joku huomasi sanskriitin ja englannin kieliopiltaan toisiaan muistuttaviksi, keksittään #indoeurooppalainen kieliryhmä. Samoihin aikoihin joku toinen hiffasi, että unkari ja saame omaavat yhteisiä rakenteellisia piirteitä, ja ovat sukukieliä. Sitten tehtiin pikku moka: Nimitettiin keksintö #suomalais-ugrilaiseksi k.ryhmäksi.

Oikea nimitys, tutkimushistoriaa seuraten, olisi ollut #saamelaisugrilainen. Voihan sen vieläkin korjata?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 22:18

Florian Geyer kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Ruotsin alamaisilla karjalaisilla ei ollut mitään verotusoikeuksia. --- Poikkeuksena on Ruotsille alamaisten #lapinkylien veronkanto, joka annettiin hämäläisille #birk-karleille, jotka olivat hoitaneet samat hommat jo ennen ruotsinvaltaa. Hämäläisten toimialue käsitti myös Norbottenin. Ruotsilla ei omia muita birk-kalleja ollut.
Ellei sitten veronkantajien joukossa ollut myös birk-karjalaisia. PDT_Armataz_01_01


Ainakin väitetään että olisivat olleet hämäläisiä. On muistaakseni yksi viite, joka yhdistää lapinveron-kannon Norbottenissa Hämeeseen: Kerrotaan asiakirjassa, että tietty "birkki-kalle" siirsi "omistamiaan lappalaisia" Ruotsin-Lapista eteläisen Hämeen erämaahaan. Siis ikäänkuin metsästysmaiden vuokralaisiksi. Siinä meni esi-aikiot levittelemään hassuja paikannimiä?


Talo/sukunimistön osalta Häme-Torniojokilakso -yhteyttä on tutkittu useammankin tutkijan toimesta. Ja näitä juridisia merkintöjä on ilmeisesti useampiakin.

Toki karjalaisetkin verottivat lappalaisia, kävivät verottamassa jopa Norjassa asti, jota Norjan saamet vieläkin lähimmäisrakkaudella ja lämmöllä muistelevat.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

26 Maalis 2017 22:39

Sigfrid kirjoitti:
Toki karjalaisetkin verottivat lappalaisia, kävivät verottamassa jopa Norjassa asti, jota Norjan saamet vieläkin lähimmäisrakkaudella ja lämmöllä muistelevat.


Aikio on niitten kosto?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

27 Maalis 2017 15:22

Florian Geyer kirjoitti:Ruotsilla ei omia muita birk-kalleja ollut.


Mistä tämä mielenkiintoinen tiedonjyvänen?

Ruotsin kuningas (Mauno Ladonlukko muistaakseni) pidätti aikoinaan itsellään kaksi eteläisintä Lappia, kuka siellä keräsi verot/vastaavat?

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

27 Maalis 2017 17:47

jussipussi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Ruotsilla ei omia muita birk-kalleja ollut.


Mistä tämä mielenkiintoinen tiedonjyvänen?

Ruotsin kuningas (Mauno Ladonlukko muistaakseni) pidätti aikoinaan itsellään kaksi eteläisintä Lappia, kuka siellä keräsi verot/vastaavat?


Jossain mainittu suomalais-hämäläisen birk-kallen toimineen Ruotsin Lapissa. Toki he toimivat kuninkaan laskuun (jos eivät pistäneet fikkaan), aivan kuten Suomessakin.

Tornion- ja Kainuunjoen suissa asuvat suomalaiset birk-kallet olivat hoitaneet kaupan ja verotuksen (jonkun vallan piikkiin) ennenkin. Ruotsalainen valta käytti samoja toimijoita, näin olen käsittänyt.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

27 Maalis 2017 18:41

Florian Geyer kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Ruotsilla ei omia muita birk-kalleja ollut.


Mistä tämä mielenkiintoinen tiedonjyvänen?

Ruotsin kuningas (Mauno Ladonlukko muistaakseni) pidätti aikoinaan itsellään kaksi eteläisintä Lappia, kuka siellä keräsi verot/vastaavat?


Jossain mainittu suomalais-hämäläisen birk-kallen toimineen Ruotsin Lapissa. Toki he toimivat kuninkaan laskuun (jos eivät pistäneet fikkaan), aivan kuten Suomessakin.

Tornion- ja Kainuunjoen suissa asuvat suomalaiset birk-kallet olivat hoitaneet kaupan ja verotuksen (jonkun vallan piikkiin) ennenkin. Ruotsalainen valta käytti samoja toimijoita, näin olen käsittänyt.

"
Niin ilmeisesti tarkoitit alunperinkin "Suomessa" ja "Norrbottenissa toimineita pirkkamiehiä. Tuntuu tarpeettomalta, että olisivat käyttäneet hämäläisiä Ruotsin puoleisten, eteläisien Lappien verotukseen.

Muuten uskon, että pirkkamiehet perivät oikeutensa alunperin kveeneiltä. Samaan yhteyteen liittyy, myös se, minne katosivat germaanit Suomesta ja samoihin aikoihin katosivat myös saamelaiset Etelä-Suomesta. Näihin aikoihin myös kveenit ovat alueella vaikuttaneet. Siihen pakettiin sopii myös miettiä olivatko kantasaamelaiset keräilijöitä vai mitä.

Tulipa monen ketjun ainekset yhteen pläjäykseen.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

27 Maalis 2017 18:57

jussipussi kirjoitti:"
Niin ilmeisesti tarkoitit alunperinkin "Suomessa" ja "Norrbottenissa toimineita pirkkamiehiä. Tuntuu tarpeettomalta, että olisivat käyttäneet hämäläisiä Ruotsin puoleisten, eteläisien Lappien verotukseen.

Muuten uskon, että pirkkamiehet perivät oikeutensa alunperin kveeneiltä. Samaan yhteyteen liittyy, myös se, minne katosivat germaanit Suomesta ja samoihin aikoihin katosivat myös saamelaiset Etelä-Suomesta. Näihin aikoihin myös kveenit ovat alueella vaikuttaneet. Siihen pakettiin sopii myös miettiä olivatko kantasaamelaiset keräilijöitä vai mitä.

Tulipa monen ketjun ainekset yhteen pläjäykseen.


Kantasaame palloili Etelä-Suomi-Itä-Karjalan akselilla ja kaskiviljelystä on viitteitä vain tietyiltä etelä-Suomen paikoilta. Vaikuttaa siltä että he olivat pääosin metsästäjä-keräilijöitä.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

27 Maalis 2017 18:57

jussipussi kirjoitti:"
Niin ilmeisesti tarkoitit alunperinkin "Suomessa" ja "Norrbottenissa toimineita pirkkamiehiä. Tuntuu tarpeettomalta, että olisivat käyttäneet hämäläisiä Ruotsin puoleisten, eteläisien Lappien verotukseen.

Muuten uskon, että pirkkamiehet perivät oikeutensa alunperin kveeneiltä. Samaan yhteyteen liittyy, myös se, minne katosivat germaanit Suomesta ja samoihin aikoihin katosivat myös saamelaiset Etelä-Suomesta. Näihin aikoihin myös kveenit ovat alueella vaikuttaneet. Siihen pakettiin sopii myös miettiä olivatko kantasaamelaiset keräilijöitä vai mitä.

Tulipa monen ketjun ainekset yhteen pläjäykseen.


Skellefteå oli Svean valtakunnan pohjoisraja. Siitä eteenpäin oli Lappia, jota verottivat kaunuulaiset. Kun Suomi kytkettiin Ruotsiin, kainuulaisista tuli birk-miehiä.

Germaanit varmaan katosivat unohtamalla kielensä ja muuttumalla suomalaisiksi. Aina toisinaan tulee puheeksi tämä länsigermaanien tai #keltogermaanien rooli Pohjanmaalla. Siellä on germaanista suku- ja paikannimistöä, jota yritetään piilottaa mutta joka ei istu skandinaaviin. Tästä on joku kirja kirjoitettu.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

27 Maalis 2017 18:59

Rekonpoika kirjoitti:kaskiviljelystä on viitteitä vain tietyiltä etelä-Suomen paikoilta..


Sitten ilmeisesti viljeltiin reheviä maita? Pakkoko sinne mehtään on ängetä?
Lähetä vastaus