Pystynen kirjoitti: ...
Todella hyvää pyörittelyä suomengermaanista!
Onko muuten pakko olettaa suomengermaani Suomeen, vai voiko edes teoriassa sijaita jossain Imsulandian lähellä ... eli miten lainat ajoittuvat, olisiko ne otettu jo alkukodissaan majailevaan kanta-imsuun vai vasta myöhempään suomi-imsuun?
Pystynen kirjoitti:Jaa, muistuukin mieleen, että aikaisemmin foorumilla on myös heitelty jotain sellaisia spekulaatioita, että V-Suomessa olisi ollut rinnan sekä arkaaisempaa että uudempaa kielimuotoa puhuvia germaaneita, jolloin voitaisiin Aura ja Eura ajoittaa suunnilleen samanaikaisiksi. (Ei tietenkään ole mahdotonta, mutta taivun nykyään vahvemmin samalle kannalle Jaskan kanssa, että nämä selittyvät parhaiten juuri eri-ikäisinä lainoina, ennen ja jälkeen luoteisgermaanisen kauden.)
Tähän euran ja auran tuplagermaaniin oli useampiakin variaatioita. Tässä muutama. (1) Rinnakkain kaksi germaanialuetta. Uusi meren takainen äännemuutos levisi murrerajojen ja saariston yli Aurajoelle. Se joko pysähtyi jokilaaksojen väliseen murrerajaan (tai kielirajaan, jos välissä oli vaikka saamen kieltä), tai sitten se vaan ei ehtinyt leviämään kauemmas pohjoiseen ennen imsujen tuloa. (2) Eurajoella eli vanhoillis-germaaneita ja Aurajoen kielitilanne oli yhdentekevää. Sitten tuli germaanien uusi väestöaalto meren takaa ja toi mukanaan uudistuneen kielimuodon saaristoon ja Aurajoelle. Väestö ei levinnyt Eurajoelle, joko muista syistä tai siksi että se ei ehtinyt sinne ennen imsujen tuloa. (3) Eurangermaani katosi varhain. Joen nimi pakastui joko sen syrjäyttäneeseen kieleen (mikä lieneekään) tai vaihtoehtoisesti Imsulandiassa asuneiden merenkulkijoiden tietoisuuteen. Aurajoelle tuli sitten aikanaan saariston kautta uudempaa murretta puhuvaa germaaniväkeä.
Tämän lisäksihän on kokonaan eurangermaanittomia selityksiä lähtien Vahtolan mainitsemasta rautakautisesta etunimestä Eura. En ole tässä arvioimassa näiden vaihtoehtojen todennäköisyyksiä, haluan vain laventaa spekulointien perspektiiviä.