Jaska kirjoitti:Uudessa Saamentutkimus tänään -kirjassa on Risto Pulkkisen laaja artikkeli saamelaisten muinaisuskosta. Gállábártnit ovat Gállán poikia ja ensimmäisiä saamelaisia. Tämä nimitys muistuttaa kovasti Kalevanpoikia. Vokaalisuhteiden vuoksi saamen sana on lainattu vasta myöhäiskantasaameen, mutta koska sitä puhuttiin vielä Etelä-Suomessa, voisi nimitys olla lainaa Kalevanpojista. Tällöin Gállábártnit olisivat niitä jotka veivät saamelaisen kielen Lappiin.
Itämerensuomalaisilla ja saamelaisilla on vanhempiakin yhteisiä endonyymejä:
hämäläinen ~ sápmela < *ämäläŋći
vatjalainen ~ vuowjo < *vakjalaŋći
Ehkä Gállábártnit olivat saamelaisilla jonkinlainen yläluokka niin kuin ilmeisesti itämerensuomalaisillakin; kummallakaan taholla nimitys ei ole vakiintunut heimonimeksi asti.
Jaska kirjoitti:[i]hämäläinen ~ sápmela < *ämäläŋći
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:[i]hämäläinen ~ sápmela < *ämäläŋći
Mihin s jäi, onko se pois alusta aivan tarkoituksella?
Pystynen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:[i]hämäläinen ~ sápmela < *ämäläŋći
Mihin s jäi, onko se pois alusta aivan tarkoituksella?
Foorumin vanhemmista viesteistä ainakin š:ät ovat syystä tai toisesta hävinneet jokunen vuosi sitten, kun viestejä siirrettiin uudelle palvelimelle. (En kyllä ymmärrä miksi näin, kun muut erikoismerkit kuten ŋ:t ja á:t ovat silti säilyneet.)
Anskuq kirjoitti:Jaska kirjoitti:Uudessa Saamentutkimus tänään -kirjassa on Risto Pulkkisen laaja artikkeli saamelaisten muinaisuskosta. Gállábártnit ovat Gállán poikia ja ensimmäisiä saamelaisia. Tämä nimitys muistuttaa kovasti Kalevanpoikia. Vokaalisuhteiden vuoksi saamen sana on lainattu vasta myöhäiskantasaameen, mutta koska sitä puhuttiin vielä Etelä-Suomessa, voisi nimitys olla lainaa Kalevanpojista. Tällöin Gállábártnit olisivat niitä jotka veivät saamelaisen kielen Lappiin.
Itämerensuomalaisilla ja saamelaisilla on vanhempiakin yhteisiä endonyymejä:
hämäläinen ~ sápmela < *ämäläŋći
vatjalainen ~ vuowjo < *vakjalaŋći
Ehkä Gállábártnit olivat saamelaisilla jonkinlainen yläluokka niin kuin ilmeisesti itämerensuomalaisillakin; kummallakaan taholla nimitys ei ole vakiintunut heimonimeksi asti.
Löytyykö linkkiä tähän?
Jaska kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Jaska kirjoitti:Uudessa Saamentutkimus tänään -kirjassa on Risto Pulkkisen laaja artikkeli saamelaisten muinaisuskosta. Gállábártnit ovat Gállán poikia ja ensimmäisiä saamelaisia. Tämä nimitys muistuttaa kovasti Kalevanpoikia. Vokaalisuhteiden vuoksi saamen sana on lainattu vasta myöhäiskantasaameen, mutta koska sitä puhuttiin vielä Etelä-Suomessa, voisi nimitys olla lainaa Kalevanpojista. Tällöin Gállábártnit olisivat niitä jotka veivät saamelaisen kielen Lappiin.
Itämerensuomalaisilla ja saamelaisilla on vanhempiakin yhteisiä endonyymejä:
hämäläinen ~ sápmela < *ämäläŋći
vatjalainen ~ vuowjo < *vakjalaŋći
Ehkä Gállábártnit olivat saamelaisilla jonkinlainen yläluokka niin kuin ilmeisesti itämerensuomalaisillakin; kummallakaan taholla nimitys ei ole vakiintunut heimonimeksi asti.
Löytyykö linkkiä tähän?
Joo, nykyään löytyy - kyseinen juttu sivulla 213:
https://oa.finlit.fi/site/books/10.2143 ... load/1803/
Jaska kirjoitti:Anskuq kirjoitti:Jaska kirjoitti:Uudessa Saamentutkimus tänään -kirjassa on Risto Pulkkisen laaja artikkeli saamelaisten muinaisuskosta. Gállábártnit ovat Gállán poikia ja ensimmäisiä saamelaisia. Tämä nimitys muistuttaa kovasti Kalevanpoikia. Vokaalisuhteiden vuoksi saamen sana on lainattu vasta myöhäiskantasaameen, mutta koska sitä puhuttiin vielä Etelä-Suomessa, voisi nimitys olla lainaa Kalevanpojista. Tällöin Gállábártnit olisivat niitä jotka veivät saamelaisen kielen Lappiin.
Itämerensuomalaisilla ja saamelaisilla on vanhempiakin yhteisiä endonyymejä:
hämäläinen ~ sápmela < *ämäläŋći
vatjalainen ~ vuowjo < *vakjalaŋći
Ehkä Gállábártnit olivat saamelaisilla jonkinlainen yläluokka niin kuin ilmeisesti itämerensuomalaisillakin; kummallakaan taholla nimitys ei ole vakiintunut heimonimeksi asti.
Löytyykö linkkiä tähän?
Joo, nykyään löytyy - kyseinen juttu sivulla 213:
https://oa.finlit.fi/site/books/10.2143 ... load/1803/
Sanat kaleva ja kalevanpoika tunnetaan suomesta ja virosta ja ne tarkoittavat voimamiestä tai jättiläistä. Viron sanalla kalev on lisäksi merkiys " punainen verka" Tämän nojalla Aulis Oja päättelee kalevanpojan olleen yheiskunnallisena käsitteenä talonpojan vastakohta. Kun talonpojat olivat harmaasarkaisia turpeenpuskijoita, olivat kalevanpojat punaverkaisia "ylimyksiä".
Jaska kirjoitti:Mielikuvitus alkaa vähän täytellä aukkoja pisteiden välissä... Katsotaanpa:
1. Mikko Heikkilä on esittänyt, että Kaleva olisi lainattu kantaskandinaavista:
< *χᵃlewaz > skandinaavien merenjumala Hlér.
2. Kalevanpoikiin yhdistettiin punainen väri.Sanat kaleva ja kalevanpoika tunnetaan suomesta ja virosta ja ne tarkoittavat voimamiestä tai jättiläistä. Viron sanalla kalev on lisäksi merkiys " punainen verka" Tämän nojalla Aulis Oja päättelee kalevanpojan olleen yheiskunnallisena käsitteenä talonpojan vastakohta. Kun talonpojat olivat harmaasarkaisia turpeenpuskijoita, olivat kalevanpojat punaverkaisia "ylimyksiä".
http://paimionkaleva.blogspot.com/2016/ ... iossa.html
3. Saamelaiset tunsivat myös nimityksen Kalevanpojille, Gállábártnit. Porukka, joka johti sukunsa merenjumalaan? Kaleva-nimitys olisi lainattu mahdollisesti erikseen itämerensuomeen ja saameen vuoteen 400 jaa. mennessä; kantaskandinaavisissa lainoissa saamessa on äännekorvaus *a --> á.
4. Levänluhdan väestö muistutti geneettisesti nykysaamelaisia, ja alueella on myös saamelaisperäistä paikannimistöä.
5. Levänluhdan vesi oli rautapitoista ja siksi varmaankin puner(rut)tavaa. Pitkään jatkunut (300-800 jaa.) ja rikkaita hauta-antimia sisältävä vesihautaus on todennäköisesti liittynyt paikan piirteisiin: veteen ja rautaan.
Voisiko tässä hahmottua jonkinlainen uskonnollistunut esi-isäkultti, jossa isälinjaiset Kalevanpojat vaikuttivat keskirautakaudella myös saamelaisella Etelä-Pohjanmaalla? Vaurauttahan siellä oli paljon jaossa, koska Pohjolan rikkain kauppareitti meni tuolloin Etelä-Pohjanmaalta Norlantiin ja edelleen Pohjanmerelle.
Nyt saa spekuloida!
Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa