Mielenkiintoista pohdiskelua.
Pituudesta 80 % näyttäisi kaksostutkimusten perusteella määräytyvän geneettisesti:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/06/537755Kuitenkin vasta pieni osa näistä geeneistä on paikannettu:
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/ihmisen-pituus-ja-geenitRavinto selittänee sitten jonkin verran (mm. kalsium ja D-vitamiini vaikuttavat pituuskasvuun, ja kalansyöjillä pitäisi ainakin näitä riittää), mutta myös varhaislapsuuden terveydentila: sairastelu aiheuttaa sen, ettei keho toimi optimaalisesti eikä siis myöskään kasva optimaalisesti. Muitakin tekijöitä voi olla: jostain luin (vaikken googlaamalla vahvistusta löydäkään), että vauvanruokiin lisätty mangaani tekisi nykyihmisistä pitkiä ja honteloita. Lisäksi liian raskas fyysinen kuormitus voi vähentää pituuskasvua.
Saamelaiset ovat aiemmin olleet selvästi lyhyempiä kuin suomalaiset ja skandinaavit, mutta heidän keskipituutensa on 1900-luvulla kasvanut selvästi enemmän kuin näiden alkuaankin pidempien kansojen - saamelaisten lyhyys ei siis ole ollut niin selvästi geneettistä perua. Koltat kasvoivat 10 cm (154 --> 164 cm), ahvenanmaalaiset 8 cm (169 --> 177 cm), länsisuomalaiset 6 cm (168 --> 174 cm) ja itäsuomalaiset 4 cm (167 --> 171 cm). Ruotsalaiset olisivat tämän (Aldur Eriksson: "Saamelaisten perinnölliset erikoispiirteet". Suomen väestön esihistorialliset juuret) mukaan kasvaneet jopa 11 cm (167 --> 178 cm).
Toisaalta geneettisperustainen pituus näyttää selvältä: Euroopan jääkaudenaikaiset cromagnoidithan olivat todellisuudessakin pitkiä (nykyarviota vähän lyhennetty, noin 178 cm
http://www.aulis.com/twothirds2.htm), ja pohjoiseurooppalaiset ja erityisesti suomalaiset ovat kallonmittausten perusteella lähimpänä cromagnoideja:
http://www.mankindquarterly.org/samples/niskanenbalticcorrected.pdfTaavetti kirjoitti:Yksi syy voisi olla, että uudet tulokkaat muuttavat niukemman ravinnon alueilta sinne, missä ruokaa on kylliksi. Tuskin sen tärkeämpää muuton syytä onkaan.
Erinomainen pointti kyllä. Edellä jo mainitsin, että mm. kalansyönti voisi edesauttaa pituuskasvua, mikä puoltaisi metsästäjä-keräilijöiden pituutta. Ja maanviljelyhän oli sitä kannattamattomampaa, mitä pohjoisemmas tullaan, satokauden lyhenemisen yms. seikkojen vuoksi.
Toisaalta se, että maanviljelijät sitkeästi pysyivät elinkeinossaan, sotii Taavetin pointtia vastaan: heidänhän olisi joko pitänyt palata takaisin etelämmäs tai siirtyä pyyntielinkeinoihin saadakseen kylliksi ja kyllin laadukasta ruokaa.
Suomen luurankolöydöistä on tietoa Matti Huurteen kirjan
9000 vuotta Suomen esihistoriaa uudemmissa painoksissa (omani on vuoden 2004): kampakeraamisen kauden (pyyntikulttuuri) länsisuomalaisille miehille on mitattu 170 cm keskipituus, ja samanmittaisia olivat ihmiset Tanskassakin samaan aikaan. Rautakautisen Mikkelin Tuukkalan kalmiston (pyyntikulttuuri vai/ja kaskiviljely?) miesten keskipituudeksi on laskettu 175 cm. Toisaalta Suomen miesten keskipituus 1800-luvulla (maanviljely/karjanhoito) oli vain 167 cm, samoin kuin 1900-luvun alussa (listaukset alumpana).
Tämä nyt tukisi tosiaan sitä, että pyyntikulttuurissa oltiin pidempiä. Tämä voisi selittää jättiläiseksi nimittelyn: kun maataviljelevät suomalaiset ja skandinaavit rautakauden lopulla lähtivät levittäytymään pohjoista kohti, heidän syrjäyttämänsä pyyntikulttuurin edustajat saattoivat olla heitä suurempia. Se että 1900-luvulla kaikki kansat ovat pidentyneet, johtunee taas historiallisesti täysin ylivoimaisesta terveydenhuollosta, samoin kuin katovuosien vaikutuksen heikkenemisestä.