Jättiläisistä

Kulttuurintutkimus (kansatiede) tutkii menneisyyttä henkisen ja aineellisen kulttuurin kautta ja folkloristiikka kansanperinteen kautta.

ViestiKirjoittaja pektopah » 11 Maalis 2011 20:09

Make kirjoitti:Noista jätinkirkoista keskusteltiin Suomu.orgissakin, silloin tuli juuri julkisuuteen ko. kivilatomusten observatoriohavainnot.
Saattaapi ollakin, mutta itse uskon enemmän hylkeenpyytäjien pakastinvaihtoehtoon!
Se nimittäin selittäisi kainulaisten esi-isien pituuskasvua, jätinkirkkojen aika kun on mittailtu kestäneen satoja vuosia, jopa 1000 v, jolloin yltäkylläinen ravinto ehtisi jo vaikuttamaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jätinkirkko

Tässä palokivukumpujen tutkimus jätinkirkon lähettyvillä eli hylkeenrasvan keittopaikkoja:
http://www.mattilanpera.net/palokivikummut.html
Tuolla ladattavissa laaja yhteenveto Pohjanmaan kiviröykkiöistä:
http://herkules.oulu.fi/isbn951427170X/

Ei hylkeenpyynti ole juuri eskimojakaan tehnyt pitkiksi, joten se ei liene koskaan ollut päätekijä pituuskasvussa.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Maalis 2011 20:15

pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Eli Ruotsissa ja Norjassa kaupunkilaisten käsivarret ovat suhteessa lyhyempiä kuin maalaisilla. Mitä?! :shock:
Mistähän tällainen voi johtua?

Mahdollisesti siitä, että saksalainen maahanmuutto suuntautui lähinnä kaupunkeihin. Maaseudulle muuttivat kai lähinnä ns. metsäsuomalaiset.

Hyvin mahdollista. Olisi silti kiva saada varmuus siitä, että pohjoiseurooppalaisilla on pidemmät kädet kuin keskieurooppalaisilla. Ehkä täällä laskeuduttiin vasta myöhään puusta? :wink:
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja pektopah » 11 Maalis 2011 23:17

pektopah kirjoitti:
Ennen tuo vaihtelu oli luultavasti vielä suurempaa kuin nykyään. Muistelen lukeneeni, että 1700-luvulla suomalaisten sotilaiden pituudet vaihtelivat noin 130-senttisistä päälle kaksimetrisiin.

Täältähän minä sen luin:

http://carnby.altervista.org/troe/09-11.htm

These tribal differences are clearly reflected in stature; the Finns of Esthonian origin and those in districts where Gothic and Swedish blood has been absorbed, are tall, with local means as high as 172 tm., while in the Carelian and Kvaenish provinces the mean stature runs as low as 165 cm. There is no difference in this respect between the Swedish speakers and Finnish speakers in the southern and western counties.96 The early recruit material enlisted between 1767 and 1906 shows the uniform stature mean of 169.6 cm., with less local variation than is found today, and no evidence of increase. The range of these early soldiers is from 137 cm. to 207 cm., and the latter figure reflects the fact that Finland has furnished some of the world's most famous cases of giantism. Like the Livs, the Finns have, apparently, always been tall, and have not been as much affected by the modern increase as have their neighbors across the Baltic. The bodily proportions of the Finns show no unusual features; a relative span of 104.597 is higher than that of most Scandinavians, while a relative sitting height of 5398 is moderate.


Tuossa muuten mainitaan, että suomalaisten "gorillakerroin" (relative span) on suurempi kuin useimmilla skandinaaveilla. Ehkä metsäsuomalaiset ovat pidentäneet omalta osaltaan käsien suhteellista pituutta Ruotsin ja Norjan maaseudulla.

Lisäksi siinä mainitaan, että paikallinen vaihtelu on ollut pienempää kuin nykyään. Tarkoittanee sitä, että samalla seudulla väki oli tasapituisempaa, mutta eri seutujen keskipituuksien välillä saattoi olla suurikin ero (esimerkiksi länsisuomalaisten 172 cm vs karjalaisten ja kveenien 165 cm, nykyäänhän ero Länsi- ja Itä-Suomen välillä ei liene noin enää noin suuri).
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Taavetti » 12 Maalis 2011 00:15

Geenit siis määrittävät pituuskasvua, vaikka kasvuiän olosuhteet saattavat rajoittaa geneettisen pituuden toteutumista. Tässä on ollut esillä lähinnä ravinnon saannin mahdollisuus, mutta on siinä vielä ainakin yksi tekijä, johon en havainnut viitatuksi.

Paitsi ravinnon saatavuus ja sen sisältämä energia, saattaa kasvua rajoittaa myös ravinnon hankintaan tarvittava energia. Kasvuikäinen saattaa saada hyvinkin runsaan ravinnon, mutta jos sen hankintaan, tai muuhun liikehtimiseen kuluu huomattava osa ravinnosta, jää kasvuun, myös pituuskasvuun vähemmän. Liekö tutkittu, kumpaan kohdistuu valinta, kasvuun, vai vapaaehtoiseen liikkumiseen, jos on mahdollisuus valita niiden välillä.

Peruslaiska mieluummin syö ja makailee, kuin lähtee ylimääräisiin kuntoharjoituksiin tai leikkeihin. Toisaalta liikunta antaa sen verran mielihyvää, että melko moni valitsee mielellään sen. Jos sitä sovitetaan aikaamme, urheilevat ja leikkivät lapset kuluttavat energiansa liikuntaan, sen sijaan tietokoneiden ääressä energian kulutus voi olla vähäisempää, vaikka aivotyökin kuluttaa ihmeen paljon.

Joku runsaan ravinnon äärellä asustanut joukko voi jäädä lyhyeksi, jos lyhyydestä on sille jotain hyötyä, tai jos ravinnon hankinta kuluttaa runsaasti. Siinä suhteessa eivät vuodet ole tosiaan veljeksiä. Merellä vaihtelevat olosuhteet, myrskyt ja sellaiset, pohjoisilla merillä jää on eri vuosina erilaista. Ohut jää kantaa huonosti, paksu jää on työlästä avannon teolle. Myös lumitilanteen vaihtelu vaikuttaa vesillä, mutta sitäkin enemmän metsissä.

Onko esimerkiksi käsien pituuksilla erilainen merkitys vesistöillä kuin metsissä? Pitkällä kädellä ulottuu hiukan kauemmas, yltää vaikka poimimaan hedelmän tai munan pesästä, lyhyt käsi vie vähemmän tilaa. Toki menee useampia sukupolvia, että sellainen tekijä vaikuttaa ilmiasuun, mutta pitkän ajan kuluessa voi hyvinkin vaikuttaa.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja pektopah » 12 Maalis 2011 01:19

Taavetti kirjoitti:Paitsi ravinnon saatavuus ja sen sisältämä energia, saattaa kasvua rajoittaa myös ravinnon hankintaan tarvittava energia. Kasvuikäinen saattaa saada hyvinkin runsaan ravinnon, mutta jos sen hankintaan, tai muuhun liikehtimiseen kuluu huomattava osa ravinnosta, jää kasvuun, myös pituuskasvuun vähemmän. Liekö tutkittu, kumpaan kohdistuu valinta, kasvuun, vai vapaaehtoiseen liikkumiseen, jos on mahdollisuus valita niiden välillä.

Toisaalta iso koko vie liikuttaessa enemmän energiaa kuin pieni koko, joten isokokoiset ihmiset eivät yleensä ala maratonjuoksijoiksi vaan mieluummin kuulantyöntäjiksi tai painonnostajiksi. Maratonjuoksijat yleensä ovat aika kevytrakenteisia. Sikäli voisi ajatella, että isokokoinen soveltuisi mieluummin pellolle kuokkimaan kuin metsään riistan perässä juoksemaan. Armeija-aikana olin huomaavinani puolustusvoimien harjoittavan vastaavaa "luonnonvalintaa". Sissikomppanian porukka tuntui olevan enimmäkseen pienikokoista ja kenttätykistön väki suurikokoista. Pieni koko soveltuu paremmin metsässä liikkumiseen ja suuri koko raskaiden tykkien siirtelyyn. Ilmavoimissahan tämä jaottelu on avointa. Hävittäjälentäjät ovat lyhyitä ja kapeita. Liian pitkät ja/tai liian leveät eivät mahdu nykyaikaisten hävittäjien ohjaamoihin.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 12 Maalis 2011 04:05

Make kirjoitti:Noista jätinkirkoista keskusteltiin Suomu.orgissakin, silloin tuli juuri julkisuuteen ko. kivilatomusten observatoriohavainnot.
Saattaapi ollakin, mutta itse uskon enemmän hylkeenpyytäjien pakastinvaihtoehtoon!
Se nimittäin selittäisi kainulaisten esi-isien pituuskasvua, jätinkirkkojen aika kun on mittailtu kestäneen satoja vuosia, jopa 1000 v, jolloin yltäkylläinen ravinto ehtisi jo vaikuttamaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jätinkirkko

Tässä palokivukumpujen tutkimus jätinkirkon lähettyvillä eli hylkeenrasvan keittopaikkoja:
http://www.mattilanpera.net/palokivikummut.html
Tuolla ladattavissa laaja yhteenveto Pohjanmaan kiviröykkiöistä:
http://herkules.oulu.fi/isbn951427170X/


Jätinkirkon kutsuminen observatorioksi on sukua Stonehengen kaltaisen temppelin tai kristillisen kirkon kutsumiselle observatorioksi. Havaintoja tehdään periaatteessa aina kun paikkaa käytetään, mutta eivät paikat ole observatorioita per se.

Astronomiset suuntaukset ovat tosiasia, mutta rakennelman varsinaista käyttötarkoitusta ne eivät kerro. Eli jääkaappiteoria ja "observatorio" eivät sinänsä sulje toisiaan pois.

Itse en usko pakastinteoriaan - enkä usko, että kovin moni, joka on itse käynyt ko. paikoilla, uskoo. Yksinkertaisia rakkakuoppia on perinteisesti käytetty lihan säilömiseen. 2200 m2:n jääkaapin rakentaminen maaston korkeimmalle kohdalle, johon aurinko takuuvarmasti porottaa kovimmin, on yksinkertaisesti järjetön idea. Pidän uskottavampana esim. Lahelman ehdotusta linnoituksesta, jota on voitu yleensäkin käyttää kokoontumisiin.
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja Make » 12 Maalis 2011 14:30

Tuossa Kettukankaan tutkimuksessa kiinnitin huomioni palokivien analyysiin, eli ovat jäähtyneet erittäin nopeasti, siis upotettu kylmään veteen/rasvaan.
Ja kun nuo kivikummut eivät ole asuinpaikan vaan silloisen rannan ja jätinkirkon läheisyydessä, niin hylkeenpyyntiin tuo hyvin sopisi.
Tuona ajanjaksona Perämeri oli jäätilanteensa vuoksi hylkeiden poikimisalueena Itämeren lahtien ykkönen.

Siis mikä kansa jätinkirkkoja rakensi ja miksi vain tuolle melko suppealle alueelle?
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

ViestiKirjoittaja pektopah » 12 Maalis 2011 14:51

pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Jaska » 12 Maalis 2011 15:03

pektopah kirjoitti:Keskipituuksia eri maissa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_height

Kiitos, harmi ettei suomalaisia ole, mutta ilmeisesti nuo sanomalehtien taannoiset jutut perustuvat vastaviin mittauksiin, eli nuoret suomalaiset miehet ovat nykyään keskimäärin 181 cm pitkiä.

Pisimmät ovat Dinaaristen vuorten slaavit eli jugoslaavit (186 cm), sitten hollantilaiset (184 cm) ja ruotsalaiset (182 cm). Liettualaiset ja tanskalaiset tulevat sitten (181 cm), ja saksalaiset, jotka tosin ovat itse ilmoittaneet eikä heitä ole mitattu. Ja siis suomalaiset ovat samassa sentissä.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja pektopah » 12 Maalis 2011 15:33

Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:Keskipituuksia eri maissa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_height

Kiitos, harmi ettei suomalaisia ole, mutta ilmeisesti nuo sanomalehtien taannoiset jutut perustuvat vastaviin mittauksiin, eli nuoret suomalaiset miehet ovat nykyään keskimäärin 181 cm pitkiä.

Pisimmät ovat Dinaaristen vuorten slaavit eli jugoslaavit (186 cm), sitten hollantilaiset (184 cm) ja ruotsalaiset (182 cm). Liettualaiset ja tanskalaiset tulevat sitten (181 cm), ja saksalaiset, jotka tosin ovat itse ilmoittaneet eikä heitä ole mitattu. Ja siis suomalaiset ovat samassa sentissä.

Myös tsekit näyttävät olevan melko pitkiä.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja pektopah » 12 Maalis 2011 23:31

Myös Latviassa stadilaisissa on paljon saksalaista verta, ja he ovat maalaisia lyhyempiä. Maalaisilla on suomalaiseen tapaan suuri gorillakerroin:

http://carnby.altervista.org/troe/09-12.htm

There is an abundance of adequate modern anthropometric data on the Letts,108 which indicates, on the whole, that despite regional and individual variations this people may, as accurately as the Finnish speakers upon whose territory they border, be considered representatives of the East Baltic race. The mean stature of Latvian males is nearly 172 cm., as tall as modern Nordics; this stature reaches the height of 174.7 cm. in the district of Liepaja, in southwestern Kurland, along the Baltic shore. In general it decrease, slightly from west to cast, but never goes below 170 cm. in the country districts. The city population, which contains a large foreign element, especially German, is two centimeters shorter than that for the nation. Bodily proportions show the Leas to be long legged, wide shouldered, and long armed; a mean relative span of 107 places them in the same class with the Finnish peoples.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 13 Maalis 2011 02:38

Make kirjoitti:Tuossa Kettukankaan tutkimuksessa kiinnitin huomioni palokivien analyysiin, eli ovat jäähtyneet erittäin nopeasti, siis upotettu kylmään veteen/rasvaan.
Ja kun nuo kivikummut eivät ole asuinpaikan vaan silloisen rannan ja jätinkirkon läheisyydessä, niin hylkeenpyyntiin tuo hyvin sopisi.
Tuona ajanjaksona Perämeri oli jäätilanteensa vuoksi hylkeiden poikimisalueena Itämeren lahtien ykkönen.

Siis mikä kansa jätinkirkkoja rakensi ja miksi vain tuolle melko suppealle alueelle?


Jätinkirkoilta on löydetty Pöljän ja niiden välittömästä yhteydestä tietääkseni myös Kierikin keramiikkaa. Kierikin keramiikan määrittely on tosin mielestäni melko epäselvä.

Palokivikummut liittynevät hylkeen traanin prosessointiin. Mutta se, että yhdellä paikalla on paljon kumpuja, ei välttämättä kerro suuresta kertamäärästä vaan pitkän aikaa jatkuneesta toiminnasta. Joka tapauksessa paikoilla on asumuksenpohjia, ja ilmeisesti porukka on asunut ympärivuotisesti samoilla paikoilla, kun hylkeitä ja muuta riistaa oli niin hyvin tarjolla. Jätinkirkot pykättiin sitten myös näille parhaille paikoille, joten meren läheisyydestä ei voi välttämättä päätellä, että ne olisivat liittyneet mereen sinänsä.
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Maalis 2011 14:59

JakomäenNeruda kirjoitti:Jätinkirkot pykättiin sitten myös näille parhaille paikoille, joten meren läheisyydestä ei voi välttämättä päätellä, että ne olisivat liittyneet mereen sinänsä.

Hyvä pointti, yhteys voi olla epäsuora.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Make » 14 Maalis 2011 15:51

JakomäenNeruda kirjoitti: Jätinkirkot pykättiin sitten myös näille parhaille paikoille, joten meren läheisyydestä ei voi välttämättä päätellä, että ne olisivat liittyneet mereen sinänsä.

Juu, ja kun osa niistä rakennettiin jopa saariin, niin jotain tekemistä meren kanssa voidaan otaksua! Jossain tutkiumuksessa oli jätinkirkon lattiamaasta todettu erittäin korkea fosforipitoisuus ympäristöön ja normaaliin tasoon verrattuna. Pelkästä seurustelusta ei sellaista synny, jotain eloperäistä toimintaa tarvitaan.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... KE_ID=7788
Lisää tutkimuksia odotellessa,

muoks:linkki lisätty, "näytteistä" - ei ihan tarkasti onko palokummusta?
Make
Viimeksi muokannut Make päivämäärä 14 Maalis 2011 20:33, muokattu yhteensä 1 kerran
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

ViestiKirjoittaja Jaska » 14 Maalis 2011 16:01

Make kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti: Jätinkirkot pykättiin sitten myös näille parhaille paikoille, joten meren läheisyydestä ei voi välttämättä päätellä, että ne olisivat liittyneet mereen sinänsä.

Juu, ja kun osa niistä rakennettiin jopa saariin, niin jotain tekemistä meren kanssa voidaan otaksua! Jossain tutkiumuksessa oli jätinkirkon lattiamaasta todettu erittäin korkea fosforipitoisuus ympäristöön ja normaaliin tasoon verrattuna. Pelkästä seurustelusta ei sellaista synny, jotain eloperäistä toimintaa tarvitaan.
Lisää tutkimuksia odotellessa,

Make

Tuohan on mielenkiintoinen tieto, ja voi auttaa selvittämään käyttötarkoitusta. Fosforiahan on tunnetusti ainakin kalassa - kerrotaan että Grigori Jefimovitsh Rasputin söi paljon kalaa saadakseen silmänsä hohtamaan.

http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRq2d9Pm5TASKn9l1cZ6ZpbHPFym14t6B7mCHZKax7bJFJcvEUC
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 15 Maalis 2011 00:01

Make kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti: Jätinkirkot pykättiin sitten myös näille parhaille paikoille, joten meren läheisyydestä ei voi välttämättä päätellä, että ne olisivat liittyneet mereen sinänsä.

Juu, ja kun osa niistä rakennettiin jopa saariin, niin jotain tekemistä meren kanssa voidaan otaksua! Jossain tutkiumuksessa oli jätinkirkon lattiamaasta todettu erittäin korkea fosforipitoisuus ympäristöön ja normaaliin tasoon verrattuna. Pelkästä seurustelusta ei sellaista synny, jotain eloperäistä toimintaa tarvitaan.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... KE_ID=7788
Lisää tutkimuksia odotellessa,

muoks:linkki lisätty, "näytteistä" - ei ihan tarkasti onko palokummusta?
Make


Itse asiassa varsin monet rakennettiin saarille.

Näytteitä otettiin näköjään sekä palokivikummuista, että jätinkirkosta, mikäli oikein ymmärsin. Kohonnut fosforipitoisuus kertoo ihmisen toiminnasta paikalla yleensä, mikä on siinä mielessä merkittävä tulos, että se lähettää kertaheitolla viimeisetkin rippeet Ailion jätinkirkot-ovat-luonnonmuodostumia -teoriasta vihreämmille metsästysmaille. Toiminnan luonnetta se ei sinänsä kerro - kohonnut fosforipitoisuus löytyy sekä asuinpaikoilta, pelloilta, että muinaisilta kaatopaikoilta. :)
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Maalis 2011 02:50

JakomäenNeruda kirjoitti:Näytteitä otettiin näköjään sekä palokivikummuista, että jätinkirkosta, mikäli oikein ymmärsin. Kohonnut fosforipitoisuus kertoo ihmisen toiminnasta paikalla yleensä, mikä on siinä mielessä merkittävä tulos, että se lähettää kertaheitolla viimeisetkin rippeet Ailion jätinkirkot-ovat-luonnonmuodostumia -teoriasta vihreämmille metsästysmaille. Toiminnan luonnetta se ei sinänsä kerro - kohonnut fosforipitoisuus löytyy sekä asuinpaikoilta, pelloilta, että muinaisilta kaatopaikoilta. :)

Kiitos tiedosta! Jotenkin oletin että tuo fosforitulos olisi ollut diagnostisempi.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Taavetti » 15 Maalis 2011 04:42

Tässä on keskusteltu ihmisten pituuksista, joka sinänsä sopii jättiläisistä puhuttaessa. Ovathan monet pitkät ihmiset tai pitkät kansat mitä ilmeisimmin varsinaisten jättiläistarujen taustalla. Silti se on oma alueensa, joka toisaalta sopii sivujuonteena jättiläiset aiheeseen, vaikka toisaalta ansaitsisi, sekaannusten välttämiseksi oman ketjunsa.

Vertailun vuoksi sopisi kyllä henkisistä jättiläisistä, että tarujen jättiläisistä samaan ketjuun, mutta kun en osaa arvioida, kumpi on parempi ratkaisu, laajennan aihepiiriä tässä. Ratkaiskoon keskustelun jatkossa, onko sama vai eri ketju parempi.

Omat laajat alueensa ovat sekä henkiset jättiläiset, kuten Vaka Vanha Väinämöinen, tietäjä iän ikuinen. Myös kansantarujen todelliset jättiläiset, kuten vaikka koulukirjojen kaurapuurojättiläinen, ovat omat aiheensa. Esimerkiksi joitakin kirkkoja kerrotaan jättiläisten rakentamiksi. Miten nämä kaksi jättiläisten ryhmää sijoittuvat todettuihin ihmisten pituuksiin?
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 15 Maalis 2011 15:17

^ Kirkonrakentajajättiläisissä lienee kyse vanhemman jättiläistaruston sekaantumisesta kristinuskon demonisoimiin pakanauskonnon edustajiin, joita yleensä nimitetään taruissa hiisiksi. "Hiidet menivät kirkonkelloja pakoon" ja "hiidet heittelivät kirkkoa kivillä" -satuja löytyy ympäri Länsi-Suomea - en tiedä, onko niitä Itä-Suomessa. Niissä saduissa, joissa hiidet rakentavat kirkkoa kilpaa kristittyjen kanssa, lienee jo kyse hiisi-käsitteen muuntumisesta täysin aiempaa metsissä asuvaa jättiläiskansaa vastaavaksi.
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja Taavetti » 22 Maalis 2011 23:21

Hidenkylässä, eli Hiidenniemen kylässä Oulun läänin Pyhäjärvellä syntyneenä kiinnostavat ne hiisi liitäntäiset paikkojen nimet. En tiedä, mistä lie syntymäkyläni nimensä saanut, onko siellä jotakin hiisimäistä, vai onko nimi joku vastakohta Pyhäjärven nimelle, järven jonka rannalla kyseinen niemi sijaitsee. Olen syntynyt melko kaukana siitä järvestä ja niemestä, metsien keskellä, niin järveä ja niemeä en ole tutkinut, kun enimmät vuoteni olen asunut eri paikkakunnilla.

Sen sijaan itäisessä Suomessa, Taivalkoskella olen tutustunut vaikuttavaan, Hiisiharju nimiseen harjuryhmään. Siitäkään ei ole tietoa, onko nimellä jotakin tekemistä jättiläisten kanssa, vai onko sillä jotakin tekemistä vanhojen kansan uskomusten kanssa. Harjuryhmän vaikuttavin rinne, Henki-isä, viittaisi siihen suuntaan. Samoin naapurikunnassa, Suomussalmella sijaitseva Pyhäkylä. Kuinkahan vanha määritelmä "pyhä" mahtaa olla kielessämme. Joistakin radion ohjelmista olen saanut vaikutelman, että pyhä ja piha olisivat samaa sanaperhettä, ja tarkoittaisivat rajattua aluetta, kuten ainakin piha on, ja miksei pyhäkin tietyissä merkityksissä, kuten kalmistoissa, kirkkotarhoissa ja vastaavissa.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

EdellinenSeuraava

Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa