Lähetetty: 23 Maalis 2011 03:34
Hiisi-sanue voidaan jakaa kahtia sen mukaan, onko se viitannut alkuperäiseen tarkoitteeseensa eli pyhään lehtoon vai persoonalliseen, sittemmin demonisoituun henkiolentoon. Virossa tämä ero on selvä (hiis : hiie 'hiiden' vs. hiid : hiiu 'hiidon'), ja meillä jälkimmäistä olentosanuetta vastaavat hiito ja hitto. Meillä tosin myös hiisi-sanalla on viitattu olentoon, mutta usein merkitys näkyy itse paikannimestä:
- jos nimi on -hiisi-loppuinen (Iso-Hiisi, Vähä-Hiisi), se viittaa paikkaan.
- jos nimi on Hiiden-alkuinen, se voi viitata pääasiassa olentoon mutta tietyissä tapauksissa myös paikkaan (ainakin jos lähellä on -hiisi-loppuinen nimi).
Pyhä-sanalle on aiemmin esitetty germaaninen etymologia, mutta hiljattain Janne Saarikivi on perustellut toista selitystä, jossa sana olisi permiläiskielten 'epäpyhää' merkitsevän sanan vastine. Saarikivi myös perustelee, miksei pyhä-sana liity piha-sanaan:
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_saarikivi.pdf
- jos nimi on -hiisi-loppuinen (Iso-Hiisi, Vähä-Hiisi), se viittaa paikkaan.
- jos nimi on Hiiden-alkuinen, se voi viitata pääasiassa olentoon mutta tietyissä tapauksissa myös paikkaan (ainakin jos lähellä on -hiisi-loppuinen nimi).
Pyhä-sanalle on aiemmin esitetty germaaninen etymologia, mutta hiljattain Janne Saarikivi on perustellut toista selitystä, jossa sana olisi permiläiskielten 'epäpyhää' merkitsevän sanan vastine. Saarikivi myös perustelee, miksei pyhä-sana liity piha-sanaan:
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_saarikivi.pdf