Sivu 3/3

ViestiLähetetty: 23 Maalis 2011 03:34
Kirjoittaja Jaska
Hiisi-sanue voidaan jakaa kahtia sen mukaan, onko se viitannut alkuperäiseen tarkoitteeseensa eli pyhään lehtoon vai persoonalliseen, sittemmin demonisoituun henkiolentoon. Virossa tämä ero on selvä (hiis : hiie 'hiiden' vs. hiid : hiiu 'hiidon'), ja meillä jälkimmäistä olentosanuetta vastaavat hiito ja hitto. Meillä tosin myös hiisi-sanalla on viitattu olentoon, mutta usein merkitys näkyy itse paikannimestä:
- jos nimi on -hiisi-loppuinen (Iso-Hiisi, Vähä-Hiisi), se viittaa paikkaan.
- jos nimi on Hiiden-alkuinen, se voi viitata pääasiassa olentoon mutta tietyissä tapauksissa myös paikkaan (ainakin jos lähellä on -hiisi-loppuinen nimi).

Pyhä-sanalle on aiemmin esitetty germaaninen etymologia, mutta hiljattain Janne Saarikivi on perustellut toista selitystä, jossa sana olisi permiläiskielten 'epäpyhää' merkitsevän sanan vastine. Saarikivi myös perustelee, miksei pyhä-sana liity piha-sanaan:

http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_saarikivi.pdf

Jättiläiset ennen lappalaisia

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 21:51
Kirjoittaja Make
Paulaharjun kertomuksista käy ilmi, että ennen lappalaisia Lapissa asuivat Taalot eli kamalan suuret metsän jättiläiset:
"Ei saanut lappalainenkaan etumiehenä tunkeutuessaan erämaihin taisteluitta itselleen asuinsijaa ja asumaoikeutta.
Sillä jo ennen lapinkansaa oli kaikki Lapinkorven erämaat vallannut mahtava Taalojen suku.
Taalot olivat kamalan suuria, hirveitä ja väkeviä metsän jättiläisiä, jotka saattoivat kerrallaan työntää taskuunsa vaikka nelikollisen hopeaa.
He asuivat maakuopissa, kaikkein pahimmissa korpirovaikoissa ja tunturimaissa,pyydystelivät metsästä majavia, peuroja ja muita otuksia ja kalastelivat järvistä.
Vihoissaan olivat Taalot kovin, kun lappalaiset ilmestyivät niille maille, joissa he
ennen olivat saaneet kenenkään häiritsemättä asustella."


https://www.doria.fi/handle/10024/59674 ... ype=author "Lapin muisteluksia" s.60

ViestiLähetetty: 02 Kesä 2011 09:37
Kirjoittaja Taavetti
Katsoin karttahaulla kotikyläni maisemia, yllätyin hiukan, kun ennestään tuntemani Käärmekallion etelärinteelle on merkitty Hiidenkiuas. Tarkistin ensin, joko tässä foorumissa on kyseisiä kiukaita käsitelty, ja haku osoitti vain tätä keskustelua. Siispä laitan linkin kyseiseen kartan osoittamaan paikkaan.

Linkki vei koko suomea koskevaan karttaan, jossa tosin Käärmekallio on osoitettuna, mutta ilman tarkempaa hakua ei pääse lähimaastoa katsomaan. Kokeilen siis uutta linkkiä. Ja sehän taisi onnistua.

Hiukan kyseistä Käärmekalliota ylempänä, Susivuoren rinteessä on ehkä 100 - 200 metriä halkaisijaltaan oleva mukulakivikohouma, josta olen pohtinut, että vaikka melkoisella varmuudella on jääkauden jälkeinen luonnon muodostuma, saattaisi siinä olla myös ihmisten käsien jälkiä.

Täytyypä pitää mielessä ja käydä ohi ajaessa tai sieni / marjareissulla katsastamassa ne paikat ainakin kertaalleen.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/


Kuva

Kuva
Lisäsin kaksi kuvaa Susivuoren eteläpuolen pirunpellosta.

ViestiLähetetty: 18 Tammi 2012 22:17
Kirjoittaja Jaska
Uutta keskustelua jaettu ketjuun: Siipien kärkivälimittasi?
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?p=4177#4177

---------------

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 03 Elo 2012 00:44
Kirjoittaja TTJ
Jaska kirjoitti:Jätinkirkkojen lisäksi myös lapinraunioita on kutsuttu jättiläisraunioiksi tai metelinkiukaiksi. Nimitykset jotuni ja jatuli (vrt. jatulintarhat) merkitsevät myös 'jättiläistä', ja ne on lainattu vastaavista skandinaavisista sanoista (yksi ja sama sanue, josta myös jättiläinen on lainattu).

Miksi maan vanhempia asukkaita kutsutaan jättiläisiksi, ja miksi kaikki näiden nimitykset on lainattu skandinaaveilta? Eikö itämerensuomalaisilla ollut omaa jättiläisperinnettä? Jos ei, johtuuko se siitä, että he tulivat Suomenlahden eteläpuolelta, kun taas vain Suomi ja Skandinavia kuuluivat jättiläisten asuinalueeseen? Tuskinpa ihmiset olivat sen suurikokoisempia, vaan ehkä suuria olivat heidän rakennelmansa.


Onkohan tuo jo mainittu saamen sana 'stállu' (staalo) sitten sekin samaa kantaa? Staaloista ja jatuleista kertovat tarinat ovat aika samantapaisia. Heitetään samaan syssyyn sitten myös tuo idempänä esiintyvä 'meteli'. Vaadittaisiin kyllä varmaan jo vähän mielikuvitusta että kaikille noille sanoille saataisiin yhteinen kantamuoto. Houkutteleva mahdollisuus kuitenkin kun ne tarkoittavat jokseenkin samaa asiaa. Vaikuttaisi myös loogiselta ajatella että nämä tarinat on lainattu saamelaisilta (jotka puolestaan ehkä olisivat lainanneet ne skandinaaveilta?) Jatuli-nimitys kuitenkin on kai lainattu suoraan skandinaaveilta.

'Myyttiset alkuasuttajat' kuvattiin usein joko jättiläisiksi tai pikkuväeksi. Tällä on haluttu selittää toisin paikoin isot kivirakennelmat tai luonnonmuodostelmat (esim siirtolohkareet), toisaalla näiden edeltäjien pienuudella on voitu selittää sitä miksei heitä missään näy.

Esimerkiksi eskimoiden tarinoissa esiintyy samanlainen edeltäjäkansa tuniit. Kuten jatulit tai staalot, heidätkin kuvattiin jättiläisiksi, mutta tyhmemmiksi kuin tulokkaat. Tutkijat ovat yhdistäneet nämä tarinat Thule-kulttuuria edeltävään Dorset-kulttuuriin. Dorsettien viimeiset rippeet mahdollisesti katosivat vasta 1900-luvun alussa, siinä kyllä menetettiin kultainen tilaisuus tutkia mahdollista edeltäjäkulttuuria ihan livenä.

Hurjimmat ovat arvelleet että Euroopassa laajalti esiintyvät tarinat peikoista ja jäteistä olisivat kaikuja kohtaamisista neandertalien kanssa. Varmasti omana aikanaan neandertaalit ovat olleet näkyvässä roolissa nykyihmisten tarinaperinteessä, mutta voisiko suullisesta perinnöstä säilyä kaikuja yli 25 000 vuoden päähän?

ViestiLähetetty: 03 Elo 2012 02:20
Kirjoittaja Taavetti
Jättiläis- kääpiö- peikko- ja muilla sen kaltaisilla tarinoilla on sen lisäksi, että useimmat aikuiset niihin uskoivat, haluttu pelotella lapsia menemästä vaarallisiin paikkoihin. Sellaisia saattoivat olla korkeat vuoret, kalliot ja kivet, mutta myös vesistöt, erityisesti vuolaat kosket.

Itse asuin lapsena rauhallisen, pienehkön järven rannalla, mutta niin vain äiti meitä varoitti rantaan menemästä, koska järvessä asuu vesihiisi, joka voi viedä. Myös kaivot ovat olleet vesihiisien, eräissä perheissä näkkien asuinpaikkoja. Paitsi pelotevaikutus, sellaisilla näkkitarinoilla on varmasti ollut tarinaa säilyttävä vaikutus, kun aikuistuneet lapset ovat vuorollaan kertoneet niitä lapsilleen ja nämä taas lapsilleen sukupolvesta toiseen. Vaarallinen otus on vain kertojien ja alueiden myötä vaihdellut, mutta vaara ja sen välttäminen ovat tarinoiden yhteinen piirre paikasta riippumatta.

Tiedän kyllä että eräät aikuiset ovat uskoneet joko täysin tai puolivakavissaan näkkeihin vielä 1940 -50 lukujen taitteessakin.

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 04 Elo 2014 19:24
Kirjoittaja ittellismies
Personoidaan yksi jätti, nimittäin Tohnin äijä, jonka legenda elää vieläkin.

http://www.tohni.fi/page9.php

Erityisen paljon tarinat alkoivat kiinnostaa, kun sukututkimusta tehdessä rippikirjasta muuannen uudistalon kohdalla oli mielestäni selvä piirros jatulintarhasta. Kuva löytyy Ähtärin rippikirjasta 1788-1799 kohdasta 'Huutonjemi, Murinaho'. Olen hakemalla hakenut tietoa piirroksen tueksi, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt. Mahtaako joku tietää asiasta enemmän?

SSHY:n jäsenille suora linkki sivulle:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 64&pnum=23

-ake-

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 08 Elo 2014 00:22
Kirjoittaja JakomäenNeruda
^ Huuto-nimet ovat samaa perhettä Meteli-nimien kanssa. Eli viittaavat nekin myyttiseen mökääjäkansaan.

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 09 Loka 2014 18:22
Kirjoittaja Jusarius
Kommentoin vähän pituuskeskustelua. Iltapäivälehden linkissä tosiaan sanotaan, että geenit määräävät 80% ihmisen pituudesta. Se on väärin ilmaistu, vaikka toki jonkinlaista yksinkertaistusta on varmaan haettu. Suomessa ja muissa kehittyneissä valtioissa, joissa ei kärsitä merkittävistä puutoksista, pituuden heritabiliteetti on yleisesti yli 80 %. Suomessa 89 - 93 % (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14624724). Heritabiliteetti tarkoittaa sitä, miten suuren osuuden geenit selittävät väestön jonkin ominaisuuden (pituuden) varianssista. Tämä ei siis tarkoita, että 180-senttisen ihmisen pituudesta on 144 cm on "geenien aiheuttamaa" ja loput "ympäristön tulosta". Huonoissa ravitsemusoloissa pituuden heritabiliteetti laskee eli väestön pituuden vaihtelua geenit selittävät vähemmän.

Maataloushan lyhensi selvästi ihmisiä. Nykyään Suomessa elintaso mahdollistaa helposti metsästäjä-keräilijän proteiinin- ja energiansaannin, mutta maanviljelys useimmissa paikoissa Eurooppaa romahdutti ihmisten luuston ja hampaiden kunnon. Papiston sun muun pohtivaiston joutenolo revittiin valtaosan selkänahasta ja -rangasta. Kulttuurievoluutio ei kiihtynyt ilmaiseksi. Käsittääkseni paleoliittiset eurooppalaiset olivat järjestään yli 175 cm keskpituudeltaan ja joukossa oli lukuisia yli 190-senttisiä miehiä. Pygmit ja muut sademetsäkansat ovat toki lyhyitä metsästäjyydestään huolimatta, mutta avoimempien seutujen suurriistan metsästäjille pituudesta on ollut hyötyä. Toki kun mennään tarpeeksi arktisiin oloihin, alkaa lämpötalous jälleen asettaa rajoitteita pituudelle, jolloin ruumiinpituuden lisäksi raajoista tulee myös suhteessa lyhyempiä.

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 10 Loka 2014 08:40
Kirjoittaja Sigfrid
Voi siis määritellä niin, että viimeisen 100 vuoden aikana syntynyt pituuden lisäys ei ole geeniperustainen, vaan paremman ravinnon aikaansaamaa, koska geenit eivät ole sinä aikana oleellisesti muuttuneet. Luin tutkimuksen Hailuodon kalmistoista, jossa käsiteltiin mm. hampaiden kuntoa. Sen mukaan esivanhemmillamme oli hirveän huonot hampaat. Näin, vaikka Hailuodossa elettiin sekataloutta kalastuksen ja hylkeenpyynnin antaessa osan ravinnosta. Osasyy hampaiden huonoon kuntoon oli jauhojen sisältämä maa-aines, joka kulutti hampaiden kiilteen.

Pohjanmaan poikana puolustan Suomen papistoa. Eivät ne olleet niin pahoja loisia kuin annat ymmärtää. Papistolla oli uskonnosta riippumaton tehtävä kansan parissa tietotoimistona, opettajana ja usein myös välikätenä kansan ja valtiovallan välissä.

Re: Jättiläisistä ja Jätinkirkoista

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2015 21:58
Kirjoittaja Make
100 vuotta sitten se on jo löydetty, mutta MTV kertoi meille (mulle) vasta tänään:

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/arti ... in/4981814

Rakennelma on tehty noin 1300 vuotta sitten.
Ihan selvästi Jätinkirkko! Tuolla ei maa nouse kuten Pohjanmaalla, joten tämä on saaressa edelleen.

Täällä pidempi juttu aiheesta:
http://archive.archaeology.org/1011/etc/letter.html

"A fortress, summer palace, monastery, or even an astronomical observatory."

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 10 Huhti 2015 09:41
Kirjoittaja jouko

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 04 Loka 2015 20:05
Kirjoittaja jussipussi
Tuossa linkissä Venäjän-Karjalan kalmistosta löytyistä pitkistä luista. Tietenkin tutkimustieto on epämääräistä. 215 senttisen luuranko niiden mukaan kaivettu joskus näköselle. Seura-lehden artikkeli.

http://seura.fi/puheenaihe/kalmiston-my ... 5843f1-500

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 19 Elo 2018 19:24
Kirjoittaja Arxhgos
jussipussi kirjoitti:Tuossa linkissä Venäjän-Karjalan kalmistosta löytyistä pitkistä luista. Tietenkin tutkimustieto on epämääräistä.
215 senttisen luuranko niiden mukaan kaivettu joskus näköselle. Seura-lehden artikkeli.
http://seura.fi/puheenaihe/kalmiston-my ... 5843f1-500


Seura lehden jättiläiset olivat Kostamuksessa, Theodor Schvindt löysi tarinoita Kurkijoen
ympäristöstä

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

näiltä tienoin

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001537_00002

jossa ehkä Ivarille kävi huonosti

https://en.wikipedia.org/wiki/Ivar_Vidfamne

kiinnostavaa seutua.

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 03 Syys 2018 09:17
Kirjoittaja Arxhgos
Arxhgos kirjoitti:näiltä tienoin
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001537_00002
jossa ehkä Ivarille kävi huonosti
https://en.wikipedia.org/wiki/Ivar_Vidfamne
kiinnostavaa seutua.


Seutu onkin niin kiinnostavaa että Venäjän ylätasolla suunnitellaan jotain

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005813447.html

voisi vaikka aloittaa Laatokan lohen kutupaikkojen kunnostamiseksi
Hiitolanjoen ja Änäjoen tienoille, seudusta on huonosti karttoja mutta
tuolta löytyy

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3F31ED32-75B0-490B-8C08-755C42284DA2%7D/91301

linkki on kotoisin tuolta

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Vaelluskalafoorumi/Vaelluskalafoorumi_24__2542013_Joensuu(26595)

Re:

ViestiLähetetty: 02 Loka 2018 20:10
Kirjoittaja Taavetti
Jaska kirjoitti:Uutta keskustelua jaettu ketjuun: Siipien kärkivälimittasi?
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?p=4177#4177

---------------

Linkki vei entisen oalvelun mainoslinkkisivulle.

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 03 Loka 2018 03:57
Kirjoittaja pekkis

Re: Jättiläisistä

ViestiLähetetty: 05 Maalis 2019 00:58
Kirjoittaja rcislandlake
Kun ei tässä muutakaan, niin pykäsin suomalaisista jumaljäteistä kokeellisen sukupuun...
Kalevanpoikien 3.-7. äiti (N.N.) vois olla vaikka lappalainen.. kun yhden pojan nimikin on Hiisi,
joka toisinaan on jätti ja toisinaan lappalainen.

Kuva
Kuva