Muinainen Suomi

Ettei vain olisi Kalevalassakin sellaisesta?

Tulee myös mieleen muita tapoja, jotka eivät kuitenkaan liity lappalaisiin vaan hämäläisiin, savolaisiin, karjalaisiin:

Piispa Rothovius mainitsi saarnassaan Turun yliopiston vihkiäisissä 1640 suomalaisten juoneen karhun pääkallosta. Se toi menestystä. Seuraavana päivänä karhun pääluu vietiin puuhun. Se vietiin suurimpaan petäjään, mikä oli lähellä taloa. Vanhoissa kansanrunoissa on erityinen Karhun puuhunpano -laulukin. Toisilla paikkakunnilla karsikko sijaitsi kauempana. Karhun pääkallon puuhun ripustamista tavattiin Halikosta Muolaaseen, siis Hämeestä Karjalaan.

Kaarle Krohn vertailee kirjassaan "Suomalaisten runojen uskonto" suomalaisia ja lappalaisia karhurunoja. Tässä kirjassa karhuun liittyvien tapojen arvellaan siirtyneen suomalaisilta lappalaisille eikä päinvastoin.

Mikä tavan merkitys sitten oli? Ehkä se oli vihollisten pelottelu. Ehkä sen uskottiin suojelevan. Karhu vartioi "petäjäisessä majassaan".

Vaikea sanoa, oliko tavan taustalla jotain uskomuksellista, vai perustuiko se sitten vain siihen, että kallo seipään nenässä ON pelottava. Se on hyvin vahva vihje, että heikosti käy jos tämän rajan ylität. Itse toki olisin käyttänyt ihmiskalloa, se olisi vielä tehokkaampi.