Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja

Paperilta ja verkosta löytyvä tieto; kirjat, lehdet, julkaisusarjat ja kotisivut.

Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Helmi 2011 17:24

Listaan tässä sellaisia arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja, joissa saatetaan käsitellä alkuperäkysymyksiin liittyviä aiheita. Linkki on annettu vain niihin, joita voi lukea vapaasti verkossa.

Documenta Praehistorica:
https://journals.uni-lj.si/DocumentaPra ... ue/archive

Estonian Journal of Archaeology
http://www.kirj.ee/archaeology?id=18299

Fennoscandia Archaeologica (vuoteen 2021)
http://www.sarks.fi/julkaisut_fa.html

Iskos
https://journal.fi/iskos/issue/archive

Muinaistutkija (vuoteen 2020)
http://www.sarks.fi/mt/julkaisut_mt.html
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Fennoscandia Archaeologica

ViestiKirjoittaja Jaska » 24 Huhti 2012 12:24

No niin, Fennoscandia Archaeologica tarjoaa nyt paljon artikkeleja PDF:inä - ei muuta kuin kahlaamaan:
http://www.sarks.fi/fa/fa_articles.html
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Muinaistutkija digitaalisena

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Huhti 2013 23:19

Muinaistutkija-lehtikin löytyy nyt digitaalisena, tässä kaikkien yli 2 vuotta vanhojen lehtien sisällysluettelot ja numeron alla linkki PDF-versioon:
http://www.sarks.fi/mt/sisallysluetteloita.html

Tärppinä Aikioiden merkittävä artikkeli "Heimovaelluksista jatkuvuuteen - suomalaisen väestöhistorian tutkimuksen pirstoutuminen" (2001), jossa ensi kertaa Suomessa perusteltiin kunnolla jatkuvuusteorioiden metodisia valuvikoja:
http://www.sarks.fi/mt/pdf/2001_4.pdf

Samassa numerossa mm. maankohoamisesta ja lappalaisista.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Touko 2013 18:18

Iskos-lehdestäkin on saatavilla parin numeron artikkelit PDF:inä:
http://ojs.tsv.fi/index.php/iskos/issue/archive
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja

ViestiKirjoittaja Johannes » 02 Maalis 2015 23:09

Tarton yliopiston verkkosivuilta löytyy alasivu julkaisusarjalle Eesti Arheoloogia, joka on painettuna ilmestyvän englanninkielisen sarjan Estonian Archaeology vironkielinen verkkojulkaisu. Sarjan englanninkieliset kirjat ovat kaikkien saatavilla OAPEN Open Access Library -kirjastosta. Sivulta löytyvät niihin omat linkit.

http://www.arheo.ut.ee/teadus/sari-eesti-arheoloogia.
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja

ViestiKirjoittaja Jaska » 10 Huhti 2020 12:45

Muutamia poimintoja Muinaistutkijan PDF-numeroista vuodelta 2018 (tuorein netistä löytyvä vuosikerta):

Anna-Kaisa Salmi:
Luulöydöistä vuorovaikutukseen – Uusia näkökulmia poron
domestikaatioon sekä ihmisen ja poron välisiin suhteisiin
2/2018, sivu 31:

Alueelliset erot poronhoidon kehityksessä ja ajoituksessa olivat suuria. Nykyisen Ruotsin ja Norjan tunturialueilla poronhoito alkoi luultavasti jo ajanjaksolla 800–1000 jaa. ja siitä muodostui yhteiskunnan ja elinkeinojen perusta luultavasti jo 1400-luvun paikkeilla (Bjørnstad et al. 2012; Bergman et al. 2013). Kemin Lapissa puolestaan kalastuksen, metsästyksen ja keräilyn täydentämä poronhoito oli osa monipuolista elinkeinorakennetta vielä 1600-luvulla ja myöhemminkin (Tegengren 1952). Uskonnossa ja maailmankuvassa poronhoito näkyi peurauhrien alkamisena 1200-luvun paikkeilla ja niiden lisääntymisenä erityisesti 1400–1600-luvuilla lähes koko saamelaisalueella (Salmi et al. painossa).



Ulla Moilanen, Heli Etu-Sihvola & Hanna-Leena Puolakka:
Rautakautisten hautausten suuntaa ei voida liittää pääsiäiseen
2/2018, sivu 56

Sekä julkaisemattomassa käsikirjoituksessa että edellä mainituissa lehtiartikkeleissa (Paukku 2017; Ridderstad 2017) esitetyn ajatuksen suurimpia ongelmia on se, että hautaussuunnan nähdään aina liittyvän pelkästään ideologiaan tai uskomusmaailmaan. Myös viitteet muihin artikkeleihin, joissa hautaussuuntia selitetään mahdollisilla astronomisilla seikoilla, kuten hautojen suuntaamista kuolinpäivän tai -vuodenajan aamunkoiton mukaan (esim. Brown 1983; Fichter & Volk 1980), puuttuvat. Arkeologeille lienee itsestään selvää, että kalmistoa käyttäneen yhteisön mahdollista kristillisyyttä ei voi perustella vain yhdellä havainnoitavalla piirteellä, kuten hautaussuunnalla. Haudan suuntaan on voinut ideologian ja uskomusten ohella vaikuttaa myös moni muu seikka, esimerkiksi vainajan ikä ja asema yhteisössä, kalmiston sijainti maisemassa tai suhteessa asuinpaikkaan, maaston topografia, maaperän laatu ja kivisyys, aikaisempien hautojen sijainti, vainajan sukulaisten hautapaikat ja niin edelleen (mm. Joy 2016; Lehtosalo-Hilander 2000: 161; Mikkola 2009: 183).

Esimerkkinä mainitussa Euran Luistarissa hautausten suuntiin vaikutti erityisesti viikinkiajan puolivälistä lähtien hautapaikaksi rajatun alueen koko ja kivisyys (Lehtosalo-Hilander 1982: 45; 2000: 161), jotka muuttivat suuntauksia niin, että hautaus oli ylipäätään mahdollista. Kaivauskarttoja tutkimuksen pohjana käytettäessä on myös huomioitava dokumentoinnin vaikutus niihin. Esimerkiksi Luistarin esineettömistä haudoista dokumentoitiin ainoastaan sen kaivausruudun lounaiskoordinaatti, jossa haudan lounaiskulma sijaitsi, minkä vuoksi haudat asettuvat näennäisesti todellisuutta siistimpiin riveihin (Salonen 2014: 37). Mikä mahtaa olla dokumentoinnin tarkkuus vanhempien, 1800–1900-luvun vaihteessa tutkittujen, kalmistojen tapauksessa? Voiko haudan suuntaa pitää aina varmuudella
luotettavasti dokumentoituna?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Marras 2020 18:17

ISKOS laittaa vanhoja numeroitaan nettiin.
Tässä ensimmäisessä on monenlaista mielenkiintoista, mm. Bolshoy Olenij Ostrov, uusia tarhahautoja Inkeristä jne.

https://journal.fi/iskos?fbclid=IwAR3g5 ... SDeWcudOQk
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja

ViestiKirjoittaja Jaska » 20 Kesä 2023 12:14

Päivitetty ketjun avausviestiä ja lisätty sinne Documenta Praehistorica.

Esimerkiksi täällä on huikea karttasarja vuosituhat kerrallaan, kartoilla on eriteltynä koko itäisen Euroopan eri kulttuurien ajoitetut näytteet.
https://journals.uni-lj.si/DocumentaPra ... /44.6/7340
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Helmi 2024 21:43

Suomen Muinaismuistoyhdistys on digitoinut vanhempia teoksia vapaasti saataville. Pari mielenkiintoista poimintaa:

1. Leppäaho, Jorma 1964: Späteisenzeitliche Waffen aus Finnland.
Suomen myöhäisrautakauden aseet kuvina, esim. arvomiekkojen säiläkirjoitukset näkyvät näissä hyvin.
https://edition.fi/smy/catalog/view/899 ... xp8TsuSW1g

2. Taavitsainen, J.-P. 1990: Ancient Hillforts of Finland.
Suomen linnavuoret löytöineen koottu yksiin kansiin.
https://edition.fi/smy/catalog/view/897 ... xnEb2ecf-I
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10912
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Kirjallisuus ja linkit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron