Jukagiiri sukua uralilaisille kielille?

[merimaa]

Jukagiirin ja uralilaisten kielten sukulaisuutta yritetään taas todistaa uudessa kirjassa ja tällä kertaa asialla ovat Václav Blažek ja Peter Piispanen.
https://www.gorgiaspress.com/yukaghir-and-uralic

”In our monograph Yukaghir and Uralic (Gorgias Press 2024) we try to demonstrate the genealogical relationship between two language families, Yukaghir and Uralic, on the basis of a corpus consisting of 360 lexical comparisons between Yukaghir and at least two Uralic subbranches. Concerning the grammatical comparison, we plan to devote to it a special study. In the book we also discuss the question of hypothetical interference between Yukaghir and the Uralic languages located in Siberia, namely Samoyedic and Ob-Ugric. We judge that such contacts could really have taken place and we ourselves find some new comparisons supporting their existence. But it would be impossible to explain the entirety of the comparative material in this way. Accepting both scenarios, the distant genealogical relationship between both the families later contacts between some of their parts, we think that the time is right to apply the standard method of linguistic palaeontology to the hypothetical common Yukaghir-Uralic protolanguage, although now we do no longer try to reconstruct it. This approach has usually been based on an analysis of the ecological lexicon, especially the zoological and botanical terminology. Confronting these results with palaeozoological and palaeobotanical distributions of studied species, we are able to determine the probable territory of the protolanguage. We have collected 33 terms belonging to the category ‘Zoological terminology’ and 26 terms from the category ‘Botanical terminology’.”
https://www.gea.mpg.de/97348/abstracts- ... rkshop.pdf (sivu 13)

Toivottavasti joku uralisti saa tuon kirjan pian käsiinsä ja tekee siitä kirja-arvion. Olisi nimittäin mielenkiintoista kuulla, päteekö Aikion kritiikki vuodelta 2014 edelleen tässä kirjassa käytettyyn menetelmään.

”In light of this data, it is actually rather odd to state that the paper “presents and discusses regular sound correspondences between Uralic geminate items and Yukaghiric” (Piispanen 2013: 165). The examples show that in reality, Piispanen (2013) does not operate with regular correspondences as required by the comparative method. Instead, we are presented with a collection of vague lexical lookalikes, accompanied by ad hoc and contradictory assertions of sound changes that could be postulated to account for the random similarities between them. When such a flawed methodological approach is applied to a corpus of Uralic etymological material that is already in itself largely invalid, the result is an etymological ghost hunt. Needless to say, none of Piispanen’s claims regarding Uralic-Yukaghir sound correspondences can be accepted.”
https://journal.fi/fuf/article/download/86078/44958 (sivu 18)

[Jaska]

Ihan mielenkiintoista, mutta pysyn skeptisenä. Paraskin aineisto etävertailuissa jää auttamatta laadullisesti heikommaksi kuin sukukielten vertailussa. Ihan jo aikasyvyys tekee sen, että kustakin äännevastaavuudesta voi löytyä vain murto-osa siitä sanamäärästä, joka löytyy varmojen sukukielten väliltä, koska kielten sanasto on ehtinyt uusiutua niin perinpohjaisesti.

Kun suomen kielessä on tuhansittain ruotsalaisia ja ruotsin kautta tulleita lainasanoja, niin kantauralista noin 4500 vuoden takaa käyttöömme periytyy enää muutamia satoja sanoja. Kuinka monia sanoja sitten olisi tunnistettavissa jostain 10 000 vuoden takaa? Esimerkiksi glottokronologian "sanastollinen puoliintumisaika" perustuu pitkään dokumentoituihin kieliin, ja vaikka sitä voi pitää korkeintaan suuntaa-antavana keskiarvona, niin sen mukaan 5000 vuoden jälkeen pysyvimmästä perussanastostakin olisi säilynyt vain noin 22 % ja 10 000 vuoden jälkeen enää 5 %. Ja kun kyse on oletetun yhteisen kantakielen jatkajista, niin noista 5 %:sta vain osa olisi samoja kummassakin kielikunnassa. Swadesh 100 -listan osalta tämä tarkoittaisi siis, että löytyisi ehkä 3 sellaista perussanaa, joilla olisi säilynyt vastine kummallakin puolella.
https://en.wikipedia.org/wiki/Glottochronology

Jos siis ajallisesti noin kaukaisen aineiston väitetään olevan esimerkiksi satojen sanojen suuruusluokassa, se jo itsessään todistaa kriteerien olevan paljon löyhemmät kuin sukukielten vertailussa eli vie heti kaiken uskottavuuden vertailun tuloksilta. Tämä on yleensä myös helppo osoittaa sana sanalta: (1) useinkaan esitettyjen sanojen merkitykset eivät ole kovinkaan läheisiä, (2) yhdelle äänteelle yhdessä kielikunnassa löytyy monia vastaavia äänteitä toisella puolella, ja (3) epäsäännöllisiä ja yksilöllisiä äännekehityksiä osuu suureen osaan esimerkkisanoista.

Löyhät kriteerit tarkoittavat samalla sitä, että monille kielikunnille on esitetty keskenään ristiriitaisia etäsukulaisuushypoteesejä. Kukin tutkija tietysti uskoo omaan hypoteesiinsä, mutta me muut emme usko niistä mihinkään, koska niiden metodia ja aineistoa vain ei voida pitää riittävän laadukkaina todistamaan etäsukulaisuutta. En usko, että on milloinkaan mahdollista todistaa esimerkiksi uralilaiselle kielikunnalle sellaista sukulaista, joka tultaisiin yleisesti hyväksymään. Aika on tehnyt tehtävänsä, ja säilynyt sana-aineisto on huvennut niin vähäiseksi, ettei kiistattomia todisteita enää voida löytää.

P.S. Václav Blažek käytti ainakin vielä 2013 pahasti vanhentuneita ja jo syntyessään mielivaltaisia UEW:n 80-luvun uralilaisia rekonstruktioita, mikä ei anna hyvää kuvaa hänen kriittisyyden asteestaan. Hän on myös pahamaineinen nostratisti eli yrittää niputtaa yhteen ison joukon euraasialaisia kielikuntia. https://www.academia.edu/38432919/URALI ... _WILEY_pdf

[merimaa]

Václav Blažek on julkaissut vuonna 2022 artikkelin, jossa hän vertailee jukagiirin ja uralilaisten kielten sanoja. Sitä voi ehkä pitää jonkinlaisena Blažekin työnäytteenä ja ennakoida sen perusteella, kuinka laadukas uusi kirja tulee olemaan. Itse ainakin löysin artikkelista joitakin epäilyksiä herättäviä kohtia.

Yukaghir-Uralic comparison: Kinship and social terminology.
https://scholar.google.com/scholar?clus ... as_sdt=0,5

1) Artikkelin alussa Blažek toteaa, että uralilaisten kielten etymologinen sanakirja, Uralisches Etymologisches Wörterbuch (UEW), on lähteenä vanhentunut, mutta hän käyttää sitä silti ainoana lähteenä aika monessa vertailussa.

2) Blažek vertailee vain jukagiirin ja uralilaisten sanojen konsonantteja, koska jukagiirin sanojen rekonstruktioita ei ole hänen mukaansa vielä riittävän tarkasti selvitetty. Niinpä Blažek toteaa: ”the Uralic-Yukaghir vocalic correspondences remain open, at least for the present.”

3) Monissa vertailuissa jukagiirin ja uralilaisten sanojen merkitys ei vastaa toisiaan.

4) Blažek ei esitä minkäänlaisia säännöllisiä äännevastaavuuksia kantajukagiirin ja uralilaisten sanojen välille, mutta lukijan pitäisi kuitenkin uskoa, että sanat palautuvat jollain tavalla yhteiseen kantakieleen, koska artikkelin alussa Blažek toteaa: ”If the six terms with the (C)VCV structure are eliminated, the remaining 19 terms can be better explained as a common heritage shared with Uralic than borrowings (from whom?).”

5) Blažek sekoittaa vertailussa eri aikatasoja, koska välillä hän vertaa kantajukagiirin sanaa kantauralin sanaan ja välillä jonkin yksittäisen uralilaisen välikantakielen sanaan, vaikka eri aikatasoja kannattaisi ainakin minun mielestäni tarkastella erikseen.

[Jaska]

Olet aivan oikeassa, aika pahalta näyttää kyllä.
Noita tiettyjä samannäköisiä sukulaisuussanoja löytyy laajemminkin Euraasian kielikunnista, ne saattavat olla todellisia kulkusanoja. Niillä ei alkusukulaisuutta todisteta.