Kielitieteellisiä lehtiä ja julkaisusarjoja

[aikalainen]

Lapuanjoen yläpäässä on Alavudenjärvi (Alavus) ja Ähtävänjoen nykyisen valuma-alueen yläpäässä on Alajärvi. Nämä ovat lähellä saamen vastinetta ylä-sanalle ja istuvat sijaintinsa puolesta siihen täydellisesti.

Jonkin selityksen mukaan edellinen viittaisi sanaan alava. Seutu on kuitenkin mäkistä, kuten käy ilmi karttakuvasta. Jälkimmäistä puolestaan on selitelty niin, että Ähtärinjärven suunnasta vedenjakajalta tulleiden hämäläisten eränkävijöiden kannalta katsottuna se on alhaalla. Vaan voisikohan saame-selitys ajaa näiden ohi?

Tällaiset, jotka muistuttavat jotain suomen sanaa, ovat hankalia nimiä. Esimerkiksi Kuolemajärvi liittyy hieman todennäköisemmin saamen 'kalaa' merkitsevään sanueeseen kuin suomen kuolemaan. Tässä tosin ei maantiede auta ratkaisemaan selitysten oikeimmuutta.

Alajärvi voisi vieläkin todennäköisemmin olla saamelaisperäinen, jos se kartalla kerran on vastakohta suomen 'ala'-merkitykselle, eli on ylhäällä vesistössä. Alavusta pitäisin kaikkein varmimmin saamelaisena; siinä voisi näkyä saamen -mus-superlatiivi, eli < ala+mus 'ylimmäinen'. Ainakaan suomen pohjalta ei johdinainesta voida oikein selittää.

Selvä, ryhdyn uskomaan tuohon teoriaan.

[Taavetti]

Muistin vaimoni kertoneen käynnistä Kuolio nimisessä kylässä, karttahaku löysikin useita paikkoja sillä nimellä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... al&lang=fi

Vaimoni tarkoitti kylää Kuusamossa.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ihaku.html

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... =600&query
=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=Kuolio&osoite=&kunta=&isShown=&lang=fi
Pohdiskelen nimien samankaltaisuuksia, saattavat olla eripohjaisia keskenään, mutta löytyykö yhtäläisyyksiä Kuolema alkuisiin nimiin?

[Kalevanserkku]

varsin lähellä myös Siilinkari, jota tuskin voidaan etymologisesti yhdistää muuhun sanaan kuin lapinkylää tarkoittavaan siitiin.

Se voi jotenkin liittyä tuohon siida/siitti sanaan. Mutta ei varmaankaan niin, että luodolla olisi suoranaisesti sijainnut mikään lapinkylä, sillä siihen se on aivan liian pieni. Luoto on myös talviasumiseen liian viimainen, ja kelirikkokaudella siellä asuva väki olisi ahtaassa motissa.

Muistaakseni 1600-luvulla Näsijärven pintaa laskettiin noin kaksi metriä. Tämä merkitsee, että Siilinkari on sitä ennen ollut kokonaan veden alla. Se on kuitenkin ollut tärkeä kalastuspaikka, kuten tuollaiset kohdat yleensäkin. Ilmeisesti talvikyläänsä kokoontunut väki on hankkinut sieltä merkittävän osan ravintoaan, Itse kylä on tietenkin sijainnut lähellä kuivalla maalla. Valitettavasti Näsijärven ja Pyhäjärven välistä kannasta on eri tavoin pöyhitty ja pengottu siinä laajuudessa, että mahdolliset arkeologiset jäänteet ovat todennäköisesti tuhoutuneet. Toinen on tilanne, jos talvikylä on sijainnut hiukan syrjemmässä, esim. Lielahden seudulla tai entisen Aitolahden kunnan alueella.

[aikalainen]

Luin jutun. Minun hahmottelemani substraatti-idea pohjaa pelkkiin äänneseikkoihin eikä näytä olevan mitenkään välittömästi yhdistettävissä Rahkosen vastaavaan. Levikki kyllä tosin täsmää: länsiuralin keskivaiheilta haarautunut kieli(ryhmä) olisi hyvin voinut luovuttaa lainoja saameen + imsuun + osittain mordvaan.

Ehkä niitä kadonneita uralilaisia kieliä on ollut useampiakin. Osalla kenties hyvin suppea levikki, kuten kai imsullakin ennen laajenemisvaihetta. Tässä tulee mieleen myös se taannoinen keskustelu simpele-nimestä, jossa imsun äännemuunnos si>ti [Editoitu: äänteenmuutos on ti>si, ks. seuraavat viestit] on jäänyt toteutumatta, ja jonka erääksi selitykseksi tarjottiin kadonnutta kieltä.

Hieman informaatiopiratismia harrastaakseni, tässä oheen kopio artikkelin yhteenvetokartasta, joka välittänee muutaman kappaleen verran tietoa:

Kartta selventää asiaa hyvin.

Kartta on tietysti summittainen, mutta luenpa sitä nyt pikkutarkasti. Länsi-Suomessa olisi ollut kantasuomalaisia ja germaaneja. Saamelaista nimistöä on kuitenkin sielläkin. Niinpä saamelaiset olisivat levitessään sulauttaneet sisämaassa X-läisiä ja lännempänä kantasuomalaisia ja germaaneja. Lännessä paikannimillä voisi tällöin olla kehitysvaiheina esim. kantasuomi > saame > suomi. Eri kieliin sekoittuminen olisi myös osaltaan voinut murteuttaa saamea.

On kai mahdollista sekin, että X-kieltä olisi jäänyt sirpaleina sinne tänne saamelaisalueen sekaan. Suomalaiset olisivat voineet kutsua näitä kaikkia yleisnimellä lappalaiset.

Toisaalta voisi kysyä, oliko saamen laajempi leviäminen sittenkään sama tapahtuma kuin sen alkuperäinen murteutuminen.

Niinpä. Esi-murteutuminen kannattaa pitää vaihtoehdoissa mukana.

Jos alunperin kyse on kuitenkin länsiuralilaista kantaa olevasta murrejatkumosta, monet "saamelaisperäiset" tai "imsunimet" voisivat hyvin ollakin jostain toisesta kielestä jossa vain esiintyi sama sanakanta osin samoin kehityksin.

Niin, ehkä aluksi on ollut murrejatkumo, jossa joka maakunnassa on kehittynyt oma kielimuoto. Sitten on vain tullut kolme uutta ekspansiota, jotka ovat levittäneet X-kieltä, saamekieltä ja imsukieltä muiden maakuntien kielimuotojen päälle.

[aikalainen]

Selvää lienee toisaalta se, että esim. Saimaan järvialue saamelaistui. Siten leviävä karjala ainakin osin sisälsi kuitenkin saamelaisen substraatin.

Olisihan sekin outoa, jos mitään ei olisi tarttunut. Jos pohjoissavo on asutettu eteläsavosta, niin periaatteessa saamelaisen substraatin pitäisi olla vahvinta pohjoisessa, joten ehkä näiden alueiden murrevivahteiden eroista voisi yrittää sitä substraattia raaputella.

Muistin vaimoni kertoneen käynnistä Kuolio nimisessä kylässä, karttahaku löysikin useita paikkoja sillä nimellä.

Tuo Kuusamon kylä on Kuoliojärven rannalla. Järven nimeen saamen kautta seliteltävä kala-merkitys sopisi oikein mainiosti. Liepeillä on myös lappi-nimistöä, joka vaikkei todista mitään, niin antaa silti vihjetietoa lähistön lappalaisasutuksesta.

[Jaska]

Ehkä niitä kadonneita uralilaisia kieliä on ollut useampiakin. Osalla kenties hyvin suppea levikki, kuten kai imsullakin ennen laajenemisvaihetta. Tässä tulee mieleen myös se taannoinen keskustelu simpele-nimestä, jossa imsun äännemuunnos si>ti on jäänyt toteutumatta, ja jonka erääksi selitykseksi tarjottiin kadonnutta kieltä.

Tässä on jokin sekaannus: muutos oli *ti > *ci > si, ja Simpele on siihen osallistunut. Se saamen sanue, josta Tampere johdetaan, ei ole vaan palautuu asuun *Timpele. (Koska muutos rajoittuukin itämerensuomeen.)

On kai mahdollista sekin, että X-kieltä olisi jäänyt sirpaleina sinne tänne saamelaisalueen sekaan. Suomalaiset olisivat voineet kutsua näitä kaikkia yleisnimellä lappalaiset.

Hyvin mahdollista, aiemmin ei niin kielitieteellisesti rajattu etnonyymien käyttökohdetta.

Toisaalta on ehdoteltu, että nimitykset turja/tyrjä, saama/säämä ja vuojo olisivat voineet olla etnonyymisiä ja viitata (lähinnä?) saamelaisiin, mutta näitä on hyvin vähän paikannimistössämme, joten ehkä suomalaisten näkökulmasta lappalaiset olivat yleinen vierasta etnosta edustavien sisämaalaisten nimitys.

[aikalainen]

Ehkä niitä kadonneita uralilaisia kieliä on ollut useampiakin. Osalla kenties hyvin suppea levikki, kuten kai imsullakin ennen laajenemisvaihetta. Tässä tulee mieleen myös se taannoinen keskustelu simpele-nimestä, jossa imsun äännemuunnos si>ti on jäänyt toteutumatta, ja jonka erääksi selitykseksi tarjottiin kadonnutta kieltä.

Tässä on jokin sekaannus: muutos oli *ti > *ci > si, ja Simpele on siihen osallistunut. Se saamen sanue, josta Tampere johdetaan, ei ole vaan palautuu asuun *Timpele. (Koska muutos rajoittuukin itämerensuomeen.)

Hupsista, ajatukseni meni solmuun, tietystihän suunta on ti>si. Tarkistin, pulma liittyikin simpele-nimen ajoituksiin. Nimi olisi pitänyt lainata varhaisesta saamen muodosta tai peräti länsiuralista, ja sen olisi pitänyt käydä läpi imsujen äänteenmuutos, vaikka imsut asuivat vielä alkukodissaan, joka tiettävästi ei ollut Simpeleellä päinkään.

Lisäksi Heikkilä mainitsee Kaustiselta Tamperkosken ja Marttilasta Tamperenmäen. Kaustinen kyllä rajautuu ruotsinkieliseen Pohjanmaahan, mutta Marttila on umpisuomalaista seutua. Toisaalta en tiedä onko mäen läheisessä Hiukojassa koskea suvantoineen.

Aiemmin olet julkistanut tällaisen tiedon: "Sen sijaan asutus- ja omistusnimet kuten Tamperi ja Tamperenmäki selittyvät ruotsalaisesta sukunimestä Damberg."

[Jaska]

Tässä on jokin sekaannus: muutos oli *ti > *ci > si, ja Simpele on siihen osallistunut. Se saamen sanue, josta Tampere johdetaan, ei ole vaan palautuu asuun *Timpele. (Koska muutos rajoittuukin itämerensuomeen.)

Hupsista, ajatukseni meni solmuun, tietystihän suunta on ti>si. Tarkistin, pulma liittyikin simpele-nimen ajoituksiin. Nimi olisi pitänyt lainata varhaisesta saamen muodosta tai peräti länsiuralista, ja sen olisi pitänyt käydä läpi imsujen äänteenmuutos, vaikka imsut asuivat vielä alkukodissaan, joka tiettävästi ei ollut Simpeleellä päinkään.

Ei ole mitään syytä olettaa nimeä niin vanhaksi - sana "simpele" on tietysti osallistunut ims. muutoksiin, ja tämän sanan pohjalta paikka on voinut saada nimen Simpele suomalaisilta hyvinkin myöhään.

Lisäksi Heikkilä mainitsee Kaustiselta Tamperkosken ja Marttilasta Tamperenmäen. Kaustinen kyllä rajautuu ruotsinkieliseen Pohjanmaahan, mutta Marttila on umpisuomalaista seutua. Toisaalta en tiedä onko mäen läheisessä Hiukojassa koskea suvantoineen.

Aiemmin olet julkistanut tällaisen tiedon: "Sen sijaan asutus- ja omistusnimet kuten Tamperi ja Tamperenmäki selittyvät ruotsalaisesta sukunimestä Damberg."

Jaa mää vai? Luinko sen Suomalaisesta paikannimikirjasta vai mikä oli lähde?

[aikalainen]

Tässä on jokin sekaannus: muutos oli *ti > *ci > si, ja Simpele on siihen osallistunut. Se saamen sanue, josta Tampere johdetaan, ei ole vaan palautuu asuun *Timpele. (Koska muutos rajoittuukin itämerensuomeen.)

Hupsista, ajatukseni meni solmuun, tietystihän suunta on ti>si. Tarkistin, pulma liittyikin simpele-nimen ajoituksiin. Nimi olisi pitänyt lainata varhaisesta saamen muodosta tai peräti länsiuralista, ja sen olisi pitänyt käydä läpi imsujen äänteenmuutos, vaikka imsut asuivat vielä alkukodissaan, joka tiettävästi ei ollut Simpeleellä päinkään.

Ei ole mitään syytä olettaa nimeä niin vanhaksi - sana "simpele" on tietysti osallistunut ims. muutoksiin, ja tämän sanan pohjalta paikka on voinut saada nimen Simpele suomalaisilta hyvinkin myöhään.

Aiemmassa keskustelussa et ollut varma, tunnetaanko imsussa sanaa timpele > simpele, joten valmista tisi-muunnoksen läpi käynyttä sanaa ei ehkä ole voitu käyttää paikan nimeämiseen. Nimi on siis saatettu kopioida alkukielestä, ja tällöin ilmeisin asu olisi timpel. Eräänä vaihtoehtona spekuloit jopa tuntemattomilla uralilaisilla kielillä.

Lisäksi Heikkilä mainitsee Kaustiselta Tamperkosken ja Marttilasta Tamperenmäen. Kaustinen kyllä rajautuu ruotsinkieliseen Pohjanmaahan, mutta Marttila on umpisuomalaista seutua. Toisaalta en tiedä onko mäen läheisessä Hiukojassa koskea suvantoineen.

Aiemmin olet julkistanut tällaisen tiedon: "Sen sijaan asutus- ja omistusnimet kuten Tamperi ja Tamperenmäki selittyvät ruotsalaisesta sukunimestä Damberg."

Jaa mää vai? Luinko sen Suomalaisesta paikannimikirjasta vai mikä oli lähde?

Joo, sää. Lähdettä et maininnut. Mahtoikohan sellaista ollakaan?

Tarkemmin voit lukea vanhat tampere- ja simpele-kirjoituksesi täältä.

[Jaska]

Tässä on jokin sekaannus: muutos oli *ti > *ci > si, ja Simpele on siihen osallistunut. Se saamen sanue, josta Tampere johdetaan, ei ole vaan palautuu asuun *Timpele. (Koska muutos rajoittuukin itämerensuomeen.)

Hupsista, ajatukseni meni solmuun, tietystihän suunta on ti>si. Tarkistin, pulma liittyikin simpele-nimen ajoituksiin. Nimi olisi pitänyt lainata varhaisesta saamen muodosta tai peräti länsiuralista, ja sen olisi pitänyt käydä läpi imsujen äänteenmuutos, vaikka imsut asuivat vielä alkukodissaan, joka tiettävästi ei ollut Simpeleellä päinkään.

Ei ole mitään syytä olettaa nimeä niin vanhaksi - sana "simpele" on tietysti osallistunut ims. muutoksiin, ja tämän sanan pohjalta paikka on voinut saada nimen Simpele suomalaisilta hyvinkin myöhään.

Aiemmassa keskustelussa et ollut varma, tunnetaanko imsussa sanaa timpele > simpele, joten valmista tisi-muunnoksen läpi käynyttä sanaa ei ehkä ole voitu käyttää paikan nimeämiseen. Nimi on siis saatettu kopioida alkukielestä, ja tällöin ilmeisin asu olisi timpel. Eräänä vaihtoehtona spekuloit jopa tuntemattomilla uralilaisilla kielillä.

Niin, en tiedä sanan murrelevikkiä, koska en ole käynyt murrearkistossa penkomassa vaan odottelen laiskana Suomen murteiden sanakirjan ehtimistä S:ään... Mutta aika positiivisesti suhtaudun sanan löytymiseen murteista, koska Simpele-nimyeitä on muutama Itä-Suomessa.

Sitten taas nimi voisi olla (1) "keskiuusi" laina vieraasta kielestä sellaiselta ajalta, ennen kuin kieleen omaksuttiin uusia ti-sanoja (tosin tällainen jakso olisi lyhyt) tai (2) etymologisesti nativisoitu saamelaislaina. Keskikantasuomen päivittymistä Virosta on tapahtunut kyllä lounaisrannikolla, joten teoriassa samaa olisi voinut tapahtua Simpeleellä, siis niin että kantasuomalaiset olisivat muuttaneet nimen s:lliseksi. Paikka on lähellä Laatokkaa eli periaatteessa kantasuomalaisten kulkuyhteyksien päässä.

Mitenhän näistä saisi todennäköisimmän selityksen esiin...

Lisäksi Heikkilä mainitsee Kaustiselta Tamperkosken ja Marttilasta Tamperenmäen. Kaustinen kyllä rajautuu ruotsinkieliseen Pohjanmaahan, mutta Marttila on umpisuomalaista seutua. Toisaalta en tiedä onko mäen läheisessä Hiukojassa koskea suvantoineen.

Aiemmin olet julkistanut tällaisen tiedon: "Sen sijaan asutus- ja omistusnimet kuten Tamperi ja Tamperenmäki selittyvät ruotsalaisesta sukunimestä Damberg."

Jaa mää vai? Luinko sen Suomalaisesta paikannimikirjasta vai mikä oli lähde?

Joo, sää. Lähdettä et maininnut. Mahtoikohan sellaista ollakaan?

Tarkemmin voit lukea vanhat tampere- ja simpele-kirjoituksesi täältä.

Okei, tuossa viestissä siis referoin Rahkosen juttua, eli hän puhui ruotsalaisesta alkuperästä.
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /4280/3995

[Pystynen]

Tuorein Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia näyttää vihdoin saapuneen painosta: A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe.

Sisällysluettelon perusteella tässä on tulossa hyvin kiinnostava opus. Pitää tosin hieman odotella edelleen, yliopiston kirjasto ei näytä vielä saaneen tätä. Verkkojulkaisukin on tulossa jossain vaiheessa.

[Kinaporin kalifi]

Rahkonen on ehtinyt tehdä jo väitöskirjan valmiiksi, "The South-Eastern Contact Area of Finnic Languages in the Light of Onomastics" vaikuttaa myös varsin kiintoisalta kokonaisuudelta.

"Väitöskirjan aiheena on länsiuralilaisten kielten ja niiden puhujien menneisyys, lähinnä kielihistorian ja asutushistorian näkökulmasta. Väitöstutkimus keskittyy historiallisesti tunnettuihin muinaisiin heimoihin ja niiden puhumien kielten taustoihin. Tällaisia historiallisissa lähteissä mainittuja heimoja ovat olleet merjalaiset, muromalaiset, me čoralaiset ja t uudit. Lisäksi voidaan erottaa joitain nimeltä tuntemattomia uraliulaisia kieliä puhuneita heimoja. Tutkimuksessa käytetyt välineet liittyvät nimistöntutkimukseen (koskien lähinnä hydronyymejä) ja arkeologiaan.

Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat seuraavia: Me čoralaiset näyttävät asuttaneen keskisen Oka-joen pohjoisia ranta-alueita ja yllättävästi näyttäisi hyvin luultavalta, että he puhuivat jotain permiläistä kieltä. Olhavan ja Laukaanjoen yläjuoksuilla asui kielellisessä mielessä kahdenlaisia t uudeja. Nimistö viittaa itäisiin ja läntisiin t uudeihin. Kumpikaan näistä ryhmistä ei ilmeisestikään puhunut itämerensuomalaista kieltä. Itäisten t uudien kielessä on yhtäläisyyksiä merjan kielen kanssa. Läntisten t uudien kielessä on joitain yhteisiä piirteitä mordvan ja mahdollisesti varhaiskantasuomen kanssa.

Merjan ja muroman kielet olivat läheisiä sukukieliä. Saattaa olla, että kyseessä oli vain saman kielen kaksi murretta. Pohjoisessa merjan puhuma-alue ulottui Vologdan alueen (oblastin) länsiosiin. Merjaa muistuttavaa kieltä puhuttiin myös Moskovan seuduilla. Merjalla oli itä-t uudiksi kutsumani lähisukukieli, jota puhuttiin Novgorodin ja Tverin alueiden (oblastien) itäisissä osissa. Toista lähisukukieltä puhuttiin ilmeisesti Leningradin alueen itäosissa, Arkangelin alueen länsiosissa ja Karjalan tasavallan alueella Äänisen seuduilla ennen itämerensuomalaista aikaa. Hyvin vanha mordvalaistyyppisten nimien kerrostuma esiintyy Kalugan ja Moskovan alueella. Näyttäisi, että mordvalaistyyppisten hydronyymien ääripäät esiintyvät Tverin kaupungin ympäristössä ja Volgan pohjoisrannalla Kostroma- ja Un a-jokien välisellä alueella.

On mahdollista, että jotain tuntematonta uralilaista x-kieltä on puhuttu Suomessa, Karjalassa ja Pohjois-Venäjän suurten järvien alueella. Näyttää hyvin luultavalta, ettei kyseistä kieltä voi johtaa suoraan kantasuomesta tai kantasaamesta. Olen esittänyt hypoteesin, että edellä esitettyä kieltä puhuivat varhaisen tekstiilikeramiikan kannattajat (ja heidän jälkeläisensä). Joka tapauksessa sanastolla on yhtäläisyyksiä nimistön avulla määritellyn merjan kielen kanssa."

Jos joku on teokseen tutustunut, kuulisin varsin mielelläni kommentteja tutkimuksesta.

[Kinaporin kalifi]

Rahkosen väitöskirja sivunnee useitakin merjalaisketjussa esille tulleita teemoja:

http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... sc&start=0

Väitöskirja on nyt vain kaivettava jostain esiin, ei auta.

[Jaska]

Tuorein Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia näyttää vihdoin saapuneen painosta: A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe.

Sisällysluettelon perusteella tässä on tulossa hyvin kiinnostava opus. Pitää tosin hieman odotella edelleen, yliopiston kirjasto ei näytä vielä saaneen tätä. Verkkojulkaisukin on tulossa jossain vaiheessa.

Joo, tämä on taas uusi pakollinen opus alkuperäharrastajan hyllyyn!

Rahkonen on ehtinyt tehdä jo väitöskirjan valmiiksi, "The South-Eastern Contact Area of Finnic Languages in the Light of Onomastics" vaikuttaa myös varsin kiintoisalta kokonaisuudelta.

Ei löydy tietoa julkaistaanko se kirjana tai digitaalisena vai jääkö piiloon yliopiston kirjastoon. Odotellaan...

[Jaska]

Fenno-Ugrica Suecana, ruotsalainen fennougristinen julkaisu löytyy nyt netistä:
http://www.bafity.su.se/publikationer/s ... ova-series

Juttua mm. äännehistoriasta (Kallio, Heikkilä) ja ajoituksista (Piispanen).

[Jaska]

SUST-sarjan "Networks, Interaction and Emerging Identities in Fennoscandia and Beyond" löytyy nyt netistä:
http://www.sgr.fi/sust/sust265/sust265.html

[Tuohikirje]

Krhm. Palataan asiaan ja otsikkoon.

Mielenkiintoinen tutkimus

Artikkelin päätavoitteena on saamelaisasutusta koskevien lähteiden systematisointi ja yleiskuvaus. Samalla soveltaen eri alojen lähdeaineistoa pyritään saamaan uutta ja tarkempaa tietoa saamelaisväestön historian eri vaiheista rajantakaisessa Karjalassa.

SUSA/JSFOu 94, 2013
Denis Kuzmin (Helsinki/Petroskoi)
Saamelainen asutus Karjalassa

http://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf

[Jaska]

Pauli Rahkosen artikkeli "Suomen etymologisesti läpinäkymätöntä vesistönimistöä"
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843

Erittäin mielenkiintoinen!

[Pystynen]

Viimeaikaisia Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia on taas tullut kourallinen lisää nettiin saataville:
SUST 266: A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe
SUST 267: Materials on Forest Enets, an Indigenous Language of Northern Siberia
SUST 268: Moksha prosody
SUST 269: Words and Varieties. Lexical Variation in Saami

Suosittelen foorumilaisille eteenkin ensinmainittua, mutta myös viimeisessä on mielenkiintoista pohdintaa, jossa mm. kyseenalaistetaan vanha näkemys lähinnä äänneopin nojalla oletetusta selvästä rajasta pohjois- ja inarinsaamen (= länsi- ja itäsaamelaisen ryhmän) välillä.

[JohanSattui]

Viimeaikaisia Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia on taas tullut kourallinen lisää nettiin saataville:
SUST 266: A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe
SUST 267: Materials on Forest Enets, an Indigenous Language of Northern Siberia
SUST 268: Moksha prosody
SUST 269: Words and Varieties. Lexical Variation in Saami

Suosittelen foorumilaisille eteenkin ensinmainittua, mutta myös viimeisessä on mielenkiintoista pohdintaa, jossa mm. kyseenalaistetaan vanha näkemys lähinnä äänneopin nojalla oletetusta selvästä rajasta pohjois- ja inarinsaamen (= länsi- ja itäsaamelaisen ryhmän) välillä.

Rahwas ciitäpi temen teoxen linkiste ja coetapi saata siite selwän ja siten siwistytämen itsetänsä wähäsen.

Elo-kwn II peiune Herran wuona 2016
IoannesStercoreAccidit