Olen juuri lukemassa Karin Bojsin kirjaa Homo Europaeus - Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia. Minerva 2016. 473s.
Mielestäni hyvin suositeltavaa lukemista ainakin dna-sukututkimuksen harrastajille. Pyrkii olemaan kansantajuinen yleiskatsaus keskeisestä tutkimuksesta, joka käsittelee Euroopan väestöhistoriaa. Kirjailija havainnollistaa sanomaansa kertomalla omien sukujuuriensa tutkimuksesta. Jännää lukea miten geenitutkimus on johtanut uudelleen arvioimaan monia aikaisempia arkeologian totuuksia. On myös syntynyt samasta syystä sivutuotteena monia tutkijoiden ja tutkimusryhmien välisiä tulisia ristiriitoja. Osa ei sulata geenitutkimuksen tuloksia ollenkaan, osa taas on kovastikin innostunut sitä hyödyntämään. Myös analyysitekniikan parantuminen on aiheuttanut ristiriitoja, koska osa pitäytynyt vanhemmissä karkeammissa menetelmissä (esim. pelkästään mitokondrio-dna). Ja paljonhan on tapahtunut pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana ja mitä tuleekaan tapahtumaan lähivuosina?
Yksi asia yllätti. Kirjan mukaan U-mtDNA-haploryhmä on liittynyt lähinnä Euroopan vanhaan metsästäjäväestöön kun taas H-haploryhmä liittyisi lähinnä maanviljelijäväestöön ja sen vaelluksiin. Minulla on ollut aiemmin kuva, että H liittyisi myös metsästäjä-keräilijäväestöön. Tosin H-haplossahan on monia alahaploja, joiden historia vaihtelee.