Fagus kirjoitti:Fordellit liittyvät myös Sursilleihin, joten moni on heille sukua.
Origin of the name birkarl is probably in an ancient Scandinavian word birk that has been used in reference to commerce in various contexts.
In the late 16th century, claims about birkarls coming from Great Pirkkala (a parish in Upper Satakunta) emerged, propagated by birkarls themselves in their battle to prevent the state from stripping their privileges. This is at least partly true, since men from Pirkkala appear as witnesses in a document from 1374 about local borders in northern Pohjanmaa.[1] Later in the 19th century a Finnish term pirkkamiehet or pirkkalaiset was invented as a "domestic" name for birkarls. It never appears in any of the documentation or traditions, but is commonly used in Finland today to mean birkarls.
Sigfrid kirjoitti:Fagus kirjoitti:Fordellit liittyvät myös Sursilleihin, joten moni on heille sukua.
Tästähän tuossa kirjassa on kysymys ja siihen viittasi otsikkonikin, vaikka kommenttisi ei muuten liity asiaan. Kirja kertoo "pirkanmiesten" kauppaverkostosta, joka ulottui Satakunnasta Pohjanlahti kiertäen Tukholmaan. Fordellit ovat vain yksi luku kirjassa. Eräät nykyiset historiantutkijatkin pitävät pirkanmiehiä satuna. Vaikka tämä kuvaus alkaa 1500-luvun alusta, niin verkosto oli vanhempi ja siirtyi suvussa eteenpäin. Sen juuret johtavat 1200-luvulle, jolloin Ruotsin kuningashuone halusi laajentaa alueensa pohjoisille rannikkoseuduille, jotka olivat aikaisemmin olleet etelässä tehtyjen sopimusten mukaan yksinoikeudella satakuntalaisten ja helsinglandilaisten metsästymaita, mutta käytännössä saamekansan aluetta. Näitä pohjoisten maiden hyödyntäjiä, joidenkin mukaan riistäjiä, kutsutaan nykyään pirkanmiehiksi (alkuaan Birkarl).
Teos on merkittävä, koska siinä paneudutaan järjestelmällisesti koko kauppaverkoston laajuuteen. Yleensä tyydytään näkökulmaan, että ns. pirkanmiehet toimivat yksinään Torniojokilaaksosta eräimaihin, joka ei tietenkään järkevästi ajateltuna ollut mahdollista, koska verojen ja tavaroiden välittämiseen tarvittiin etelään ulottuva verkosto, jokaa suojasi kuljetukset ja hoiti politiikan.Origin of the name birkarl is probably in an ancient Scandinavian word birk that has been used in reference to commerce in various contexts.In the late 16th century, claims about birkarls coming from Great Pirkkala (a parish in Upper Satakunta) emerged, propagated by birkarls themselves in their battle to prevent the state from stripping their privileges. This is at least partly true, since men from Pirkkala appear as witnesses in a document from 1374 about local borders in northern Pohjanmaa.[1] Later in the 19th century a Finnish term pirkkamiehet or pirkkalaiset was invented as a "domestic" name for birkarls. It never appears in any of the documentation or traditions, but is commonly used in Finland today to mean birkarls.
https://en.wikipedia.org/wiki/Birkarls
Hyvällä syyllä voi olettaa niinkin, että nimi Pirkanmaa (eli Ylä-Satakunta) tulee muinaisten satakuntalaisten sisämaassa toimineiden kauppamiesten mukaan. Ensimmäiset Pirkanmaan asukkaat olivat saamelaisten kanssa toimineita kauppamiehiä ja välittivät sisämaan turkiksia Kokemäenjoen vesistöä pitkin rannikolle. Unto Salon arvion mukaan, perustuen arkeologiaan, Pirkanmaa asutettiin ennen Viikinkiaikaa Satakunnasta (eli Ala-Satakunnasta).
Thurisaz kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Fagus kirjoitti:Fordellit liittyvät myös Sursilleihin, joten moni on heille sukua.
Tästähän tuossa kirjassa on kysymys ja siihen viittasi otsikkonikin, vaikka kommenttisi ei muuten liity asiaan. Kirja kertoo "pirkanmiesten" kauppaverkostosta, joka ulottui Satakunnasta Pohjanlahti kiertäen Tukholmaan. Fordellit ovat vain yksi luku kirjassa. Eräät nykyiset historiantutkijatkin pitävät pirkanmiehiä satuna. Vaikka tämä kuvaus alkaa 1500-luvun alusta, niin verkosto oli vanhempi ja siirtyi suvussa eteenpäin. Sen juuret johtavat 1200-luvulle, jolloin Ruotsin kuningashuone halusi laajentaa alueensa pohjoisille rannikkoseuduille, jotka olivat aikaisemmin olleet etelässä tehtyjen sopimusten mukaan yksinoikeudella satakuntalaisten ja helsinglandilaisten metsästymaita, mutta käytännössä saamekansan aluetta. Näitä pohjoisten maiden hyödyntäjiä, joidenkin mukaan riistäjiä, kutsutaan nykyään pirkanmiehiksi (alkuaan Birkarl).
Teos on merkittävä, koska siinä paneudutaan järjestelmällisesti koko kauppaverkoston laajuuteen. Yleensä tyydytään näkökulmaan, että ns. pirkanmiehet toimivat yksinään Torniojokilaaksosta eräimaihin, joka ei tietenkään järkevästi ajateltuna ollut mahdollista, koska verojen ja tavaroiden välittämiseen tarvittiin etelään ulottuva verkosto, jokaa suojasi kuljetukset ja hoiti politiikan.Origin of the name birkarl is probably in an ancient Scandinavian word birk that has been used in reference to commerce in various contexts.In the late 16th century, claims about birkarls coming from Great Pirkkala (a parish in Upper Satakunta) emerged, propagated by birkarls themselves in their battle to prevent the state from stripping their privileges. This is at least partly true, since men from Pirkkala appear as witnesses in a document from 1374 about local borders in northern Pohjanmaa.[1] Later in the 19th century a Finnish term pirkkamiehet or pirkkalaiset was invented as a "domestic" name for birkarls. It never appears in any of the documentation or traditions, but is commonly used in Finland today to mean birkarls.
https://en.wikipedia.org/wiki/Birkarls
Hyvällä syyllä voi olettaa niinkin, että nimi Pirkanmaa (eli Ylä-Satakunta) tulee muinaisten satakuntalaisten sisämaassa toimineiden kauppamiesten mukaan. Ensimmäiset Pirkanmaan asukkaat olivat saamelaisten kanssa toimineita kauppamiehiä ja välittivät sisämaan turkiksia Kokemäenjoen vesistöä pitkin rannikolle. Unto Salon arvion mukaan, perustuen arkeologiaan, Pirkanmaa asutettiin ennen Viikinkiaikaa Satakunnasta (eli Ala-Satakunnasta).
Laitan tämän tuonne uutisiinkiin mutta tämänkin perusteella Satakunta ja Pirkanmaa ovat samaa väestöä aivan alusta asti.
https://www.fimm.fi/fi/tutkimus/tutkimu ... finnpopgen
Sigfrid kirjoitti:Hyvällä syyllä voi olettaa niinkin, että nimi Pirkanmaa (eli Ylä-Satakunta) tulee muinaisten satakuntalaisten sisämaassa toimineiden kauppamiesten mukaan. Ensimmäiset Pirkanmaan asukkaat olivat saamelaisten kanssa toimineita kauppamiehiä ja välittivät sisämaan turkiksia Kokemäenjoen vesistöä pitkin rannikolle.
aikalainen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Hyvällä syyllä voi olettaa niinkin, että nimi Pirkanmaa (eli Ylä-Satakunta) tulee muinaisten satakuntalaisten sisämaassa toimineiden kauppamiesten mukaan. Ensimmäiset Pirkanmaan asukkaat olivat saamelaisten kanssa toimineita kauppamiehiä ja välittivät sisämaan turkiksia Kokemäenjoen vesistöä pitkin rannikolle.
Pirkanmaa on melkoisen uusi ja keinotekoinen nimi. Se on idoitu ikivanhan Pirkkalan suurpitäjän nimestä. Mutta mistä Pirkkalan nimi tulee? Ehkä juontuu Pirkkalankylästä, jonka lähellä on ollut vanha kirkko. Mistä sen kylän nimi juontuu? Yksi vaihtoehto on Sigfridin ehdottama kytkös pirkkamiehiin. Toisaalta nykyään Pirkka on etunimi, en tiedä olisiko ollut jo muinoin.
Sigfrid kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Hyvällä syyllä voi olettaa niinkin, että nimi Pirkanmaa (eli Ylä-Satakunta) tulee muinaisten satakuntalaisten sisämaassa toimineiden kauppamiesten mukaan. Ensimmäiset Pirkanmaan asukkaat olivat saamelaisten kanssa toimineita kauppamiehiä ja välittivät sisämaan turkiksia Kokemäenjoen vesistöä pitkin rannikolle.
Pirkanmaa on melkoisen uusi ja keinotekoinen nimi. Se on idoitu ikivanhan Pirkkalan suurpitäjän nimestä. Mutta mistä Pirkkalan nimi tulee? Ehkä juontuu Pirkkalankylästä, jonka lähellä on ollut vanha kirkko. Mistä sen kylän nimi juontuu? Yksi vaihtoehto on Sigfridin ehdottama kytkös pirkkamiehiin. Toisaalta nykyään Pirkka on etunimi, en tiedä olisiko ollut jo muinoin.
En kytkenyt nimeä pirkanmiehiin, vaan rautakautisiin satakuntalaiskauppiaisiin. Nimi juontuisi samasta sanueesta kuin muinaisskandinaavinen kauppapaikka Birka.
aikalainen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Pirkanmaa on melkoisen uusi ja keinotekoinen nimi. Se on idoitu ikivanhan Pirkkalan suurpitäjän nimestä. Mutta mistä Pirkkalan nimi tulee? Ehkä juontuu Pirkkalankylästä, jonka lähellä on ollut vanha kirkko. Mistä sen kylän nimi juontuu? Yksi vaihtoehto on Sigfridin ehdottama kytkös pirkkamiehiin. Toisaalta nykyään Pirkka on etunimi, en tiedä olisiko ollut jo muinoin.
En kytkenyt nimeä pirkanmiehiin, vaan rautakautisiin satakuntalaiskauppiaisiin. Nimi juontuisi samasta sanueesta kuin muinaisskandinaavinen kauppapaikka Birka.
Olisiko heillä ollut markkinapaikka Pirkkalankylässä?
aikalainen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Hyvällä syyllä voi olettaa niinkin, että nimi Pirkanmaa (eli Ylä-Satakunta) tulee muinaisten satakuntalaisten sisämaassa toimineiden kauppamiesten mukaan. Ensimmäiset Pirkanmaan asukkaat olivat saamelaisten kanssa toimineita kauppamiehiä ja välittivät sisämaan turkiksia Kokemäenjoen vesistöä pitkin rannikolle.
Pirkanmaa on melkoisen uusi ja keinotekoinen nimi. Se on idoitu ikivanhan Pirkkalan suurpitäjän nimestä. Mutta mistä Pirkkalan nimi tulee? Ehkä juontuu Pirkkalankylästä, jonka lähellä on ollut vanha kirkko. Mistä sen kylän nimi juontuu? Yksi vaihtoehto on Sigfridin ehdottama kytkös pirkkamiehiin. Toisaalta nykyään Pirkka on etunimi, en tiedä olisiko ollut jo muinoin.
Sigfrid kirjoitti:En arvannut, että ruotsalaisen viikinkiaikaisen muinaiskaupungin nimi tuli venäjän kielestä. Olen vähän hidas.
Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:En arvannut, että ruotsalaisen viikinkiaikaisen muinaiskaupungin nimi tuli venäjän kielestä. Olen vähän hidas.
Pikemminkin olet liian nopea: ei missään tietääkseni itse nimeä johdeta venäjästä, vaan kerrotaan karjalaistenkin "omistaneen" ja verottaneen lappalaisia, ja siksi arvellaan ilmiöllä olevan vanhat juuret.
Unto Salo ja eräät historioitsijat ovat hahmotelleet Birkan kauppaa Pirkkiö-, Pörkkö- ja Koivisto-nimisten paikkojen perusteella; tällaiset kauppapaikat sijaitsivat rautakauden lopulla saarissa (turvallisuussyistä) mutta melko lähellä mantereen asutusta (logistiikkasyistä).
Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:En arvannut, että ruotsalaisen viikinkiaikaisen muinaiskaupungin nimi tuli venäjän kielestä. Olen vähän hidas.
Pikemminkin olet liian nopea: ei missään tietääkseni itse nimeä johdeta venäjästä, vaan kerrotaan karjalaistenkin "omistaneen" ja verottaneen lappalaisia, ja siksi arvellaan ilmiöllä olevan vanhat juuret.
Voisitko antaa linkkejä tieteellisiin artikkeleihin joissa asia määritellään alkuperäisdokumentein kuten linkkaamassani kirjassa. Muuten en usko. Kyse on lähinnä ilmiön laajuudesta, ei yksittäisistä maininnoista.
Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Unto Salo ja eräät historioitsijat ovat hahmotelleet Birkan kauppaa Pirkkiö-, Pörkkö- ja Koivisto-nimisten paikkojen perusteella; tällaiset kauppapaikat sijaitsivat rautakauden lopulla saarissa (turvallisuussyistä) mutta melko lähellä mantereen asutusta (logistiikkasyistä).
Tarkoitin, että Salon ymmärryksen mukaan Pirkanmaan asutus nousi Kokemäenjokea pitkin Ala-Satakunnasta. Kumoatko tämän?
Mitä sinä oikein kuvittelet minun sanoneen? Puhuin ilmiön laajuudesta, en yksittäisistä maininnoista.
Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:En arvannut, että ruotsalaisen viikinkiaikaisen muinaiskaupungin nimi tuli venäjän kielestä. Olen vähän hidas.
Pikemminkin olet liian nopea: ei missään tietääkseni itse nimeä johdeta venäjästä, vaan kerrotaan karjalaistenkin "omistaneen" ja verottaneen lappalaisia, ja siksi arvellaan ilmiöllä olevan vanhat juuret.
Unto Salo ja eräät historioitsijat ovat hahmotelleet Birkan kauppaa Pirkkiö-, Pörkkö- ja Koivisto-nimisten paikkojen perusteella; tällaiset kauppapaikat sijaitsivat rautakauden lopulla saarissa (turvallisuussyistä) mutta melko lähellä mantereen asutusta (logistiikkasyistä).
Sigfrid kirjoitti:Kun suomalaisjuurinen ja Neuvostoliiton tieteessä vaikuttanut kirjailija ja etnologi Kuoljok näin todistaa, niin uskon sen.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kun suomalaisjuurinen ja Neuvostoliiton tieteessä vaikuttanut kirjailija ja etnologi Kuoljok näin todistaa, niin uskon sen.
Minusta tämä Sipin tapa arvioida muiden maiden tiedeihmisiä alkaa olla aika mauton. Liittyen tähän tapaukseen: Kerstin Eidlitz oli ilmeisesti ruotsalainen, joka meni naimisiin saamelaisen Kuoljokin kanssa. Hän oli kansatietelijä, joka osasi venäjää. On tietysti totta, että hän ei omaksunut tietojaan Viikingit-sarjasta, kuten asiaan kuuluu, mutta ehkä hän silti jotain alastaan ymmärsi.
Finnish cultures of the I millennium AD constitute an important element in the overall panorama of cultures from the forest zone of Eastern Europe in the Iron Age and the Early Medieval period. We know that the Finns are the historical precursors of the Slavs in the Volga-Oka interfluve, yet searching for their funerary sites of the period from the first half to the middle of the I millennium AD remains a difficult task in many parts of this extensive territory. This applies, in particular, to the territory in the centre of the Rostov-Suzdal Lands — a region where the Primary Russian Chronicle locates the Merya tribe.
Jaska kirjoitti:Neuvostoliittolainenkin tieteilijä voi onnistua tuottamaan parhaiten perustellun näkemyksen, ja jopa Sigfrid ymmärtänee, ettei kansalaisuus oikeasti paina vaa'assa minkään vertaa suhteessa argumentteihin.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen enkä Sipin arviointikykyyn, mutta otan kantaa asiaan yleisellä tasolla.Kinaporin kalifi kirjoitti:Minusta tämä Sipin tapa arvioida muiden maiden tiedeihmisiä alkaa olla aika mauton.
Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.
Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.
Kyky arvioida puolueettomasti argumentteja vaatii kuitenkin suuret pohjatiedot - pääsääntöisesti tieteilijällä se kyky on siksi korkeampi kuin maallikolla. Maallikot kovin usein rakastuvat omiin näkemyksiinsä, eivätkä vaivaudu tutustumaan aiheeseen niin syvällisesti, että pystyisivät näkemään niiden puutteellisuuden verrattuna tieteilijöiden esittämiin tulkintoihin ja selityksiin. Heiltä puuttuu usein kokonaiskuva, kun taas tieteilijät lähestyvät kysymystä opittuaan ensin kaiken olennaisen jo olemassaolevasta tietämyksestä. Vasta sitten he haastavat vallitsevan näkemyksen, jos syitä ilmenee, ja siksi tieteilijän haaste on niin usein paljon uskottavampi ja lopputuloksena kestävämpi kuin maallikon haaste.
Olipa vääristymä sitten yksittäisessä tieteilijässä, koulukunnassa tai jopa kokonaisen maan tieteessä, niin se ei ole viime kädessä merkityksellistä: merkityksellistä on vain argumenttien vertaaminen. Siitä nähdään, mikä näkemys on perustelluin ja uskottavin. Neuvostoliittolainenkin tieteilijä voi onnistua tuottamaan parhaiten perustellun näkemyksen, ja jopa Sigfrid ymmärtänee, ettei kansalaisuus oikeasti paina vaa'assa minkään vertaa suhteessa argumentteihin.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa