Saulo Kepsu Kannaksen kylät

Paperilta ja verkosta löytyvä tieto; kirjat, lehdet, julkaisusarjat ja kotisivut.

Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Syys 2018 09:46

Kattava katsaus, mukana listaus nimistä, kuten Korhola "kylä Sakkola-Metsäpirtissä", jonka nimiaineksen päättelin ihan ite johtuvan johtuvan ortodoksinimestä Georgios > Korga. Petrovskij näkyy esittäneen idean jo 1966!

KORHOLA

Grikino v Korgole 1500 V: 50, D na Korgoloju na Sakule ed.: 53, D Korgola, D Podolj na Korgole, D Podgorje v Korgole Vdovkino, D na Borku v Korgole ž ed.: 75, Korhola 1585 RA FCö 4:1, kylä; Kårhåla, Kårhola ödhe 1614 KA 5973: 31, autio; Kårhala 1616 ed.: 52, Kårhola 1617 ed.: 62 (= Mäkikorhola), Kårhoila by 1635 KA gg I: 154v, kylä; Korhola jerfui lac, järvi; Korhola fl. 1651 RA LL: 43, joki (Metsäpirtti). – Vrt. Korholan-jaama, Mäkikorhola. Vrt. myös Oloff korhon 1543 KA 5000: 80 (Jääski), Per korhon 1543 KA 5000: 112v (Viipuri), Korhola, kylä (Savitaipale). Mahdollisesti ortodoksisesta etunimestä Gorga < Georgij, Gorgij, Gorgonij (Petrovskij 1966: 273).


http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... _kylat.pdf
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Syys 2018 12:42

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kattava katsaus, mukana listaus nimistä, kuten Korhola "kylä Sakkola-Metsäpirtissä", jonka nimiaineksen päättelin ihan ite johtuvan johtuvan ortodoksinimestä Georgios > Korga. Petrovskij näkyy esittäneen idean jo 1966!

KORHOLA

Grikino v Korgole 1500 V: 50, D na Korgoloju na Sakule ed.: 53, D Korgola, D Podolj na Korgole, D Podgorje v Korgole Vdovkino, D na Borku v Korgole ž ed.: 75, Korhola 1585 RA FCö 4:1, kylä; Kårhåla, Kårhola ödhe 1614 KA 5973: 31, autio; Kårhala 1616 ed.: 52, Kårhola 1617 ed.: 62 (= Mäkikorhola), Kårhoila by 1635 KA gg I: 154v, kylä; Korhola jerfui lac, järvi; Korhola fl. 1651 RA LL: 43, joki (Metsäpirtti). – Vrt. Korholan-jaama, Mäkikorhola. Vrt. myös Oloff korhon 1543 KA 5000: 80 (Jääski), Per korhon 1543 KA 5000: 112v (Viipuri), Korhola, kylä (Savitaipale). Mahdollisesti ortodoksisesta etunimestä Gorga < Georgij, Gorgij, Gorgonij (Petrovskij 1966: 273).


http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... _kylat.pdf

Kappas vain! PDT_Armataz_01_01

Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Johannes » 13 Syys 2018 17:42

Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja jussipussi » 13 Syys 2018 17:49

Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)


Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Syys 2018 18:36

Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Syys 2018 20:24

Jaska kirjoitti:
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*

Eiköhän kyse ole tästä:

" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"

https://kuscholarworks.ku.edu/bitstream ... mencic.pdf

> * lo:sa, vrt. inkeroisen loosa, karjalan luosa/losä, lösö. Vetinen niitty, vrt. Löpöluosa, "lopin loosa".
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Syys 2018 20:26

jussipussi kirjoitti:
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)


Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.

Ihmettelin tuota itsekin aluksi, kun eivät lohet juuri niityillä liiku.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Johannes » 13 Syys 2018 21:43

Jaska kirjoitti:
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*

Kinaporin kalifi kirjoitti:Eiköhän kyse ole tästä:

" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"

Selvä. Olen käynyt Taalainmaan suomalaismetsissä sijaitsevassa vanhassa kylässä, jossa yhden asuinpaikan nimi on Luosa (ääntämys kuitenkin hieman ruotsalaistunut), myös muodossa Luossa. Paikka on sellaisen vaaramaisen ja melko metsäisen mäen rinteellä niittymäisen aukean laidalla. Kiviäkin alueelta löytyy. Mikään kovin vetinen kohta se rinnepaikka ei ole, ainakaan enää. Voisi siis olle kyse noista kuivemmista vaihtoehdoista. Alueelta löytyy kyllä yhä edelleen myös joiitain vesialueisiin liittyviä suomalaisperäisiä paikannimiä.
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Syys 2018 23:27

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Johannes kirjoitti:Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*

Eiköhän kyse ole tästä:

" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"

https://kuscholarworks.ku.edu/bitstream ... mencic.pdf

> * lo:sa, vrt. inkeroisen loosa, karjalan luosa/losä, lösö. Vetinen niitty, vrt. Löpöluosa, "lopin loosa".

Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Syys 2018 23:48

Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 14 Syys 2018 08:55

Nimiparista Lapanainen-Lobujevo (Metsäpirtti) tulee mieleen Lappeen Loppeenluoto ja se, että osa loppi-nimistä on saatettu muuttaa muotoon lapp-, kun käsitys Lop'skajan loppilaisista oli hämärtynyt ja sotkeutunut saamelais-lappalaisiin? Olisiko esim. Sakkolan Lapinlahti ollut alkujaan Lopinlahti?

"LOPROLA

loprola, kylä(nosa). Lobrola 1696 KA 9790: 939, kylä (Sakkola, Haitermaa). = Lupra.

LUPRA

lupra : -s, kylä; lähellä luprajärv. Lubra järfvi 1769 KA MMH 125 Pyhäjärvi 34: 1, järvi. lupraniityt, niittyjä. Lobbrala by 1634 KA gg I: 119, Lobrola 1696 KA 9790: 939, kylä; asukas: Antte Låpra 1591 KA 5667: 9 eli Anders Lobra i Lobbrala by 1634 ed. (Sakkola). – Takana voisi olla venäjän henkilönnimi Lopar tai appellatiivi lopar "’lappalainen’"

EDIT tuo Loprola ?* < Loparila ja nimi Antti Lopra luo vaikutelman siitä, että loppilaiset olivat omaksuneet myös muodon lopari "lop'skajalainen", joka on tietysti venäläinen termi mutta tuo muodon osalta mieleen skandinaavin, liittyen -are -päätteeseen.

JA LISSEE ... ja tähän yhteyteen kuuluvat tietysti Savitaipaipaleen lähiseutujen Lopperi-talot jne.

Inkerissäkin näkyy olevan Loppi, ks. kirjan kohta Allujevo.

Luosa on saattanut olla vanhakantaisen slaavin ?*laza "raivattu niitty", siis lainautumisen jälkeenkin mikä tahansa raivattu niitty ja ja tuo vetisyys on siinä sekundääristä kehitystä, liittyen siihen että monet muinaisniityt ovat vetisiä, koska muuten ne olisivat metsiä. Inkeroisen loosa nostaa siis mielestäni esiin kysymyksen siitä, onko alkuperäinen lainautuminen tapahtunut muodossa a > o? Muuten meillä kai pitäisi olla venäjän pohjalta vain luusa-luosa-tyypin nimiä, *< luz.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Johannes » 14 Syys 2018 11:00

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?

Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 14 Syys 2018 11:24

Johannes kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?

Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).

Hyvä huomio! Eteläinen Viro sopii hyvin siksi, että siellä myös palo (olematta siellä silti po:la), tarkoittaa heinäistä suota, kuten ilmeisesti pölläkin, eikä tulipaloa. Paikannimiparit kuten Törövieru-Tõravere "Tooroveere" tukevat myös tätä. Olisiko Lop'skaja vaihtanut imsuun vörolaisten esimerkin pohjalta? Näitähän Kallio taisi hahmotella alkuperäisiksi tsuudeiksi.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja jussipussi » 14 Syys 2018 14:24

Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.

Ihmettelin tuota itsekin aluksi, kun eivät lohet juuri niityillä liiku.


Joo, katselin karttapaikasta; Suomen luosat liitttyvät enimmäkseen peltoihin. Tuskinpa mitään tekemistä lohen kanssa. Kokkoluosa vesistön nimi, ehkä heinäistä matalaa vettä.

Pudas sanan hän oli myös luokitellut karjalaiseksi. Sillä on todella laaja levikki Lapissa ja olen pitänyt sitäkin saamen lähtöisenä,mutta ehkä se onkin karjalaisuus. Löytyy kyllä saamestakin.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Jaska » 14 Syys 2018 20:09

Johannes kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?

Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).

Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 14 Syys 2018 21:56

Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.

Eli loosa on lainattu imsuun?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Jaska » 14 Syys 2018 23:06

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.

Eli loosa on lainattu imsuun?

Siltä näyttäisi. Tosin nuo slaavin rekonstruktiotasot ovat hieman sekavia, niin pidätän vielä oikeuden mielenmuutoksiin.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 15 Syys 2018 00:02

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.

Eli loosa on lainattu imsuun?

Siltä näyttäisi. Tosin nuo slaavin rekonstruktiotasot ovat hieman sekavia, niin pidätän vielä oikeuden mielenmuutoksiin.

Tuo on kyllä hankala, ainakin minulle.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 16 Syys 2018 00:11

Mielenkiintoista, sekä Raudussa että Sakkolassa on Luprikkalan kylä, < ?*lopari-, vrt. ainakin Sakkolan, Pyhäjärven ja Räisälän Luprat ja Loprolat sekä Savitaipaleen seudun Loperi-talot. Sakkolassa kylä muuten rajautuu Mölökorpeen, < *mo:la-, vrt. rönö, jonka Kepsukin tuo esille.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18


Paluu Kirjallisuus ja linkit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron