Sivu 1/1

Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 09:46
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kattava katsaus, mukana listaus nimistä, kuten Korhola "kylä Sakkola-Metsäpirtissä", jonka nimiaineksen päättelin ihan ite johtuvan johtuvan ortodoksinimestä Georgios > Korga. Petrovskij näkyy esittäneen idean jo 1966!

KORHOLA

Grikino v Korgole 1500 V: 50, D na Korgoloju na Sakule ed.: 53, D Korgola, D Podolj na Korgole, D Podgorje v Korgole Vdovkino, D na Borku v Korgole ž ed.: 75, Korhola 1585 RA FCö 4:1, kylä; Kårhåla, Kårhola ödhe 1614 KA 5973: 31, autio; Kårhala 1616 ed.: 52, Kårhola 1617 ed.: 62 (= Mäkikorhola), Kårhoila by 1635 KA gg I: 154v, kylä; Korhola jerfui lac, järvi; Korhola fl. 1651 RA LL: 43, joki (Metsäpirtti). – Vrt. Korholan-jaama, Mäkikorhola. Vrt. myös Oloff korhon 1543 KA 5000: 80 (Jääski), Per korhon 1543 KA 5000: 112v (Viipuri), Korhola, kylä (Savitaipale). Mahdollisesti ortodoksisesta etunimestä Gorga < Georgij, Gorgij, Gorgonij (Petrovskij 1966: 273).


http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... _kylat.pdf

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 12:42
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kattava katsaus, mukana listaus nimistä, kuten Korhola "kylä Sakkola-Metsäpirtissä", jonka nimiaineksen päättelin ihan ite johtuvan johtuvan ortodoksinimestä Georgios > Korga. Petrovskij näkyy esittäneen idean jo 1966!

KORHOLA

Grikino v Korgole 1500 V: 50, D na Korgoloju na Sakule ed.: 53, D Korgola, D Podolj na Korgole, D Podgorje v Korgole Vdovkino, D na Borku v Korgole ž ed.: 75, Korhola 1585 RA FCö 4:1, kylä; Kårhåla, Kårhola ödhe 1614 KA 5973: 31, autio; Kårhala 1616 ed.: 52, Kårhola 1617 ed.: 62 (= Mäkikorhola), Kårhoila by 1635 KA gg I: 154v, kylä; Korhola jerfui lac, järvi; Korhola fl. 1651 RA LL: 43, joki (Metsäpirtti). – Vrt. Korholan-jaama, Mäkikorhola. Vrt. myös Oloff korhon 1543 KA 5000: 80 (Jääski), Per korhon 1543 KA 5000: 112v (Viipuri), Korhola, kylä (Savitaipale). Mahdollisesti ortodoksisesta etunimestä Gorga < Georgij, Gorgij, Gorgonij (Petrovskij 1966: 273).


http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... _kylat.pdf

Kappas vain! PDT_Armataz_01_01

Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 17:42
Kirjoittaja Johannes
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 17:49
Kirjoittaja jussipussi
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)


Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 18:36
Kirjoittaja Jaska
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 20:24
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*

Eiköhän kyse ole tästä:

" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"

https://kuscholarworks.ku.edu/bitstream ... mencic.pdf

> * lo:sa, vrt. inkeroisen loosa, karjalan luosa/losä, lösö. Vetinen niitty, vrt. Löpöluosa, "lopin loosa".

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 20:26
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
jussipussi kirjoitti:
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)


Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.

Ihmettelin tuota itsekin aluksi, kun eivät lohet juuri niityillä liiku.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 21:43
Kirjoittaja Johannes
Jaska kirjoitti:
Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.

Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*

Kinaporin kalifi kirjoitti:Eiköhän kyse ole tästä:

" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"

Selvä. Olen käynyt Taalainmaan suomalaismetsissä sijaitsevassa vanhassa kylässä, jossa yhden asuinpaikan nimi on Luosa (ääntämys kuitenkin hieman ruotsalaistunut), myös muodossa Luossa. Paikka on sellaisen vaaramaisen ja melko metsäisen mäen rinteellä niittymäisen aukean laidalla. Kiviäkin alueelta löytyy. Mikään kovin vetinen kohta se rinnepaikka ei ole, ainakaan enää. Voisi siis olle kyse noista kuivemmista vaihtoehdoista. Alueelta löytyy kyllä yhä edelleen myös joiitain vesialueisiin liittyviä suomalaisperäisiä paikannimiä.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 23:27
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Johannes kirjoitti:Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)

Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*

Eiköhän kyse ole tästä:

" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"

https://kuscholarworks.ku.edu/bitstream ... mencic.pdf

> * lo:sa, vrt. inkeroisen loosa, karjalan luosa/losä, lösö. Vetinen niitty, vrt. Löpöluosa, "lopin loosa".

Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 13 Syys 2018 23:48
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 14 Syys 2018 08:55
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Nimiparista Lapanainen-Lobujevo (Metsäpirtti) tulee mieleen Lappeen Loppeenluoto ja se, että osa loppi-nimistä on saatettu muuttaa muotoon lapp-, kun käsitys Lop'skajan loppilaisista oli hämärtynyt ja sotkeutunut saamelais-lappalaisiin? Olisiko esim. Sakkolan Lapinlahti ollut alkujaan Lopinlahti?

"LOPROLA

loprola, kylä(nosa). Lobrola 1696 KA 9790: 939, kylä (Sakkola, Haitermaa). = Lupra.

LUPRA

lupra : -s, kylä; lähellä luprajärv. Lubra järfvi 1769 KA MMH 125 Pyhäjärvi 34: 1, järvi. lupraniityt, niittyjä. Lobbrala by 1634 KA gg I: 119, Lobrola 1696 KA 9790: 939, kylä; asukas: Antte Låpra 1591 KA 5667: 9 eli Anders Lobra i Lobbrala by 1634 ed. (Sakkola). – Takana voisi olla venäjän henkilönnimi Lopar tai appellatiivi lopar "’lappalainen’"

EDIT tuo Loprola ?* < Loparila ja nimi Antti Lopra luo vaikutelman siitä, että loppilaiset olivat omaksuneet myös muodon lopari "lop'skajalainen", joka on tietysti venäläinen termi mutta tuo muodon osalta mieleen skandinaavin, liittyen -are -päätteeseen.

JA LISSEE ... ja tähän yhteyteen kuuluvat tietysti Savitaipaipaleen lähiseutujen Lopperi-talot jne.

Inkerissäkin näkyy olevan Loppi, ks. kirjan kohta Allujevo.

Luosa on saattanut olla vanhakantaisen slaavin ?*laza "raivattu niitty", siis lainautumisen jälkeenkin mikä tahansa raivattu niitty ja ja tuo vetisyys on siinä sekundääristä kehitystä, liittyen siihen että monet muinaisniityt ovat vetisiä, koska muuten ne olisivat metsiä. Inkeroisen loosa nostaa siis mielestäni esiin kysymyksen siitä, onko alkuperäinen lainautuminen tapahtunut muodossa a > o? Muuten meillä kai pitäisi olla venäjän pohjalta vain luusa-luosa-tyypin nimiä, *< luz.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 14 Syys 2018 11:00
Kirjoittaja Johannes
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?

Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 14 Syys 2018 11:24
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Johannes kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?

Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).

Hyvä huomio! Eteläinen Viro sopii hyvin siksi, että siellä myös palo (olematta siellä silti po:la), tarkoittaa heinäistä suota, kuten ilmeisesti pölläkin, eikä tulipaloa. Paikannimiparit kuten Törövieru-Tõravere "Tooroveere" tukevat myös tätä. Olisiko Lop'skaja vaihtanut imsuun vörolaisten esimerkin pohjalta? Näitähän Kallio taisi hahmotella alkuperäisiksi tsuudeiksi.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 14 Syys 2018 14:24
Kirjoittaja jussipussi
Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.

Ihmettelin tuota itsekin aluksi, kun eivät lohet juuri niityillä liiku.


Joo, katselin karttapaikasta; Suomen luosat liitttyvät enimmäkseen peltoihin. Tuskinpa mitään tekemistä lohen kanssa. Kokkoluosa vesistön nimi, ehkä heinäistä matalaa vettä.

Pudas sanan hän oli myös luokitellut karjalaiseksi. Sillä on todella laaja levikki Lapissa ja olen pitänyt sitäkin saamen lähtöisenä,mutta ehkä se onkin karjalaisuus. Löytyy kyllä saamestakin.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 14 Syys 2018 20:09
Kirjoittaja Jaska
Johannes kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.

SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?

Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).

Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 14 Syys 2018 21:56
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.

Eli loosa on lainattu imsuun?

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 14 Syys 2018 23:06
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.

Eli loosa on lainattu imsuun?

Siltä näyttäisi. Tosin nuo slaavin rekonstruktiotasot ovat hieman sekavia, niin pidätän vielä oikeuden mielenmuutoksiin.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 15 Syys 2018 00:02
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.

Eli loosa on lainattu imsuun?

Siltä näyttäisi. Tosin nuo slaavin rekonstruktiotasot ovat hieman sekavia, niin pidätän vielä oikeuden mielenmuutoksiin.

Tuo on kyllä hankala, ainakin minulle.

Re: Saulo Kepsu Kannaksen kylät

ViestiLähetetty: 16 Syys 2018 00:11
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Mielenkiintoista, sekä Raudussa että Sakkolassa on Luprikkalan kylä, < ?*lopari-, vrt. ainakin Sakkolan, Pyhäjärven ja Räisälän Luprat ja Loprolat sekä Savitaipaleen seudun Loperi-talot. Sakkolassa kylä muuten rajautuu Mölökorpeen, < *mo:la-, vrt. rönö, jonka Kepsukin tuo esille.