The Baltic in the Bronze Age

[Jaska]

Artikkelikokoelma Itämeren alueen pronssikaudesta vuodelta 2022 on ladattavissa osoitteesta:
https://www.sidestone.com/books/the-bal ... bronze-age

Mukana on myös Suomeen liittyviä kirjoituksia, esimerkiksi Valter Langin katsaus kantasuomalaisista. Hänen mukaansa pronssikauden alku Baltiassa ja Suomessa on edelleen erittäin vähälöytöistä aikaa, mikä kertoo asutuksen kriisistä ja taantumasta. Uusi nousu liittyy vaikutukseen Skandinavian pronssikulttuurin piiristä, ja Lounais-Suomessa se alkaa noin 1500 eaa. ja Virossa noin 1200 eaa., ilmeten erityisesti paasiarkkuhautauksina. Geneettisesti Pohjois-Baltian paasiarkkuhautaajat muistuttivat Etelä-Baltian pronssikauden väestöä, vaikka hautaustavat olivat erilaiset. Läntisen metsästäjäperimän lisääntyminen kivikauden jälkeen on mielenkiintoinen ilmiö, jonka tarkkaa lähtöaluetta ei toistaiseksi tunneta.

Keramiikkaa ilmenee vasta vuoden 1000 eaa. jälkeen, ja silloin se edustaa jo idästä levinnyttä tekstiilikeramiikkaa, tällä alueella Tapiolan lounaisryhmän keramiikkaa. Samaan aikaan alueelle ilmaantuvat myös linnavuoriasuinpaikat. Linnavuorten esineistö on leimallisesti itäistä, liittyen Ylä-Volgan alueeseen. Tapiolan lounaisryhmän tekstiilikeramiikan varhaisvaihe edustuu Virossa Asvan keramiikkana ja Suomessa Paimion keramiikkana. Keramiikankin alkuperä on Ylä-Volgan seudulla. Linnavuorilta tavataan myös hienokeramiikkaa, jonka alkusysäys lienee tullut Lausitzin kulttuurin suunnalta.

Varhaiset tarhahaudat ilmaantuvat aikavälillä 800-500 eaa. (Juuri tähän kohtaan ajoittuu kalibrointikäyrässä "Hallstattin tasanko", joka häiritsee tarkkaa ajoittamista.*) Näitä esiintyy joitain myös Ruotsissa ja Inkerinmaalla. Tarhahautojen alkuperä liitetään yleensä itäiseen "kuolleiden talo" -ajatukseen, vaikka konkreettiset yhtäläisyydet jäävätkin haudan nelikulmaisuuteen. Kuolleiden talot tehtiin puusta ja kaivettiin maahan, kun taas tarhahaudat rajattiin kivistä maan pinnalle.

Varhaiset tarhahaudat usein jatkavat paasiarkkuhautausta, mikä viitannee väestölliseen jatkuvuuteen. Kuitenkin uuttakin väestöä idästä löytyy tarhahaudoista: ensimmäiset esiintymät isälinjasta N3a = N1c1 sekä siperialaisesta perimästä ilmenevät juuri näissä hautauksissa (tosin myös yhdessä myöhäisessä paasiarkkuhautauksessa). Myös isotooppianalyysin perusteella osa näistä miehistä oli muukalaisia alueella. Uudenlaista esineistöäkin ilmaantuu tarhahautojen mukana, samoin uudenlaista Tapiolan lounaisryhmän tekstiilikeramiikkaa: Virossa Ilmandun keramiikkaa, Suomessa Morbyn keramiikkaa.

Lang yhdistää itäisen väestöliikkeen ja kulttuurivaikutuksen Ylä-Volgan seudulta länsiuralilaisten leviämiseen Itämeren piiriin. Suomenlahden pohjoispuolella olisi alkanut kehittyä saame, eteläpuolella itämerensuomi.


* = "The Hallstatt plateau is a term used in archaeology that refers to a consistently flat area on graphs that plot radiocarbon dating against calendar dates. Radiocarbon dates of around 2450 BP (Before Present) always calibrate to c. 800–400 BC, no matter the measurement precision. The carbon 14 dating method is hampered by this large plateau on the calibration curve in a critical period of human technological development. Just before and after the plateau, calibration is accurate; during the plateau only techniques like wiggle matching can yield useful calendar dates. The plateau is named after the Hallstatt culture period in central Europe with which it coincides." https://en.wikipedia.org/wiki/Hallstatt_plateau