Johannes Bartholdi Ervasti: Descriptio Lapponiae Kiemiensis

Paperilta ja verkosta löytyvä tieto; kirjat, lehdet, julkaisusarjat ja kotisivut.

Johannes Bartholdi Ervasti: Descriptio Lapponiae Kiemiensis

ViestiKirjoittaja Jaska » 25 Elo 2020 21:12

Johannes Bartholdi Ervasti:
Descriptio Lapponiae Kiemiensis eli Kemin-Lapin Kuvaus vuodelta 1737


Kirjan on latinasta suomentanut Tuomo Itkonen vuonna 1955. On järkyttävän huonoa tuuria, että tekijä kuoli kesken kirjan; luvusta VII hän ehti kirjoittaa vain erittäin kiehtovan avausvirkkeen:
"Lappalaisten erilaisuudesta 1) kieleen nähden, 2) elintapoihin nähden, 3) ruumiin kulttuuriin nähden, 4) uskontoon nähden."

Kirjassa on kuitenkin mielenkiintoisia kuvauksia mm. keminlappalaisten pyhistä paikoista ja elinkeinoista sekä asutushistoriasta ja asutustarinoista.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Johannes Bartholdi Ervasti: Descriptio Lapponiae Kiemien

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Elo 2020 12:10

S. 33:
”Surullinen on myös tapaus, joka äskettäin on sattunut Kemin-Lapissa vastoin kaikkea yleistä mielipidettä ja josta monet silminnäkijät ja luotettavat todistajat ovat minulle kertoneet, kuinka eräs sangen tunnettu, mutta nyt jo kuollut Kittilän kylän asukas sekä lauloi tuollaisia paholaisen manaamiseen kuuluvia lauluja että myös sangen usein meni loveen ja käytti näitä taitojaan seurustellen vertaisena paholaisen kanssa.

Usein hän siis toisten läsnäollessa laulaen rukoili Sotkajärvi-nimisen järven seitaa, joka tavallisesti ilmestyi hänelle erään vesilinnun hahmossa (minkä vuoksi hän sitä rukoillessaan käytti siitä nimeä ”kolte ja mutze lodditz”, s.o. kultainen ja suloinen lintu), ja niin hän usein lankesi loveen.”
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Johannes Bartholdi Ervasti: Descriptio Lapponiae Kiemien

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 27 Elo 2020 22:48

Jaska kirjoitti:S. 33:
”Surullinen on myös tapaus, joka äskettäin on sattunut Kemin-Lapissa vastoin kaikkea yleistä mielipidettä ja josta monet silminnäkijät ja luotettavat todistajat ovat minulle kertoneet, kuinka eräs sangen tunnettu, mutta nyt jo kuollut Kittilän kylän asukas sekä lauloi tuollaisia paholaisen manaamiseen kuuluvia lauluja että myös sangen usein meni loveen ja käytti näitä taitojaan seurustellen vertaisena paholaisen kanssa.

Usein hän siis toisten läsnäollessa laulaen rukoili Sotkajärvi-nimisen järven seitaa, joka tavallisesti ilmestyi hänelle erään vesilinnun hahmossa (minkä vuoksi hän sitä rukoillessaan käytti siitä nimeä ”kolte ja mutze lodditz”, s.o. kultainen ja suloinen lintu), ja niin hän usein lankesi loveen.”

Onkos tuo Kittilän Sotkajärven seita lueteltuna jo Genin Metsälappalaiset - projektissa ?
muoks. ei ollut, nyt lisätty

https://www.geni.com/projects/Mets%25C3 ... iset/51142
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 660
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Johannes Bartholdi Ervasti: Descriptio Lapponiae Kiemien

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Syys 2023 17:28

Muinainen keminsaamelainen herkkuruoka

Johannes Bartholdi Ervast: Kemin-Lapin Kuvaus vuodelta 1737. Latinasta suomentanut Tuomo Itkonen 1955.

”Niitä [peuroja] sitten lappalaiset pyssyillä ampuen surmaavat, ja on heillä tällöin kummallinen tapa säilyttää lihaa. He kiskovat muutamista koivuista tuohen, käärivät lihan sen sisään ja upottavat puhdasvetiseen lähteeseen, niin että se on syvällä veden pinnan alla. Kun liha on koko kesän uiskennellut näin upotettuna, se syksyllä kuljetetaan kotiin, ja vaikka se on melkein pilalle mädäntynyt ja levittää jo matkan päähän sietämätöntä hajua, niin lappalaiset syövät ja ahmivat sitä erinomaisella ruokahalulla, ikään kuin se olisi herkullisesti maustettua.”

Kukas uskaltaa kokeilla tehdä tätä perinneherkkua? Kutsutaan sitä vaikka "hethenpeuraksi". (Hete 'lähde')
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10957
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Johannes Bartholdi Ervasti: Descriptio Lapponiae Kiemien

ViestiKirjoittaja Palokärki » 29 Syys 2023 17:34

Eeva-Liisa Vuonnalan kirjassa 'Kuolajärven kylä - pakkoluovutettu', mainitaan myös pari ruokavinkkiä, joille nykyihminen nyrpistäisi nokkaansa. Ennen oli tapana syödä kesäytyneitä kaloja eli hapatettua kalaa. Monille haastateltaville se oli ylipääsemätön paikka, että olisi sitä suuhunsa pistänyt. Mutta siihenkin kuulemma jotkut oppivat.

Toinen herkkuruoka oli kuivaliha, johon ei oltu käytetty syystä tai toisesta riittävästi suolaa. Siihen tuli tietenkin ajan oloon 'mato' eli jonkin kärpäsen toukkia. Poromiehet eivät nirsoilleet vaan pistelivät lihan poskeensa 'matoineen' päivineen. "Lihaahan se on matokin", oli heidän perustelunsa.
Palokärki
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 77
Liittynyt: 28 Syys 2021 18:33


Paluu Kirjallisuus ja linkit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa