Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Ilman alan asiantuntemusta veikkaan, että pienessä joessa (kuten Kaustisilla) kalapatoja on tehty nimenomaan koskiin. Sellaisen kohdalla joki on matala ja kapea, joten tekeminen helpointa. Kuivalla kaudella pienen joen virtapaikassa on yleensä vain pieni liru, mikä helpottaa tekemistä entisestään.
Eiköhän mikä tahansa kapea kohta ole ollut otollinen padon paikka.
Joessa kalapato rakennetaan tietysti sellaiseen kohtaan, missä se onnistuu vähimmällä työllä ja materiaalin määrällä. Kohdan on siis syytä olla paitsi kapea, niin myös matala. Joessa sellainen kohta on automaattisesti myös virtapaikka.
Jaska kirjoitti:Pointtini oli, että pato-selitys on yleisluontoisempi ja epämääräisempi; tarkka, todennettavissa oleva maaston tai vesistön muoto on aina parempi.
Tarkasti todennettavia suvantoja ei pysty Kaustisen Tamperkoskesta Karttapaikan kartalta hahmottamaan. Emme siis tiedä, onko siellä varmuudella yhtäkään. Kalapatoihinkin liittyy epävarmuuksia. Samoin näiden suosio nimeämisessä on epävarmaa. Niinpä näiden pohjalta on paha mennä tekemään mitään merkittäviä "tilastollisia" päätelmiä selitysten paremmuudesta. Kannattaa keskittyä jämäkämpiin kriteereihin.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti: Kun nimistössä on vierekkäin erittäin harvinaiset nimet 'tamper' ja 'lohipato' sekä ruotsinkielisiä paikannimiä, niin asiaa ei kannata ohittaa olan kohautuksella.
On totta, että Kaustinen on lähellä kielirajaa ja ruotsalaisperäistä nimistöäkin löytyy. Se nostaa ruotsalaisen selityksen uskottavuutta. Samoin nimen nuoresta laina-alkuperästä kertoo se, että nimi on Tamper-asussa, vaikka konsonanttiloppuisessa pitäisi olla heikko aste Tammer. Vanhat paikannimet ovat sopeutuneet astevaihteluun - kuten juuri Tampereen Tammerkoski.
Mutta se, että lähellä on patonimistöä, ei siltikään ole tilastollisesti kovinkaan painava argumentti, ks. edellä.
Hyvä analyysi edellä.
Jokinimistön tilastolliset tulkinnat näemme eri tavoin. Mutta vaikka pitäisit Kaustisen patoselitystä vasta toiseksi parhaana selityksenä, niin oleellista on, että se on siinäkin tapauksessa
uskottava selitys. Nyt sinulla on peräti
kaksi uskottavaa selitystä.
Pato ruotsiksi ja pato suomeksi, lähellä toisiaan, ovat niin painava yhdistelmä, että asiaa ei kannata ohittaa edes toiseksi parhaaksi jäädessään.
Onko sinulla kontaktia Rahkoseen? Olisi kiva kuulla, onko häneltä jäänyt "lohipato" vahingossa huomaamatta vai onko hänellä pois jättämiselle jokin perustelu.