Jaska kirjoitti:Tässä pitää erottaa kaksi eri kysymystä:
1. Onko Simpele saamen sanan vastine?
2. Mitä Simpele tarkalleen on tarkoittanut?
Ensimmäiseen kohtaan vastaan, että äännelaillisesti Simpele ja pohjoissaamen dappal (vanhempi kirjoitusasu dâbbâl) palautuvat täysin säännöllisesti yhteiseen kantamuotoon *timpǝlǝ.
Toiseen kysymykseen ei löydy helppoa vastausta, koska itse sanaa ei nykyitämerensuomessa tiettävästi esiinny. Suomen paikannimistössä se viittaa vedenkokoumiin kuten lampiin ja järviin. Tämä on tietysti riittävän lähellä saamen 'suvanto'-merkitystä, koska suvanto on laajentuma joessa.
En näe, että Simpele-paikannimien selitys olennaisesti heikkenisi siitä, että suvannon sijasta nimielementti olisikin alkuaan viitannut esim. järveen.
Äännelaillisesti selitys on varmaankin moitteeton. Sen lisäksi merkityksen pitäisi istua maastokohteen todellisuuteen. Muutoinhan maastokohteen nimi voi olla pelkästään sattumalta äännelailliseen selitykseen sopiva. Esim. elämänmäet ja kuukaslammet ovat merkitykseltään huippuosumia. Vastaavasti simpele-selityksen uskottavuutta arvioidaan sen mukaan, kuinka hyvin se merkityksen osalta sopii maastokohteiden todellisuuteen. Juurisanan merkityksen haarautuva kehitys muotoihin suvanto/järvi on aivan mahdollinen, mutta haarautumaton kehitys suvanto/suvanto olisi vielä uskottavampi osoitus samanjuurisuudesta.
Perusasiasta olemme näköjään samaa mieltä. Eroa on vain siitä, miten heikkeneminen ilmaistaan. Minun mielestäni "heikkenee" ja sinun mielestä "ei heikkene olennaisesti" (eli voi heiketä kunhan ei olennaisesti). Aste-eroa.
Vertailussa merkitykseltään parhaat simpele-osumat
- Aiemmin: saamessa suvanto <---> suvannon viereinen kyläkunta
- Oikaisuni jälkeen: saamessa suvanto <---> järvi ja 2 lampea