Muinainen Suomi

Tapio Nykäsen tuore kirja "Lapin ihminen. Identifikaatiot, ympäristöt ja yhteinen erityisyys" (SKS, 2022) on vapaasti ladattavissa täältä:
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.273/

Kirjassa keskitytään keskilappilaisten identiteettikysymyksiin ja niiden historiaan, ja siinä mielessä se liittyy saamelaiskiistaan. Kirjailija ei kuitenkaan luokittele eikä tuomitse kenenkään etnisyyttä vaan pelkästään esittelee ihmisten näkemyksiä.

Luettu.

Kovinpa vähälle huomiolle oli kirjoittaja tuon historiallisen Lapinkylien ajan tässä jättänyt määriteltäessä Lappia.
Minulle ainakin selviö on, että Kemin Lappi tarkoitti täysin samaa kuin Lapinkylät.

Oletus oli 1900-luvun alussa, kun oikeastaan tämä on hieman väärä lähtökohta. Pitäisi katsoa 1540-luvulta 1700-luvun alkuun. Tietysti nykysaamelaisia palvelee tuo 1970-luku.

Ja näin ollen myöskin Lapinkylien verokirjoihin merkittyjen ihmisten jälkipolvet voivat sanoa olevansa lappalaisia.
Puhutaanhan ajoista 1540-luvulta lähtien. Eipä saamelaisillakaan vanhempia merkintöjä suvuistansa ole.
Ero on tietysti siinä, että saamenkieltä puhuvat puhuvat saamenkieltä ja saamenkielestä lainattujen sanojen puhujat suomenkieltä.

Mutta kaikista esivanhemmista eivät saamelaisetkaan voi 100 % varmoja olla. Sillä semmoisia ovat nimet, että kävisivät kyllä kahdenkin kansan nimistä.
Voivat olla norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia, suomalaisia tahi saamelaisia, jotka ovat vaikkapa naumakauppojen kautta päätyneet sukuihin miniöiksi ja vävyiksi.

En tiedä. Minusta tämä ei tuonut kyllä mitään ihmeellistä ainakaan syvyyttä tähän keskusteluun. Oma isäni kyllä täällä Keski-Suomessa ylpeästi muistaa olevansa lappalaista sukua, vaikka toki vain lappalaisilla lainasanoilla suomenkieltä puhuukin. Mutta osa esivanhempien juurista on kiistatta siellä Kitkan ja Kuolajärven talvikylissä. Välimallia, väliinputoajia... aina. Ja tuntuu että vähäpätöisin tahi jopa näkymättömin, hyväksymätön tässä Metsälappalaisten ryhmässäkin se väliinputoajaryhmä tämä eteläisimpien talvikylien porukka.

rcislandlake kirjoitti:Luettu.

Kovinpa vähälle huomiolle oli kirjoittaja tuon historiallisen Lapinkylien ajan tässä jättänyt määriteltäessä Lappia.
Minulle ainakin selviö on, että Kemin Lappi tarkoitti täysin samaa kuin Lapinkylät.

Oletus oli 1900-luvun alussa, kun oikeastaan tämä on hieman väärä lähtökohta. Pitäisi katsoa 1700-luvun alkuun. Tietysti nykysaamelaisia palvelee tuo 1970-luku.

Ja näin ollen myöskin Lapinkylien verokirjoihin merkittyjen ihmisten jälkipolvet voivat sanoa olevansa lappalaisia.
Puhutaanhan ajoista 1540-luvulta lähtien. Eipä saamelaisillakaan vanhempia merkintöjä suvuistansa ole.
Ero on tietysti siinä, että saamenkieltä puhuvat puhuvat saamenkieltä ja saamenkielestä lainattujen sanojen puhujat suomenkieltä.

Mutta kaikista esivanhemmista eivät saamelaisetkaan voi 100 % varmoja olla. Sillä semmoisia ovat nimet, että kävisivät kyllä kahdenkin kansan nimistä.
Voivat olla norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia, suomalaisia tahi saamelaisia, jotka ovat vaikkapa naumakauppojen kautta päätyneet sukuihin miniöiksi ja vävyiksi.

En tiedä. Minusta tämä ei tuonut kyllä mitään ihmeellistä ainakaan syvyyttä tähän keskusteluun. Oma isäni kyllä täällä Keski-Suomessa ylpeästi muistaa olevansa lappalaista sukua, vaikka toki vain lappalaisilla lainasanoilla suomenkieltä puhuukin. Mutta osa esivanhempien juurista on kiistatta siellä Kitkan ja Kuolajärven talvikylissä. Välimallia, väliinputoajia... aina.

Identiteettinimitysten kannalta:
Oli tuo lähihistorian katsauskin siinä mielessä valaiseva, että ainakaan saamelaisella identiteetillä ei ole Keski-Lapissa jatkuvuutta. Lappalaisuustietoisuuskin on kasvanut lähinnä 90-luvulta alkaen sukuhistoriallisista syistä ja peilaten saamelaisaktivismia. Toisaalta ei sekään automaattisesti tarkoita, etteikö porukka olisi katsonut "aina" olleensa lappalaisia - he vain eivät ole samaistuneet saamelaisalueen saamelaisiin ja näiden omaan nimitykseen. Se, että yhteisöt ja identiteetit ovat erillisiä, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että vain toinen niistä voisi lukeutua saamelaisiin.

Kittilän osalta oli mielenkiintoista, että lappilaisuus ja etenkin erillinen kittiläläisyys olivat vahvoja identiteettejä, eikä lappalaiseksi identifioiduttu niin kuin idempänä, vaan lappalaiset samaistettiin pohjoisempana asuviin saamelaisiin.

Jaska kirjoitti:
Kittilän osalta oli mielenkiintoista, että lappilaisuus ja etenkin erillinen kittiläläisyys olivat vahvoja identiteettejä, eikä lappalaiseksi identifioiduttu niin kuin idempänä, vaan lappalaiset samaistettiin pohjoisempana asuviin saamelaisiin.

Luulen että Kemi-Tornio-Kittilä alueena ovat aika vahvasti ns. Pirkkalaispäällikköjen jälkeläisten jäljiltä suomalaistuneita.
Kittilä kuului Lapinkyliin, joten siinä mielessä kyllä on mielenkiintoinen juttu. Olisiko niin, että identifioituminen suomalaiseksi on vahvempaa, mitä lähemmäs mennään Peräpohjaa.. Ja mitä kauempana ollaan, niin ei tunneta kuuluvuutta "pirkkalaisliikkeseen". https://www.geni.com/people/Clemet-Must ... 1529890485

rcislandlake kirjoitti:

Jaska kirjoitti:
Kittilän osalta oli mielenkiintoista, että lappilaisuus ja etenkin erillinen kittiläläisyys olivat vahvoja identiteettejä, eikä lappalaiseksi identifioiduttu niin kuin idempänä, vaan lappalaiset samaistettiin pohjoisempana asuviin saamelaisiin.

Luulen että Kemi-Tornio-Kittilä alueena ovat aika vahvasti ns. Pirkkalaispäällikköjen jälkeläisten jäljiltä suomalaistuneita.
Kittilä kuului Lapinkyliin, joten siinä mielessä kyllä on mielenkiintoinen juttu. Olisiko niin, että identifioituminen suomalaiseksi on vahvempaa, mitä lähemmäs mennään Peräpohjaa.. Ja mitä kauempana ollaan, niin ei tunneta kuuluvuutta "pirkkalaisliikkeseen". https://www.geni.com/people/Clemet-Must ... 1529890485

Vaikuttaa ihan mahdolliselta selitykseltä.

Jaska kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:

Jaska kirjoitti:
Kittilän osalta oli mielenkiintoista, että lappilaisuus ja etenkin erillinen kittiläläisyys olivat vahvoja identiteettejä, eikä lappalaiseksi identifioiduttu niin kuin idempänä, vaan lappalaiset samaistettiin pohjoisempana asuviin saamelaisiin.

Luulen että Kemi-Tornio-Kittilä alueena ovat aika vahvasti ns. Pirkkalaispäällikköjen jälkeläisten jäljiltä suomalaistuneita.
Kittilä kuului Lapinkyliin, joten siinä mielessä kyllä on mielenkiintoinen juttu. Olisiko niin, että identifioituminen suomalaiseksi on vahvempaa, mitä lähemmäs mennään Peräpohjaa.. Ja mitä kauempana ollaan, niin ei tunneta kuuluvuutta "pirkkalaisliikkeseen". https://www.geni.com/people/Clemet-Must ... 1529890485

Vaikuttaa ihan mahdolliselta selitykseltä.

Samaa mieltä tästä. Se vanha Lapin raja 1700-luvulta on tässä vielä "hengissä".

Luen kirjaa parhaillaan, sompiolaisten haastattelut luin juuri. Tähän asti kirja on ollut minusta oikein hyvä. Erilaisten termien pohdiskelu on ollut ehkä mielenkiintoisinta antia yhdessä kirjan esittelemän 'ison kuvan' kanssa. Tarkoitan sillä sitä miten kirja lähtee liikkeelle termien 'Lappi' ja 'Peräpohjola' käytöstä ja kuinka koko ajan taustalla vaikuttaa yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muutokset, jotka sitten heiluttelevat *Lappia', 'Peräpohjolaa' ja Lapin erilaisia ihmisryhmiä.

Oikein hyvä oli minusta myös termien 'identiteetti' ja 'identifikaatio' selvennys, että mitä ne tässä kirjassa tarkoittavat. Identiteetin kuvaaminen ikään kuin muutoksen pysäyttämiseksi kuvasi minusta asioita hyvin. Esimerkki omasta elämästä: minun ja vanhan kaverini puhkesi taannoin kiista, koska hän luonnehti itseään sosialistiksi eli hän sanoi olevansa sosialisti. Ongelmaksi asia muodostui, kun arvostelin sosialismia aatteena eikä hän ollut millään käsittää sitä, että en arvostele häntä vaan ideologiaa.

En tiedä oliko hän halunnut 'pysäyttää muutoksen' ja siksi päätynyt määrittelemään itsensä sosialistiksi. Mietin asiaa pitkään ja päädyin mielikuvaan: jos naulaa tai lukitsee itsensä johonkin identiteettiin, se ei tuo rauhaa muuttuvassa maailmassa, pikemminkin päinvastoin.

En tiedä auttoiko tuo esimerkki tässä nyt yhtään, mutta tulipahan kirjoitettua Identifikaatio sen sijaan on ikään kuin jatkuva prosessi, mutta se vaatii jonkinlaista mielen 'notkeutta' tai kykyä sietää epämääräisyyttä. Vastineeksi saa sitten henkistä liikkumatilaa eikä tarvitse heittäytyä dogmaattiseksi tai olla kärkkäästi puolustamassa itseään ja sitä identiteettiä, minkä ajatteli tuovan turvaa muutosten keskellä.

Mukavaa oli myös muistella omaa suhtautumistani myös termeihin 'lappilainen', 'lappalainen' ja 'saamelainen'. Kun minua joskus 1980 -luvulla 'etelässä' haukuttiin lappalaiseksi, kiistin jyrkästi olevani lappalainen, koska minulle termi tarkoitti silloin saamelaista. Enää lappalainen ei tarkoita minulle saamelaista. Nyt voisin kysyttäessä jopa nimetä itseni lappalaiseksi, mutta taidan jatkaa kuten tähänkin asti ja totean kysyjille olevani Sallasta. Toisaalta 'lappilainen' ei ollut eikä ole minulle vieläkään oikein mikään. 'Ihminen joka asuu Lapin läänissä', joo onhan se niinkin, mutta tyhjä tuo termi minulle on. Koitin myös muistella, minkä ikäinen olin, kun näin kartan, missä Salla oli merkitty kuuluvaksi Peräpohjolaan. Olen sitä ennenkin muistellut ja hymyillyt, kun muistin kuinka tuohtunut olin asiasta, vaikka en ollut edes teini-iässä.

Palokärki kirjoitti:Mukavaa oli myös muistella omaa suhtautumistani myös termeihin 'lappilainen', 'lappalainen' ja 'saamelainen'. Kun minua joskus 1980 -luvulla 'etelässä' haukuttiin lappalaiseksi, kiistin jyrkästi olevani lappalainen, koska minulle termi tarkoitti silloin saamelaista. Enää lappalainen ei tarkoita minulle saamelaista. Nyt voisin kysyttäessä jopa nimetä itseni lappalaiseksi, mutta taidan jatkaa kuten tähänkin asti ja totean kysyjille olevani Sallasta. Toisaalta 'lappilainen' ei ollut eikä ole minulle vieläkään oikein mikään. 'Ihminen joka asuu Lapin läänissä', joo onhan se niinkin, mutta tyhjä tuo termi minulle on. Koitin myös muistella, minkä ikäinen olin, kun näin kartan, missä Salla oli merkitty kuuluvaksi Peräpohjolaan. Olen sitä ennenkin muistellut ja hymyillyt, kun muistin kuinka tuohtunut olin asiasta, vaikka en ollut edes teini-iässä.

Joo, nämä ovat mielenkiintoisia rajauksia, joista eri ihmisillä ja paikallisyhteisöillä on keskenäänkin erilaisia tulkintoja. Samoin kuin yleensä etnisyyden ymmärtämisestä, ja siitä, mikä nimilappu koetaan etniseksi tasoksi tai riittävän lähelle sitä.

Paikallisyhteisöt neuvottelevat uusiksi identiteettiään tarpeen tullen, ja jännää kirjassa olikin, miten kittiläläiset kokivat lappilaisen sopivan itseensä, kun taas lappalaiset he sijoittivat Enontekiölle (tästä ei tietenkään voi vetää sellaista yksioikoista tulkintaa, että "kittiläläiset eivät koe olevansa saamelaisia vaan suomalaisia"). Sompiolaiset taas ovat jo ilmeisen pitkään nähneet itsensä lappalaisina, vaikka omaa etnisyyttä ei olekaan ollut tarvetta analysoida lehtikirjoituksissa.

Yleensähän etninen reflektio nousee tarpeesta: kun samalle alueelle muuttaa toinen porukka, joka koetaan vieraaksi ja toiseksi. Silloin yritetään keksiä tai löytää nimilappuja selittämään eroavaisuuksia. Kun Keski-Lappi on jo satoja vuosia säilynyt ilman uusia väestöliikkeitä, niin ei ole noussut tarvetta pohtia oman yhteisön identiteettiä suhteessa laajempiin "kansoihin".

Yleensähän etninen reflektio nousee tarpeesta: kun samalle alueelle muuttaa toinen porukka, joka koetaan vieraaksi ja toiseksi. Silloin yritetään keksiä tai löytää nimilappuja selittämään eroavaisuuksia. Kun Keski-Lappi on jo satoja vuosia säilynyt ilman uusia väestöliikkeitä, niin ei ole noussut tarvetta pohtia oman yhteisön identiteettiä suhteessa laajempiin "kansoihin".

Näin minäkin sen näen, mutta ajatus oli päässäni vielä vähän levällään. Itse ajattelin alkuaan niin, että jos yksi ryhmä alkaa syystä tai toisesta määrittelemään itsensä terävärajaisemmin kuin aiemmin, se käynnistää prosessin, mikä koskee kaikkia tähän ryhmään sidoksissa tai suhteessa olevia ryhmiä. Joku (Matero?) olikin kirjoittanut, että 'metsälappalaiset nukkuvat ruususen untaan', kun saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä oltiin jo valmistelemassa. Siksi voi ulospäin voi näyttää siltä, että metsälappalaiset heräsivät myös vaatimaan oikeuksiaan.

Mutta tällainen syyttely ei vain johda mihinkään, kun ei ymmärretä asian prosessiluonnetta. Tavallaan asian voi nähdä myös niin, että metsälappalaisliikkeen synty jo itsessään on todiste läheisestä suhteesta saamelaisiin ottamatta kantaa siihen onko suhde lämmin, kolea tai jotain siltä väliltä.

Kirjasta vielä vähän. Mielenkiintoista oli myös lukea Kemijoen valjastamisesta, suurista savotoista ja tekoaltaiden rakentamisesta. Kemijoen valjastaminen taisi olla se, mikä tappoi peräpohjalaisuuden. Muistan kun lapsena katselin sellaisia 1930 -luvun kuvakirjoja Suomesta niin Kemijoen varresta rannikolta aina Kemijärvelle asti oli kuvissa sellaisia isoja, peräpohjalaisia maataloja. Sitten kun kävimme sukuloimassa Kemijärvellä ja näki niitä jopa samoja taloja kuin niissä kirjoissa. Kaikki tämä muokkasi vahvasti omaa käsitystäni siitä mikä Peräpohjola on ja mikä se ei ole.

Kirjassa ei ainakaan vielä ole tullut vastaan juttua Sallasta eikä taida tullakaan. Sallassa on vielä se erikoisuus, että venäläiset varastivat vähän yli 50%:a kunnasta. Sinne jäi isoja järviä, komeimmat tunturit ja Tuntsajoki (latvat kylläkin yhä Suomen puolella). Samoin jäi paljon porojen laidunmaita ja taisipa jäädä parhaat viljelysmaatkin.

Löysin joskus netin syövereistä kuvan lehtileikkeestä, missä oli haastateltu jotain keskipohjanmaalaista (sallalaisia evakuoitiin esimerkiksi Kälviälle). Hän muisteli niitä aikoja ja totesi sallalaisista etteivät he kuulemma olisi osanneet kuvitellakaan asuvansa muualla kuin Sallassa. Kirjassa mainittu vahva paikallisidentiteetti taisi olla tässä takana.

Koko kirja luettu. Oikein hyvä kirja loppuun asti. Mukavaa että joku oli tarkastellut neutraalisti asioita eri puolilta ja pidemmältä. Omakin horisontti laajenee, kun tällaisia kirjoja lukee. Lisää tämmöisiä.