Jaska kirjoitti:Puoli vuotta sitten ilmestyneestä Juha Janhusen 60-vuotisjuhlakirjasta on nyt PDF:inä saatavilla jutut kirjoittajilta H:hon asti:
http://www.sgr.fi/sust/sust264/sust264.html
Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
Hyvä vinkki, kiitoksia. Mielenkiintoinen artikkeli, myös esitetyn ajoituksen osalta. Onkohan etnonyymiä tyrjäläinen käsitelty aiemmin jossain?
Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
Hyvä vinkki, kiitoksia. Mielenkiintoinen artikkeli, myös esitetyn ajoituksen osalta. Onkohan etnonyymiä tyrjäläinen käsitelty aiemmin jossain?
Ei ole kyllä sattunut minun silmiini moista...
Tyrjä-paikannimyeitä näkyy olevan aika vähän karttapaikan mukaan, laajempia vain Ilomantsissa ja Parikkalassa. Ilomantsi itsessäänkin on tosin saamelaisperäinen nimi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Miksi tämä erittäin kiinnostava artikkeli ei näy kuin osin, jos Heikkilän teksti kuitenkin näkyi kokonaan?
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843
Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Miksi tämä erittäin kiinnostava artikkeli ei näy kuin osin, jos Heikkilän teksti kuitenkin näkyi kokonaan?
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843
PDF:t tulevat kaikkien saataville vuoden viipeellä. Täytyy siis odottaa sitä ensi kevääseen - tai sitten mennä kirjastoon kopioimaan.
Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
Kalihvi kirjoitti: http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843
JakomäenNeruda kirjoitti:Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
Tampereen ympäristössä on paljon selvästi saamelaisperäistä nimistöä, kuten Heikkilän artikkelista käy ilmi. Nimenomaan Tampereen nimeen sopii kuitenkin mielestäni parhaiten vanha selitys nimen myllyyn liittyvästä alkuperästä. Syy perstuntumaani on, että kosken ympäristö oli erämaata keskiajalle asti, ja kun asutusta alkoi muodostua, se perustui paljolti kosken myllyjauhatukseen sopiviin ominaisuuksiin. En näe, miksi uudisasukkaat olisivat säilyttäneet alkuperäisen saamelaisnimen mieluummin kuin alkaneet nimittää koskea yksinkertaisesti seudun parhaan myllypaikan mukaan.
Tampereen kaupungin eräs selvitys kertoo näin:
"Tammerkoski mainittiin ensi kerran asiakirjoissa
1405 Kosken nimellä. Tammerkosken kannas oli jo
keskiajalta lähtien tunnettu mylly- ja markkinapaikka."
Tampereen ja esim. Valkeakosken alku on samanlainen keskiajan myllykylä. Kehitys kertoo vesimyllyn erittäin keskeisestä asemasta. Vesimyllyjen uskotaan saapuneen Suomeen ennen vuotta 1300, ja Tampereen seudulla Nokian kartanolla on varmasti ollut yksi ensimmäisistä myllyistä. Nokian alue oli muun Satakunnan tavoin rautakauden lopulla kiinteissä yhteyksissä lahden yli Ruotsiin, joten ensimmäiset vesimyllyt todennäköisesti tulivat Nokialle varhaiskeskiajalla ja sieltä levisivät Tammerkoskelle. Ehkä Nokian kartano jopa oli valtaamassa ensimmäisiä myllypaikkoja suuressa ja paremmassa Tammerkoskessa? On luonnollista ajatella, että ensimmäiset myllyjen rakentajat ja käyttäjät olivat ruotsalaisia, joten Nokian ja Tampereen alueen ensimmäinen myllysanasto olisi siten vanhaa ruotsia.
Saamelaisten ja suomalaisten suhde Näsi- ja Pyhäjärven alueella varhaiskeskiajalla oli erittäin problemaattinen ja voidaan puhua jopa suoranaisesta vainosta viimeisiä erälappalaista elinkeinoa harjoittaneita yhteisöjä kohtaan. Tämä on helposti pääteltävissä esim. Vesilahden seudulla säilyneistä tarinoista. En siten usko minkään saamelaisen nimityksen lainautuneen helposti, jos se on vähänkään tajuttu sellaiseksi. Koska ensimmäinen tieto tuntee paikan vain Koskena, on mielestäni mahdollista, että alue on siirtynyt erämaavaiheesta suoraan suomalaiskyliksi sellaisten konfliktien kautta, joissa saamelaisten kanssa ei pahemmin keskusteltu vaan heidät lähinnä häädettiin Näsijärven pohjoispuolelle.
aikalainen kirjoitti:Kalihvi kirjoitti: http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843
Rahkonen: "Artikkelin keskeisin tutkimustulos on se, että Suomessa esiintyy johonkin sellaiseen uralilaiseen kieleen perustuvaa vesistönimistöä, jolla on jatkuvuus Suomesta pääasiassa Karjalan ja Vologdan alueen kautta aina Kostroman Volgalle. Nimistön taustalla oleva kieli ei ole vaikeuksitta palautettavissa myöhäiskantasuomeen eikä kantasaameen. Maantieteellinen levintä osoittaa, ettei edellä esitetyn kaltaista nimistöä esiinny Suomen länsi- tai etelärannikolla, Virossa eikä nykyisillä historiallisesti tunnetuilla mordvalaisalueilla. Näin ollen se on levintänsäkin puolesta vaikeasti yhdistettävissä niin itämerensuomeen, saameen kuin mordvaankin."
1) Kieli X näyttäisi siis levinneen Volgalta vesireittiä, jota viikinkienkin tiedetään käyttäneen ja joka yhä on käytössä kanavoituna väylänä: Volga - Valgetjärvi - Ääninen - Laatokka.
2) Sijainti (Itä-Suomi, Laatokka) tuo mieleen samoille seuduille sijoitetut muinaiskarjalan ja muinaissaamen. Olisivatkohan niiden jotkin äänteelliset tai sanastolliset ominaispiirteet selitettävissä tämän kielen substraattina?
3) Voisiko tämä olla sitä Pystysen hahmottelemaa kadonnutta uralilaista kieltä: Linkki
JakomäenNeruda kirjoitti:Tampereen ympäristössä on paljon selvästi saamelaisperäistä nimistöä, kuten Heikkilän artikkelista käy ilmi. Nimenomaan Tampereen nimeen sopii kuitenkin mielestäni parhaiten vanha selitys nimen myllyyn liittyvästä alkuperästä. Syy perstuntumaani on, että kosken ympäristö oli erämaata keskiajalle asti, ja kun asutusta alkoi muodostua, se perustui paljolti kosken myllyjauhatukseen sopiviin ominaisuuksiin. En näe, miksi uudisasukkaat olisivat säilyttäneet alkuperäisen saamelaisnimen mieluummin kuin alkaneet nimittää koskea yksinkertaisesti seudun parhaan myllypaikan mukaan.
Aikalainen kirjoitti:Lapuanjoen yläpäässä on Alavudenjärvi (Alavus) ja Ähtävänjoen nykyisen valuma-alueen yläpäässä on Alajärvi. Nämä ovat lähellä saamen vastinetta ylä-sanalle ja istuvat sijaintinsa puolesta siihen täydellisesti.
Jonkin selityksen mukaan edellinen viittaisi sanaan alava. Seutu on kuitenkin mäkistä, kuten käy ilmi karttakuvasta. Jälkimmäistä puolestaan on selitelty niin, että Ähtärinjärven suunnasta vedenjakajalta tulleiden hämäläisten eränkävijöiden kannalta katsottuna se on alhaalla. Vaan voisikohan saame-selitys ajaa näiden ohi?
Jaska kirjoitti:Tällaiset, jotka muistuttavat jotain suomen sanaa, ovat hankalia nimiä. Esimerkiksi Kuolemajärvi liittyy hieman todennäköisemmin saamen 'kalaa' merkitsevään sanueeseen kuin suomen kuolemaan. Tässä tosin ei maantiede auta ratkaisemaan selitysten oikeimmuutta.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 16 vierailijaa