Kinaporin kalifi kirjoitti:Rahkosen kartta muistuttaa paljon tekstiilikeramiikan levinneisyyttä sekä hänen aikaisemmmin esille tuomansa mahdollisen itätsuudilaisen ryhmän levikkiä.
Jep, eikä tämä häneltäkään toki jää huomaamatta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Arkeologisin perustein olisi ehkä kuitenkin helpompaa sijoittaa saamen leviämiskeskus Oulujärven alueelle, länteenkin leviävän vohvelikeramiikan yhteyteen. Saame olisi sitten levinnyt myös etelään lapinraunioiden myötä ja ehkä osa eteläisestä tekstiilikeramiikasta onkin itse asiassa vohvelikeramiikkaa.
Kiehtova ajatus: jos toistaiseksi oletettu kantasaamen syntyalue olikin X-kielen ydinseutua, niin kyllä silloin olisi helpompi operoida kantasaamen leviämisellä pohjoisempaa etelään, osin tämän kielialueen päälle. Samoin monia germaanisia lainoja olisi luoteisempaan kantasaameen varmaankin päätynyt helpommin. Oulujärvi vaikuttaa silti hieman kaukaiselta, kun paikannimiä Espoon Nuuksiota myöten pitäisi pystyä johtamaan käytännössä kantasaamen tasosta, samaten kantasuomalaisia lainojakin pitäisi kantasaamen pystyä omaksumaan, ja X:ää ei voi pitää ainakaan kovin läheisesti "parasaamelaisena".
Toisaalta voisi kysyä, oliko saamen laajempi leviäminen sittenkään sama tapahtuma kuin sen alkuperäinen murteutuminen. Saamesta löytyy kasapäin äännekehityksiä jotka ovat levinneet hyvinkin moneen mutta eivät silti kaikkiin kieliin. (Esim. sananalkuinen *ð → *θ → etelä/uumajansaamen h-, muualla t-.) Nämä ovat saattaneet levitä melko kapealla alueella hengaavassa, 2-4 pääosaan alustavasti jakautuneessa murrejatkumossa, samaan tapaan kuin monet myöhäiskantasuomen kehitykset kuten * → h ovat tapahtuneet eteläviron ja liivin jo erottua omiksi murteikseen mutta ennen muiden murteiden omille teilleen hajaantumista.
(Epäilen ohimennen myös muutaman Sammallahden kantasaamelaiseksi rekonstruoiman äännekehityksen olevan itseasiassa vasta samanlaisia myöhäisempiä innovaatioita. "Standardikantasaame" on yllättävän lähellä pohjoissaamea monessa suhteessa ja tässä saattaa piillä samanlainen "avainkieliajattelun" riski kuin suomen vs. kantasuomen tapauksessa.)Kinaporin kalifi kirjoitti:Tämä x-kieli olisi siten myös substraatti karjalassa ja vepsässä
Luulisi ainakin Karjalan välissä kuitenkin saamelaistuneen?
Kinaporin kalifi kirjoitti:sekä ilmeisesti pohja merjan kielelle, jos nyt kyseessä ei ole yksi ja sama kieli.
Rahkonen päätyykin puhumaan peräti "merjalaiskielten ryhmästä", johon hän sijoittaa varsinaisen merjan lisäksi "lopin", "toiman", "itätuudin" ja muroman.
Avoimeksi kysymykseksi minusta tässä substraattinimistötutkimuksen vaiheessa jää, missä näistä monista rekonstruoiduista kieliryhmistä täsmälleen on esiintynyt ja missä määrin erinäisiä toponyymejä. Jos alunperin kyse on kuitenkin länsiuralilaista kantaa olevasta murrejatkumosta, monet "saamelaisperäiset" tai "imsunimet" voisivat hyvin ollakin jostain toisesta kielestä jossa vain esiintyi sama sanakanta osin samoin kehityksin. Pitäisi siis saada selko siitä, mitkä muutokset aiemmin todella rajasivat nykyisin tunnetut kieliryhmät.