JakomäenNeruda kirjoitti:Tampereen ympäristössä on paljon selvästi saamelaisperäistä nimistöä, kuten Heikkilän artikkelista käy ilmi. Nimenomaan Tampereen nimeen sopii kuitenkin mielestäni parhaiten vanha selitys nimen myllyyn liittyvästä alkuperästä. Syy perstuntumaani on, että kosken ympäristö oli erämaata keskiajalle asti, ja kun asutusta alkoi muodostua, se perustui paljolti kosken myllyjauhatukseen sopiviin ominaisuuksiin. En näe, miksi uudisasukkaat olisivat säilyttäneet alkuperäisen saamelaisnimen mieluummin kuin alkaneet nimittää koskea yksinkertaisesti seudun parhaan myllypaikan mukaan.
Missä kielessä tällainen 'mylly'-sana olisi? Muinaisruotsissa oli sana damber 'valli (pato?), vesihauta', joka on mahdollisesti alasaksalainen lainasana:
http://runeberg.org/svetym/0173.htmlÄänteellisesti selitys on uskottava, mutta merkityksen osalta vaikeasti todennettavissa. Lisäksi Heikkilä mainitsee Kaustiselta Tamperkosken ja Marttilasta Tamperenmäen. Kaustinen kyllä rajautuu ruotsinkieliseen Pohjanmaahan, mutta Marttila on umpisuomalaista seutua. Toisaalta en tiedä onko mäen läheisessä Hiukojassa koskea suvantoineen.
Aikalainen kirjoitti:Lapuanjoen yläpäässä on Alavudenjärvi (Alavus) ja Ähtävänjoen nykyisen valuma-alueen yläpäässä on Alajärvi. Nämä ovat lähellä saamen vastinetta ylä-sanalle ja istuvat sijaintinsa puolesta siihen täydellisesti.
Jonkin selityksen mukaan edellinen viittaisi sanaan alava. Seutu on kuitenkin mäkistä, kuten käy ilmi karttakuvasta. Jälkimmäistä puolestaan on selitelty niin, että Ähtärinjärven suunnasta vedenjakajalta tulleiden hämäläisten eränkävijöiden kannalta katsottuna se on alhaalla. Vaan voisikohan saame-selitys ajaa näiden ohi?
Tällaiset, jotka muistuttavat jotain suomen sanaa, ovat hankalia nimiä. Esimerkiksi Kuolemajärvi liittyy hieman todennäköisemmin saamen 'kalaa' merkitsevään sanueeseen kuin suomen kuolemaan. Tässä tosin ei maantiede auta ratkaisemaan selitysten oikeimmuutta.
Alajärvi voisi vieläkin todennäköisemmin olla saamelaisperäinen, jos se kartalla kerran on vastakohta suomen 'ala'-merkitykselle, eli on ylhäällä vesistössä. Alavusta pitäisin kaikkein varmimmin saamelaisena; siinä voisi näkyä saamen -mus-superlatiivi, eli < ala+mus 'ylimmäinen'. Ainakaan suomen pohjalta ei johdinainesta voida oikein selittää.