Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 20 Loka 2020 14:23



Vastaa viestiin  [ 6 viestiä ] 
 Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9239
Vastaa lainaamalla
Viesti Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja
Listaan tässä sellaisia arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja, joissa saatetaan käsitellä alkuperäkysymyksiin liittyviä aiheita. Linkki on annettu vain niihin, joita voi lukea vapaasti verkossa.


Estonian Journal of Archaeology
http://www.kirj.ee/archaeology?id=18299

Fennoscandia Archaeologica

Hiisi

Muinaistutkija


21 Helmi 2011 17:24
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9239
Vastaa lainaamalla
Viesti Fennoscandia Archaeologica
No niin, Fennoscandia Archaeologica tarjoaa nyt paljon artikkeleja PDF:inä - ei muuta kuin kahlaamaan:
http://www.sarks.fi/fa/fa_articles.html

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


24 Huhti 2012 12:24
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9239
Vastaa lainaamalla
Viesti Muinaistutkija digitaalisena
Muinaistutkija-lehtikin löytyy nyt digitaalisena, tässä kaikkien yli 2 vuotta vanhojen lehtien sisällysluettelot ja numeron alla linkki PDF-versioon:
http://www.sarks.fi/mt/sisallysluetteloita.html

Tärppinä Aikioiden merkittävä artikkeli "Heimovaelluksista jatkuvuuteen - suomalaisen väestöhistorian tutkimuksen pirstoutuminen" (2001), jossa ensi kertaa Suomessa perusteltiin kunnolla jatkuvuusteorioiden metodisia valuvikoja:
http://www.sarks.fi/mt/pdf/2001_4.pdf

Samassa numerossa mm. maankohoamisesta ja lappalaisista.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


26 Huhti 2013 23:19
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9239
Vastaa lainaamalla
Viesti 
Iskos-lehdestäkin on saatavilla parin numeron artikkelit PDF:inä:
http://ojs.tsv.fi/index.php/iskos/issue/archive

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


07 Touko 2013 18:18
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Viestit: 563
Paikkakunta: Helsinki
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja
Tarton yliopiston verkkosivuilta löytyy alasivu julkaisusarjalle Eesti Arheoloogia, joka on painettuna ilmestyvän englanninkielisen sarjan Estonian Archaeology vironkielinen verkkojulkaisu. Sarjan englanninkieliset kirjat ovat kaikkien saatavilla OAPEN Open Access Library -kirjastosta. Sivulta löytyvät niihin omat linkit.

http://www.arheo.ut.ee/teadus/sari-eesti-arheoloogia.


02 Maalis 2015 23:09
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9239
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Arkeologisia lehtiä ja julkaisusarjoja
Muutamia poimintoja Muinaistutkijan PDF-numeroista vuodelta 2018 (tuorein netistä löytyvä vuosikerta):

Anna-Kaisa Salmi:
Luulöydöistä vuorovaikutukseen – Uusia näkökulmia poron
domestikaatioon sekä ihmisen ja poron välisiin suhteisiin
2/2018, sivu 31:

Lainaa:
Alueelliset erot poronhoidon kehityksessä ja ajoituksessa olivat suuria. Nykyisen Ruotsin ja Norjan tunturialueilla poronhoito alkoi luultavasti jo ajanjaksolla 800–1000 jaa. ja siitä muodostui yhteiskunnan ja elinkeinojen perusta luultavasti jo 1400-luvun paikkeilla (Bjørnstad et al. 2012; Bergman et al. 2013). Kemin Lapissa puolestaan kalastuksen, metsästyksen ja keräilyn täydentämä poronhoito oli osa monipuolista elinkeinorakennetta vielä 1600-luvulla ja myöhemminkin (Tegengren 1952). Uskonnossa ja maailmankuvassa poronhoito näkyi peurauhrien alkamisena 1200-luvun paikkeilla ja niiden lisääntymisenä erityisesti 1400–1600-luvuilla lähes koko saamelaisalueella (Salmi et al. painossa).



Ulla Moilanen, Heli Etu-Sihvola & Hanna-Leena Puolakka:
Rautakautisten hautausten suuntaa ei voida liittää pääsiäiseen
2/2018, sivu 56

Lainaa:
Sekä julkaisemattomassa käsikirjoituksessa että edellä mainituissa lehtiartikkeleissa (Paukku 2017; Ridderstad 2017) esitetyn ajatuksen suurimpia ongelmia on se, että hautaussuunnan nähdään aina liittyvän pelkästään ideologiaan tai uskomusmaailmaan. Myös viitteet muihin artikkeleihin, joissa hautaussuuntia selitetään mahdollisilla astronomisilla seikoilla, kuten hautojen suuntaamista kuolinpäivän tai -vuodenajan aamunkoiton mukaan (esim. Brown 1983; Fichter & Volk 1980), puuttuvat. Arkeologeille lienee itsestään selvää, että kalmistoa käyttäneen yhteisön mahdollista kristillisyyttä ei voi perustella vain yhdellä havainnoitavalla piirteellä, kuten hautaussuunnalla. Haudan suuntaan on voinut ideologian ja uskomusten ohella vaikuttaa myös moni muu seikka, esimerkiksi vainajan ikä ja asema yhteisössä, kalmiston sijainti maisemassa tai suhteessa asuinpaikkaan, maaston topografia, maaperän laatu ja kivisyys, aikaisempien hautojen sijainti, vainajan sukulaisten hautapaikat ja niin edelleen (mm. Joy 2016; Lehtosalo-Hilander 2000: 161; Mikkola 2009: 183).

Esimerkkinä mainitussa Euran Luistarissa hautausten suuntiin vaikutti erityisesti viikinkiajan puolivälistä lähtien hautapaikaksi rajatun alueen koko ja kivisyys (Lehtosalo-Hilander 1982: 45; 2000: 161), jotka muuttivat suuntauksia niin, että hautaus oli ylipäätään mahdollista. Kaivauskarttoja tutkimuksen pohjana käytettäessä on myös huomioitava dokumentoinnin vaikutus niihin. Esimerkiksi Luistarin esineettömistä haudoista dokumentoitiin ainoastaan sen kaivausruudun lounaiskoordinaatti, jossa haudan lounaiskulma sijaitsi, minkä vuoksi haudat asettuvat näennäisesti todellisuutta siistimpiin riveihin (Salonen 2014: 37). Mikä mahtaa olla dokumentoinnin tarkkuus vanhempien, 1800–1900-luvun vaihteessa tutkittujen, kalmistojen tapauksessa? Voiko haudan suuntaa pitää aina varmuudella
luotettavasti dokumentoituna?

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


10 Huhti 2020 12:45
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 6 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy