Languages and Linguistics of Northern Asia (ed. Vajda, E.)

[merimaa]

Tässä olisi kahdesta uudesta kirjasta pari kappaletta, jotka voi lukea kokonaan Googlen kirjaston kautta.

Nikolaeva, Irina. (2024). The Yukaghir language family. In Edward Vajda (ed.), The Languages and Linguistics of Northern Asia:
Language Families (pp. 307-364). De Gruyter Mouton.
https://books.google.fi/books?hl=fi&lr= ... &q&f=false

Nichols, Johanna. (2024). Northern Asia as a linguistic area. In Edward Vajda (ed.), The Languages and Linguistics of Northern Asia: Typology, Morphosyntax and Socio-historical Perspectives (pp. 739-766). De Gruyter Mouton.
https://books.google.fi/books?hl=fi&lr= ... &q&f=false

Irina Nikolaeva esittää, että jukagiirikielten typologiset piirteet ovat samankaltaisia kuin uralilaisissa, turkkilaisissa, mongolilaisissa ja tunguusilaisissa kielissä. Hän käyttää jälkimmäisistä nimitystä ”altailainen”, mutta Johanna Nichols kutsuu niitä TMT-kieliksi (Turkic, Mongolic, Tungusic).

Nicholsin tekstissä ei ole varsinaisesti mitään kovin erityistä, mutta hän esittää, että uralinpuhujat lähtivät laajentumaan Länsi-Siperiasta noin 4500 vuotta sitten ja hallitsivat sen jälkeen alueen kaupankäynnille tärkeitä jokireittejä.

[Jaska]

Kiitos linkeistä.
Nicholsin jutussa on vähän mielivaltaista, että jukagiiri jätetään TMT-kielten ulkopuolelle alueellisin perustein, vaikka todetaan, että siinäkin samanlaiset M : T -pronominit esiintyvät. Hän uskoo kantauralin siperialaiseen alkukotiin, vaikka perustelut sille ovat huterat (esikantauralin kohdalla ei voida laadullisesti erottaa itäisten kielikuntien kanssa yhteisiä piirteitä läntisen eli indoeuroopan kanssa yhteisistä piirteistä, joten siitä ei voi sanoa mitään varmaa).

[merimaa]

Tapani Salmisen kirjoittama kappale samojedikielistä näkyy Googlen kirjastossa vain muutaman sivun verran, mutta juuri niillä sivuilla Salminen kertoo kantasamojedista. Hän esittää, että kantasamojedia olisi puhuttu Ob- ja Jenisei-joen yläjuoksujen välisellä taigavyöhykkeellä, jonne kantasamojedin puhujat olisivat tulleet lännestä.

”[...] the taiga region between the upper reaches of the Ob and Yenisei rivers, around the area where southern Selkup dialects were later recorded, while the expansion of Samoyed to both the tundra region in the north and the mountain region in the south must have involved both migration, i.e. movement of people, and diffusion, i.e. shifting to another language by aboriginal populations. Proto-Samoyed itself represents an early eastward migration of Proto-Uralic speakers whose language was heavily influenced by local a substrate.”

https://books.google.fi/books?hl=fi&lr= ... &q&f=false

Salmisen näkemys puoltaisi siis ainakin myöhäistä kantauralia jossakin Ural-vuoriston suunnalla.

(esikantauralin kohdalla ei voida laadullisesti erottaa itäisten kielikuntien kanssa yhteisiä piirteitä läntisen eli indoeuroopan kanssa yhteisistä piirteistä, joten siitä ei voi sanoa mitään varmaa).

Etäsukulaisuushypoteeseja on tosiaan useita, joten tasapuolisuuden nimissä mainittakoon Martin Kümmelin kirjoittama teksti, jonka lopussa on yhteenveto indoanatolialaisen ja uralilaisen kantakielen samankaltaisista piirteistä (Appendix: Similarities of Indo-Anatolian and Uralic).

Kümmel, Martin. (2019). Thoughts about Pre-Indo-European Stop Systems. In Alwin Kloekhorst & Tijmen Pronk, The Precursors of Proto-Indo-European: The Indo-Anatolian and Indo-Uralic Hypotheses (pp. 115-130). Brill Rodopi.

[merimaa]

Tältä kartalta voi etsiä aluetta, jonne Tapani Salminen paikantaa kantasamojedin. Kartalla näkyy samojedikielten tilanne 1900-luvun alussa.
https://sites.utu.fi/urhia/wp-content/u ... branch.png

[Kinaporin kalifi]

Tältä kartalta voi etsiä aluetta, jonne Tapani Salminen paikantaa kantasamojedin. Kartalla näkyy samojedikielten tilanne 1900-luvun alussa.
https://sites.utu.fi/urhia/wp-content/u ... branch.png

V.V. Bobrov tuo esille oheisessa artikkelissa Seyma Turbino-kompleksin alavariantin Samus Kizhirovon roolin metallikulttuurin levittämisestä Fennoskandiaan asti. Samus Kizhirovo-tyypin jonkinlainen ydinalue paikannetaan artikkelissa Kanskin metsäarolle, mm. Krasnoyarsk Angara-tyypin kirveiden levikin pohjalta. Alue näyttäisi suunnilleen vastaavan myöhäisempää eteläisten samojedikielten puhuma-aluetta:



https://www.academia.edu/79370712/The_E ... y_No2_2022

Tatarka-vuori, josta löydettiin Jakutia_LNBA-tyypin hautauksia, sijaitsee alueen lounaisreunassa ja kra001-näyte on myös samalta alueelta. Nykysamojedit ovat ilmeisesti sekoitus idästä alueelle muuttaneita Jakutia_LNBA-ryhmiä ja paikallisia Okunevo-pohjaisia ryhmiä. Tatarkan ja kra001:n aikatasolla sekoittuminen ei ilmeisesti ollut vielä laaja-alaista ja länteen muutti, mahdollisesti juuri Kanskin metsäaron kautta (myös?) pelkästään Jakutia_LNBA-pohjaisia ryhmiä.

Asiasta neljänteen: indo-arjalaisiin kieliin kuuluva sinhala on ihmeen vokaalipohjainen, sanat loppuvat usein vokaaleihin jne. Oliko tämä jo varhaisen indoiranin piirre, liittyen lainasanoihin ja ehkä myös indoiranin vaikutukseen uralin rakenteen kehittymisessä?

[Jaska]

Tältä kartalta voi etsiä aluetta, jonne Tapani Salminen paikantaa kantasamojedin. Kartalla näkyy samojedikielten tilanne 1900-luvun alussa.
https://sites.utu.fi/urhia/wp-content/u ... branch.png

Erittäin havainnollinen. Lisäsin karttaan "siperianmännyn" eli tutummin siperiansembran (Pinus sibirica) levinneisyyden, koska tämä kantauralilainen puunnimitys rekonstruoidaan kantasamojediinkin. Mielenkiintoista on, että sen levinneisyysalueen eteläpuolelle jää mm. Omskin-Rostovkan alue, jonne Seima-Turbino-verkoston varhaisin kalmisto sijoitetaan. Tämä fakta sopii heikosti yhteen sen kanssa, että myöhäiskantaurali liittyisi Seima-Turbino-verkoston varhaisvaiheisiin.

https://www.alkuperasivusto.fi/Samoyedi ... anpine.jpg

[Jaska]

Tatarka-vuori, josta löydettiin Jakutia_LNBA-tyypin hautauksia, sijaitsee alueen lounaisreunassa ja kra001-näyte on myös samalta alueelta. Nykysamojedit ovat ilmeisesti sekoitus idästä alueelle muuttaneita Jakutia_LNBA-ryhmiä ja paikallisia Okunevo-pohjaisia ryhmiä. Tatarkan ja kra001:n aikatasolla sekoittuminen ei ilmeisesti ollut vielä laaja-alaista ja länteen muutti, mahdollisesti juuri Kanskin metsäaron kautta (myös?) pelkästään Jakutia_LNBA-pohjaisia ryhmiä.

Okunevo koostuu Zengin paperissa Altai-perimästä (proximal qpAdm), joka koostuu Amur ja Afontova Gora -perimistä (distal qpAdm). Ainakaan kyseinen tutkimus ei kuitenkaan löytänyt yhtään tätä Altai-perimää samojediväestöiltä.

Asiasta neljänteen: indo-arjalaisiin kieliin kuuluva sinhala on ihmeen vokaalipohjainen, sanat loppuvat usein vokaaleihin jne. Oliko tämä jo varhaisen indoiranin piirre, liittyen lainasanoihin ja ehkä myös indoiranin vaikutukseen uralin rakenteen kehittymisessä?

Kyse lienee tuossa loppukonsonanttien katoamisista. Toisen tavun vokaalin perässä oli usein nominatiivissakin ja käytännössä aina muissa sijoissa konsonantteja vielä kantaindoeuroopassa ja kantaindoiranissa. Intialaisissa ja etenkin iranilaisissa kielissä sitten on enemmän vokaaliloppuisia sanoja juuri konsonanttien kadon vuoksi; sanalistoja näkee täällä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Proto-Ind ... _phonology

[Kinaporin kalifi]

Tatarka-vuori, josta löydettiin Jakutia_LNBA-tyypin hautauksia, sijaitsee alueen lounaisreunassa ja kra001-näyte on myös samalta alueelta. Nykysamojedit ovat ilmeisesti sekoitus idästä alueelle muuttaneita Jakutia_LNBA-ryhmiä ja paikallisia Okunevo-pohjaisia ryhmiä. Tatarkan ja kra001:n aikatasolla sekoittuminen ei ilmeisesti ollut vielä laaja-alaista ja länteen muutti, mahdollisesti juuri Kanskin metsäaron kautta (myös?) pelkästään Jakutia_LNBA-pohjaisia ryhmiä.

Okunevo koostuu Zengin paperissa Altai-perimästä (proximal qpAdm), joka koostuu Amur ja Afontova Gora -perimistä (distal qpAdm). Ainakaan kyseinen tutkimus ei kuitenkaan löytänyt yhtään tätä Altai-perimää samojediväestöiltä.

Korjaan, sekoitus Jakutia_LNBA ja paikallisia Cisbaikal_LNBA-pohjaisten ryhmiä, esim:

"In ADMIXTURE, the Cisbaikal_LNBA component appears at significant levels only in the Yeniseian-390
speaking Kets, in Samoyeds, and in Siberian Turkic-speaking populations all from the Yenisei Basin (Fig391
3B & C, bottom row). In a PCA of f 4-statistics designed to be sensitive to different types of East Asian392
ancestry, Yeniseian-, Samoyedic- and South Siberian Turkic-speakers are shifted systematically in the393
direction produced by increased shared drift with Cisbaikal_LNBA over other East Asian ancestries (Fig.394
3A; SI Section VI.D.i). In qpAdm, models for all Yeniseian, Samoyedic and Siberian Turkic populations395
consistently fail when Cisbaikal_LNBA is retained in the references; for them, Cisbaikal_LNBA ancestry is396
required as a source in all passing models (Fig. 3C, top row; SI Section VI.D.ii, Fig. S12; Extended Data397
Fig 1D)—a link not found among other ethnolinguistic groupings."

https://www.biorxiv.org/content/10.1101 ... 2.full.pdf

Tilanne ei kuitenkaan muuten muutu. Jos kantasamojedit muuttivat alueelle lännestä, esim. Koptjakin kulttuurin alueelta, he ilmeisesti siis muuttivat ilman Cisbaikal_LNBA-perimää ja sekoittuivat vasta Kanskin metsäaron liepeillä? Jos haluaa toisaalta uskoa kantauralin hajonneen jo Kanskin metsäarolla, sinne jääneet olisivat alkaneet sekoittua paikallisten kanssa ja alueen vain ohittaneet ryhmät jäivät ilman tätä Cisbaikal_LNBA-sekoitusta, kuten myös neoliittisen länsisiperian perimää?

[Jaska]

In qpAdm, models for all Yeniseian, Samoyedic and Siberian Turkic populations
consistently fail when Cisbaikal_LNBA is retained in the references; for them, Cisbaikal_LNBA ancestry is required as a source in all passing models

Admixture-kuvaajassa tosiaan siperianuralilaiset saavat pikkujämiä sekä Altai-komponentista että Cis-Baikal-komponentista, mutta näille ei löydy silminnähtävää vastinetta qpAdm-tuloksista. Miten siis voisi olla mahdollista, että qpAdm vaatisi Cis-Baikal-perimän mukaan, jos sen osuus kuitenkin on niin mitättömän pieni, ettei sitä silmällä erota kuvaajasta?

Vai onko käsikirjoitukseen jäänyt virheitä niin, ettei joko tekstiä tai kuvia ole päivitetty ajan tasalle?

[Kinaporin kalifi]

In qpAdm, models for all Yeniseian, Samoyedic and Siberian Turkic populations
consistently fail when Cisbaikal_LNBA is retained in the references; for them, Cisbaikal_LNBA ancestry is required as a source in all passing models

Admixture-kuvaajassa tosiaan siperianuralilaiset saavat pikkujämiä sekä Altai-komponentista että Cis-Baikal-komponentista, mutta näille ei löydy silminnähtävää vastinetta qpAdm-tuloksista. Miten siis voisi olla mahdollista, että qpAdm vaatisi Cis-Baikal-perimän mukaan, jos sen osuus kuitenkin on niin mitättömän pieni, ettei sitä silmällä erota kuvaajasta?

Vai onko käsikirjoitukseen jäänyt virheitä niin, ettei joko tekstiä tai kuvia ole päivitetty ajan tasalle?

Ongelmia mallinnuksessa? "However, while our results corroborate the inferences from F4-statistics and ADMIXTURE, we caution
against interpreting the estimated proportions at face value, as no passing qpAdm models for our AIEA
populations contain both Cisbaikal_LNBA and ANE-rich sources such as Altai_N or Tyumen_N_HG in
the sources simultANEously. When more than one of these sources are included, either standard errors
increase to beyond acceptable levels, or some proportions become negative, suggesting that our
references cause the estimates of Cisbaikal_LNBA ancestry to be inflated by conflation of ancestry from
Altai_N or Tyumen_N_HG with Cisbaikal_LNBA. "

Mutta, niin tai näin, vaikka määrät jäävät hieman epäselviksi:

"We find again a striking concordance between linguistic and genetic boundaries, as Kets,
Siberian Turkic, and Samoyedic populations consistently require ancestry from Cisbaikal_LNBA for
passing models–i.e., every single passing model includes Cisbaikal_LNBA among the sources. This is
not the case for other Turkic or Uralic populations, or for other AIEA populations."

[Kristiina]

Uralilaisten kielten, jukagiiriläiskielten ja TMT-kielten (turkkilais-, tunguusi- ja mongolikielet) äännerakenteessa on paljon samaa, mutta toisaalta kielet kaikkialla maailmassa alkuperästään riippumatta muistuttavat äänteellisesti lähialueidensa kieliä, esim. Suomessa puhuttu ruotsin kielikin kuulostaa paljolti suomelta riikinruotsiin verrattuna.

Kommentoin jäljempänä vain jukagiiriläiskielten, TMT-kielten ja uralilaisten kielten yhteisiä kieliopillisia piirteitä, joita ovat Irina Nikolaevnan mukaan agglutinoiva suffiksoiva morfologia, head-final NP, genetiivi ja possessiivisuffiksit, genetiivillä rakentuvat postpositiot, paikallissijojen kolmijako, kolme persoonaa ja kaksi numerusta, subjektiin viittaava finiittirakenne, nominaalimuotojen käyttö.

Suffiksoivuus on maailman kielissä valtavirtaa. Merkittävimmät poikkeamat löytyvät Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta, Indonesiasta ja Amerikasta: https://wals.info/feature/26A#2/22.6/152.9
Jos suffiksoivuus halutaan erottaa agglutinaatiosta, monet uralilaiset kielet eivät ole tietääkseni kovin agglutinoivia vaan morfeemien rajapinnoilla tapahtuu kaikenlaista. Mari ja unkari, joilla on kiintein yhteys turkkilaiseen maailmaan, ovat kai kaikkein agglutinoivimpia.

Perussanajärjestyksen osalta objekti + verbi -sanajärjestys on manner-Euraasiassa valtavirtaa Eurooppaa, Afrikkaa ja Kaukoitää lukuun ottamatta: https://wals.info/feature/83A#2/18.0/152.9
Hyvin samantyyppinen kuva piirtyy adjektiivin ja pääsanan järjestyksestä: https://wals.info/feature/87A#2/20.0/156.8
Relatiivilauseissa pääsanaa edeltävä relatiivilause ei ole kovin yleinen, mutta sitä löytyy Siperian lisäksi Baskimaasta, Kaukasukselta, Intiasta ja Himalajan alueelta: https://wals.info/feature/90A#2/-5.6/148.7

Genetiivin suhteen uralilaiset kielet ja tunguusikielet jakautuvat kieliperheidensä sisällä, ja jukagiiriläiskieletkin ovat jotenkin sekoittuneita eli toisin sanoen joissain kielissä on genetiivi, toisissa ei, ja toisinaan genetiivin rinnalla on appositio: https://grambank.clld.org/parameters/GB432#2/21.0/151.9
Genetiivin puuttuminen näyttää yhdistävän erityisesti Amuria sekä Lenan varrella puhuttuja kieliä.

Possessiivisuffiksit ovat Siperian alueella tietenkin yleisiä, mutta niitä löytyy kyllä kaikista maanosista, muun muassa seemiläisistä kielistä. Amerikastakin löytyy kumpaakin tyyppiä kutakuinkin yhtä paljon: https://grambank.clld.org/parameters/GB433#2/21.0/151.9

Postpositiotkaan eivät ole mitenkään rajoittuneet uralilaisiin, TMT-kieliin ja jukagiiriläiskieliin. Tunnetusti varhaisista IE-kielistä löytyy kaikista postpositioita (Anatolian kielet, latina, sanskrit). Postpositiot ovat manner-Aasialle tunnusomainen piirre: https://wals.info/feature/95A#2/16.3/152.9

Paikallissijojen kolmijakokaan ei ole mitenkään Siperiaan rajoittuva piirre, esim. Englannin kielessäkin tämä jako tehdään. Toisaalta on kieliä, joissa vain verbi määrää, onko kyse liikkeestä vai paikalla pysymisestä. Näin on esim. italian kielessä.

Kolme persoonaa on myös standardi isolla alueella. Toisaalta muinaisissa IE-kielissä esiintyy duaalia, kuten myös uralilaisissa kielissä sekä seemiläis-haamilaiskielissä. Tässä on yksi levinneisyyskartta: https://grambank.clld.org/parameters/GB043#2/21.0/151.9
Duaali näyttäisi puuttuvan kaikista TMT-kielistä ja jukagiiriläiskielistä.

Monikkotaivutus on myös varsin yleinen piirre maailmassa, mutta se on kuitenkin sivuosassa osassa Kaukoidän ja Indonesian kieliä: https://wals.info/feature/33A#2/26.1/152.9

Aikamuotoihin liittyen jukagiirissä mennyt aika ei ole yksi perusaikamuoto toisin kuin uralilaisissa, mikro-altailaisissa ja IE-kielissä: https://wals.info/feature/66A#2/26.7/143.4

Se, että finiittiverbi viittaa vain subjektiin on myös valtavirtaa. Se on yhteistä suurimmalle osalle IE-kielistä, turkkilais- ja tunguusikielille ja uralilaisille kielille. Myös seemiläiset kielet perustuvat tähän malliin (https://wals.info/feature/102A#2/18.0/149.2). Samoin nominatiivi-akkusatiivi -kaava on vallitseva kaava näissä samoissa kielissä ja mongolikielissä: https://grambank.clld.org/parameters/GB408#2/21.0/151.9

Akkusatiivi puuttuu hantista ja mansista, ja toisaalta jukagiiriläiskielissä fokus on olennaisempi piirre kuin akkusatiivi, jonka käyttö ei ole mitenkään yksiselitteistä.

Yhteenvetona todettakoon, että tämän analyysin tarkoituksena on ennen kaikkea osoittaa, etteivät uralilaiset kielet, jukagiiriläiskielet ja TMT-kielet muodosta typologisilta piirteiltään mitään yhtenäistä kokonaisuutta, joka erottuisi omaksi ryhmäkseen suhteessa maailman muihin kieliin.

[Jaska]

Yhteenvetona todettakoon, että tämän analyysin tarkoituksena on ennen kaikkea osoittaa, etteivät uralilaiset kielet, jukagiiriläiskielet ja TMT-kielet muodosta typologisilta piirteiltään mitään yhtenäistä kokonaisuutta, joka erottuisi omaksi ryhmäkseen suhteessa maailman muihin kieliin.

Kiitos, hyvä katsaus.

[Kristiina]

Suomalaisilla on usein sellainen harha, että he luulevat, että suomen kieli tai uralilaiset kielet olisivat maailmassa jotenkin erikoislaatuisia kieliä. Kun kieliä katsoo koko maailman näkökulmasta, suomen kieli ja uralilaiset kielevät istuvat erinomaisesti siihen paikkaan maapalloa, jossa niitä puhutaan, eli niillä on nimenomaan kyseiselle alueelle ominaisia piirteitä. Suomi on maantieteellisesti auki itään, joten on varsin loogista, että suomen kielessä on paljon sisä-Euraasialle ominaisia piirteitä.

Koska suomalaiset osaavat yleisesti ottaen vain moderneja länsieurooppalaisia kieliä, he luulevat, että indoeurooppalainen kantakielikin oli niiden kaltainen. Nämä kielet ovat kuitenkin IE-kielten läntisessä ääripäässä ja ovat monessa mielessä liikkuneet aivan eri suuntaan klassisiin IE-kieliin verrattuna.

Maailmassa kielten variaatio on valtavan paljon suurempaa kuin se, mitä esim. ruotsin ja suomen välillä tai englannin ja suomen välillä voi havaita.

Lopuksi palaan vielä lempiteemaani. On järjetöntä kuvitella, että samankaltaisuudet jukagiiriläiskielten, TMT-kielten ja uralilaisten kielten välillä heijastaisivat jotain 20 000 vuotta vanhaa isälinjajakoa idän ja lännen välillä ja että yleisesti ottaen kaikki edellä mainitut kielet edustaisivat jotain sellaista, joka erkani Länsi-Euraasiasta 40 000 vuotta sitten.