Sivu 1/1

Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 23 Helmi 2011 03:28
Kirjoittaja Jaska
Netistä löytyy jonkin verran uralilaisten kielten sanakirjoja:

Võro-eesti synaraamat (eteläviro-pohjoisviro sanakirja)
http://www.folklore.ee/Synaraamat/

Karjalan kielen sanakirja
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi

Vepsän verkkosanasto
http://kaino.kotus.fi/sanat/vepsa/

Mordvan murresanakirja
http://www.ling.helsinki.fi/~rueter/PaasonenMW.shtml

Álgu - saamelaiskielten etymologinen tietokanta
http://kaino.kotus.fi/algu/

Uralilainen etymologinen tietokanta
http://starling.rinet.ru/cgi-bin/query.cgi?basename=\data\uralic\uralet&root=config

--------------------------------------------------------------

Indoeurooppalaisista kielistä löytyy monia sanakirjoja Gerhard Köblerin sivulta, mm. kantaindoeuroopan (Indogermanisches Wörterbuch), kantagermaanin (Germanisches Wörterbuch), muinaisskandinaavin (Altnordisches Wörterbuch), gootin (Gotisches Wörterbuch) jne.
http://www.koeblergerhard.de/publikat.html

Englannin etymologinen sanakirja, sisältää mm. kantagermaanin rekonstruktion silloin kun sana periytyy siitä:
http://www.koeblergerhard.de/publikat.html

Ruotsin etymologinen sanakirja:
http://runeberg.org/svetym/

Indoeurooppalaiset etymologiset tietokannat (jotka valitettavan usein tökkivät)
http://www.indo-european.nl/%5Cindex2.html

Suomen murteiden sanakirja 1

ViestiLähetetty: 28 Helmi 2012 03:25
Kirjoittaja Jaska
Tänään tiistaina kello 14:00 verkkojulkaistaan Suomen murteiden sanakirjan ensimmäinen osa!

http://kaino.kotus.fi/sms/

Kun noita sukukieltenkin sanakirjoja jo löytyy netistä, niin nyt vain kaikki pöytälaatikkoetymologit innolla penkomaan uusia uralilaisia sanavastaavuuksia!

ViestiLähetetty: 09 Touko 2012 03:23
Kirjoittaja Jaska
Englanti-kantaindoeurooppa-sanakirja:

http://indo-european.info/pokorny-etymology-dictionary/

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2014 05:06
Kirjoittaja Pystynen
http://www.univie.ac.at/maridict/site-2 ... .php?int=5

Marilais-englantilainen sanakirja julkaistu: dict.mari-language.com
25.07.2014, Jeremy Bradley, Joškar-Ola, Venäjä

Joškar-Olassa on tänään virallisesti julkaistu Wienin yliopiston Marilais-englantilainen sanakirja. Osoitteessa dict.mari-language.com sijaitseva sanakirja on nyt vapaasti käytettävissä internetissä. Sanakirja sisältää 42 561 hakusanaa sekä 82 742 alakohtaa ja esimerkkilausetta mukaanlukien 10 749 idiomaattista fraasia. Se onkin tähän asti selvästi laajin Venäjällä puhuttavan suomalais-ugrilaisen vähemmistökielen ja englannin kielen toisiinsa yhdistävä hanke – itse asiassa tiedossamme ei ole yhtäkään Venäjän vähemmistökieltä koskevaa englanninkielistä lähdettä, joka yltäisi mitassaan lähelle. Tällaisesta kieliaineiston lähteestä olisi tosiaankin ollut hyötyä aloittaessamme marin kielen opintojamme.

Sanakirja on julkaistu käytettäväksi Creative Commons –lisenssin ehdoilla, joka antaa käyttäjille oikeudet levittää ja soveltaa näitä materiaaleja haluamallaan tavalla sillä ehdolla, että alkuperäisiin tekijöihiin viitataan. Sen koostamista on tukenut Itävallan tiederahasto FWF (apuraha P22786-G20) projektin kolmen vuoden keston ajan alkaen 1.1.2011. Sanakirjan koostamiseksi Timothy Riese ja Jeremy Bradley, kaksi Wienin yliopiston fennougristiikan laitoksen äidinkielistä englanninpuhujaa, ovat tehneet yhteistyötä Marin teknillisen valtionyliopiston marilaiskielitieteilijän, Elina Gusevan kanssa.

Sanakirjan ensisijainen tarkoitus on edustaa kattavasti nykyistä kirjakieltä. Koska sen ovat koostaneet pääasiassa englanninkieliset marin kielestä kiinnostuneet, se on väistämättä soveltuvampi englanninkieliselle kuin marinkieliselle yleisölle. Siitäkin huolimatta toivomme että tämä apuväline voi olla maria opiskelevien englannintaitoisten lisäksi hyödyllinen myös englantia opetteleville mareille.

Jotkin sanakirjaan sisällytetyistä ominaisuuksista hyödyttävät erityisesti kielitieteilijöitä, esimerkiksi mahdollisuus käyttää apuvälinettä käänteissanakirjana tai esittää hakusanat transkriptiolla joko uralilaisella (suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus, SUT) tai kansainvälisellä foneettisella transkriptiolla (IPA).

Koska kieli on jatkuvassa muutoksen tilassa, sanastontutkijan työ ei valmistu koskaan. Siitä huolimatta että pyrimme olemaan mahdollisimman perinpohjaisia sanakirjaa koostaessamme ja että toivomme sen olevan tällä hetkellä mahdollisimman ajantasainen, vuosien varrella puutteita ilmenee väistämättä. Jotta voisimme varmistua että saamme mahdolliset ongelmat korjatuksi mahdollisimman nopeasti, olemme sisällyttäneet ohjelmistoomme palautetoiminnon, jonka kautta käyttäjät voivat tiedottaa meitä tehokkaasti kaikenlaisista hakusanoissa havaitsemistaan vajavaisuuksista.

Tällä hetkellä sanakirjamme kattaa vain marin kielialueella hallitsevan niittymarin standardikirjakielen. Tulevina vuosina luomme sanakirjaan lisäosan, joka mahdollistaa myös toisen standardikirjakielen, vuorimarin käytön. Tämä lisäosa julkaistaan vuoteen 2017 mennessä Koneen Säätiön rahoituksella.

Sanakirja julkaistiin virallisesti osana Joškar-Olassa järjestettävän marin kesäkoulun ohjelmaa, johon Jeremy Bradley osallistuu mukanaan ryhmä hänen oppilaitaan Wienistä. Kesäkoulun oppilaat käyttävät jo sanakirjaa monipuolisesti.

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2014 11:13
Kirjoittaja Fagus
Jaska kirjoitti:Ruotsin etymologinen sanakirja:
http://runeberg.org/svetym/

Ruotsin kielestä löytyy myös erinomainen Svenska Akademiens ordbok (A-tyna), joka sisältää paljon vanhaa sanastoa:
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2014 15:12
Kirjoittaja Jaska
Kiitos teille hyödyllisistä linkeistä!

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 12 Tammi 2015 22:03
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Venäjä-vepsä: Новый русско-вепсский словарь Петрозаводск Периодика 2007

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=& ... rNPzPD1ANg

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 17 Heinä 2017 23:53
Kirjoittaja Jaska
T.I. Itkosen Koltan- ja kuolanlapin sanakirja, 2 osaa:

http://www.sgr.fi/lexica/lexicaxv1.pdf
http://www.sgr.fi/lexica/lexicaxv2.pdf

Koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaamen murteista eri kerääjien työn tulokset koottuna yhteen.

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 18 Heinä 2017 12:27
Kirjoittaja jussipussi
Pohjoissaamen sanakirjoja:

http://dicts.uit.no/smedicts.fin.html

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 22 Syys 2017 19:34
Kirjoittaja Jaska
Livisches Wörterbuch eli liivi-saksa-sanakirja ladattavissa täältä:
https://fennougrica.kansalliskirjasto.f ... 0024/89823

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 23 Syys 2017 06:03
Kirjoittaja Jaska
Järkyttävä määrä viron kieleen ja murteisiin liittyviä sanakirjoja netissä:
http://portaal.eki.ee/sonaraamatud.html

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 09 Huhti 2019 18:02
Kirjoittaja Jaska
HYVÄÄ MIKAEL AGRICOLAN PÄIVÄÄ!

Tässä muutamia poimintoja Vanhan kirjasuomen sanakirjasta.
http://kaino.kotus.fi/vks/

Ajanrahtu 'silmänräpäys, hetki, minuutti'
Ajunsärkeminen 'päänvaiva, pohdinta'
Alamennä 'kärsiä'
Alaton 'ainainen'
Alje 'alku, esikoinen, ensimmäinen osuus jostakin'

Eihän näitä äkkinäinen ymmärtäisi...

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 23 Loka 2020 22:50
Kirjoittaja Jaska
Viron murteiden sanakirjan 31 vihkoa (A--Pari) löytyy kukin omana PDF:nä täältä. Merkitykset annetaan tosin vain pohjoisviron kirjakielellä.
http://www.eki.ee/dict/ems/pdf.html

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 09 Joulu 2020 11:41
Kirjoittaja Jaska
Juhani Lehtirannan Yhteissaamelainen sanasto (kolmas painos, 2015) löytyy nyt PDF:nä:
https://www.sgr.fi/sust/sust200.pdf

Hakusanat ovat myöhäiskantasaamen asussa (80-luvun rekonstruktio) aakkosjärjestyksessä, *ë ensimmäisenä. H-alkuiset vanhat lainasanat löytyvät vokaalialkuisten joukosta. Vastine annetaan kaikista yhdeksästä elävästä saamelaiskielestä, jos niiden sanakirjoista sellainen vain löytyy. Suomen osalta annetaan vanha vastine tai lainaoriginaali, skandinaavisten kielten osalta vain lainasuhde.

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 09 Joulu 2020 12:01
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Onkohan *jäske-sanaa "rauhallinen, hiljainen" käytetty missään suvantojen nimämiseen? Sana sopisi hyvin selittämään Jääski-nimistöä. Vrt. esim. Kostroman Yeshka, missä joki muodostaa selvän suvannon:

https://yandex.eu/maps/10841/yaroslavl- ... 124&z=9.33

Nykysaamen suvanto-sana vaikuttaisi joka tapauksessa olevan laina imsusta?

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 29 Heinä 2021 12:10
Kirjoittaja Jaska
Suomenruotsin murteiden sanakirja löytyy nyt netistä RI:hin saakka.
Ordbok över Finlands svenska folkmål
:
https://kaino.kotus.fi/fo/

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 31 Loka 2022 15:56
Kirjoittaja Johannes
Suomen etymologinen sanakirja

"Suomen etymologinen sanakirja (SES) tarjoaa kattavasti tietoa suomen kielen sanojen alkuperästä. Julkaisu sisältää alkuperäselitykset lähes kaikista yleiskieltä kuvaavan Kielitoimiston sanakirjan (2021) hakusanojen sanavartaloista. Suomen etymologisessa sanakirjassa on noin 56 000 hakusanaa.

Julkaisuun sisältyvät aiemmin painettuina ilmestyneet teokset Suomen sanojen alkuperä (päätoim. Itkonen & Kulonen, 1992–2000) ja Stadin slangin etymologinen sanakirja (Forsberg 2021). Kokonaisuutta täydentää tätä julkaisua varten laadittu noin 7 500 sanan laajuinen Etymologinen täydennysosa (Ruppel 2021).

Suomen etymologinen sanakirja on toimitettu Kotimaisten kielten keskuksessa."

Linkki: https://kaino.kotus.fi/ses/

Re: Verkkosanakirjoja

ViestiLähetetty: 31 Loka 2022 17:59
Kirjoittaja Jaska
Johannes kirjoitti:Suomen etymologinen sanakirja

"Suomen etymologinen sanakirja (SES) tarjoaa kattavasti tietoa suomen kielen sanojen alkuperästä. Julkaisu sisältää alkuperäselitykset lähes kaikista yleiskieltä kuvaavan Kielitoimiston sanakirjan (2021) hakusanojen sanavartaloista. Suomen etymologisessa sanakirjassa on noin 56 000 hakusanaa.

Julkaisuun sisältyvät aiemmin painettuina ilmestyneet teokset Suomen sanojen alkuperä (päätoim. Itkonen & Kulonen, 1992–2000) ja Stadin slangin etymologinen sanakirja (Forsberg 2021). Kokonaisuutta täydentää tätä julkaisua varten laadittu noin 7 500 sanan laajuinen Etymologinen täydennysosa (Ruppel 2021).

Suomen etymologinen sanakirja on toimitettu Kotimaisten kielten keskuksessa."

Linkki: https://kaino.kotus.fi/ses/

Kiitos, ehdtkin ensin!